Vahditteko lapsianne kylässä?

  • Viestiketjun aloittaja "kiukku"
  • Ensimmäinen viesti
"kiukku"
Meillä oli kylässä tuttu perhe lastensa kanssa, nuorin 1,5-vuotias täystuho. Kahvittelu oli silkkaa painajaista: taapero pistettiin istumaan omalle tuolille josta se pääsi klähmimään tarjottavia ja paiskomaan vanhempiensa kahvikuppeja ja lautasia. Kerran loiskui kahvit pöydälle ja n. 38 kertaa minä pelastin astiat paiskautumasta lattialle. Mitä teki vanhemmat: kahvittelivat rauhassa, äitinsä tosi kirkaisi joka kerta kun tuli "vähältä piti -tilanne", muttei tehnyt elettäkään estääkseen onnettomuuksia.

Kun lapset lähtivät pöydästä lähti taapero tietysti mukana. Vähän väliä kävi joku lapsista sanomassa että "Siiri" lyö, rikkoo leluja, laittaa jotain suuhunsa, kiipeää portaissa, levittelee kukkamultia ym. Ja varmaan arvaattekin mitä teki vanhemmat? Ai perhana että korpes!!!
 
Hiisu-rotta
Vahdin, ja sen takia kyläilyt on meillä joissain paikoissa vähentyneet huomattavasti. Mieluummin juon kahvini kotona lämpimänä ja näen ystäviä jossain muualla ilman lasta :D
 
"vieras"
Joko minä tai mieheni vahdittiin ja pöydässä luonnollisesti istuttiin niin ettei piltti päässyt käsiksi tarjottaviin, paitsi siihen mikä hänelel annettiin mutusteltvaksi.
 
"örkki"
[QUOTE="Kumikameli";22809861]Kyllä vahdin, ihan sen takia että ne jotka eivät meillä vahdi saa minun vereni kiehumaan.[/QUOTE]

Juurikin näin. Ja siivoamme sotkumme lähteissä. Joskus on ärtymys nostanut päätään, kun lapsiperhe kylässä, lapset sotkee ihan joka paikan ja kuskaa tavaraa sinne ja tänne, eikä lähdön hetkellä vanhemmat edes yritä saada lapsiaan siivoamaan tai että siivoaisivat itse. Hei vaan ja menoks.
 
Hiisu-rotta
Ja vilkkaan, siis todella vilkkaan ja uteliaan taaperon äitinä huokaisen aina syvään jos meille uusi kyläpaikka on tällainen: matalalla sohvapöydällä palavia kynttilöitä, paljon koriste-esineitä, kotiteatteri ihanine nappuiloineen.. kahvipöytä katettu Pentikin astioilla ja pöydällä kaunis liina.

Siinä sitten miehen kanssa vilkaistaan toisiamme tuntien syvää myötätuntoa toisiamme kohtaan. "Mene sinä ensin pöytään" mies ilmehtii äänettömästi ja on jo sitten menossa taaperon perään: ei saa koskea, ei saa avata laatikoita".
 
En, mun enää tarvitse :)

Vauvojani ja taaperoitani vahdin kyllä. Tosin nuo olivat aina ihmeen vieraskoreita kylässä :O ja kotioloissa sitten oli kukat, koristeet yms katonrajassa koska kotona en halunnut olla koko ajan vahtimassa.
 
jhyf
totta kai vahditaan,vuorottellen miehen kanssa,jos ollaan molemmat paikalla. Onneks meillä olleet aika kilttejä molemmat.
Peesi tälle. Lähtiessä siivoan myös taaperon leikkimät lelut tms (isompia jos ovat niin pyydän omiani siivoamaan jälkensä)
En tajua tollasta, enkä kyllä kestäisi. Vahinkoja voi käydä, mutta tollanen välipintäätömyys on ärsyttävää (ja kirjoitusvirheeni joita en viitsi korjata..) =)
 
"örkki"
Ja vilkkaan, siis todella vilkkaan ja uteliaan taaperon äitinä huokaisen aina syvään jos meille uusi kyläpaikka on tällainen: matalalla sohvapöydällä palavia kynttilöitä, paljon koriste-esineitä, kotiteatteri ihanine nappuiloineen.. kahvipöytä katettu Pentikin astioilla ja pöydällä kaunis liina.

Siinä sitten miehen kanssa vilkaistaan toisiamme tuntien syvää myötätuntoa toisiamme kohtaan. "Mene sinä ensin pöytään" mies ilmehtii äänettömästi ja on jo sitten menossa taaperon perään: ei saa koskea, ei saa avata laatikoita".
:) Anteeksi, hymyilytti, kun näen teidät vuoronperään taaperon perässä. Me mentiin vauvan kanssa kerran lapsuuden ystäväni luo ja heillä olikin oikein edustuskoti valkoisine sohvineen. Istahdin sohvalle vähentämään vauvalta päältä ja "pulp", niin, on-nek-si pulautus meni juuri ja juuri sohvan reunan yli paljaalle lattialle. Phuuh. Ei oleiltu enää soffalla :)
 
xz
Ja vilkkaan, siis todella vilkkaan ja uteliaan taaperon äitinä huokaisen aina syvään jos meille uusi kyläpaikka on tällainen: matalalla sohvapöydällä palavia kynttilöitä, paljon koriste-esineitä, kotiteatteri ihanine nappuiloineen.. kahvipöytä katettu Pentikin astioilla ja pöydällä kaunis liina.

Siinä sitten miehen kanssa vilkaistaan toisiamme tuntien syvää myötätuntoa toisiamme kohtaan. "Mene sinä ensin pöytään" mies ilmehtii äänettömästi ja on jo sitten menossa taaperon perään: ei saa koskea, ei saa avata laatikoita".
mutta se on niiden ihmisten koti ja se saa olla just sellanen kun ne haluaa. ei niiden tartte siivota kaikkia tavaroita katonrajaan vaan siks että te tuutte kylään. se on teidän velvollisuus ja tehtävä vahtia sitä lastanne eikä siinä tartte huokailla tai silmiä pyöritellä sen enempää. pysykää kotona jos ette jaksa kattoa lapsenne perään.
 
"vieras"
Pakkohan se on, muuten on kaikki säpäleinä kun lähdetään. Oikeasti en edes halua käydä missään kovin vieraassa paikassa, koska se on vaan liian stressaavaa. En ikinä saa juotua edes puolia kahvista ja vitutus kertoimet on katossa.

Sellasta se vaan on nytten. Luultavasti helpottaa joskus. Sitä ennen ei kamalasti kiinnosta kyläillä.
 
"suski"
mutta se on niiden ihmisten koti ja se saa olla just sellanen kun ne haluaa. ei niiden tartte siivota kaikkia tavaroita katonrajaan vaan siks että te tuutte kylään. se on teidän velvollisuus ja tehtävä vahtia sitä lastanne eikä siinä tartte huokailla tai silmiä pyöritellä sen enempää. pysykää kotona jos ette jaksa kattoa lapsenne perään.
Miten sua häiritsee, jos ihmiset huokaavan käydessään paikassa, jossa on hankala sisustus? Se ei ole arvostelua tai sulta pois.

Ennen kuin sain omia lapsia munkin sisustus oli hieman ei-lapsiystävällinen, niin keräsin silti osan koristekamoista pois jne, kun oli lapsivieraita tulossa. Mun mielestä on hauskempi seurustella ihmisten kanssa, kun heidän huomionsa ei ole täysin lapsessa.
 
[QUOTE="Kumikameli";22809861]Kyllä vahdin, ihan sen takia että ne jotka eivät meillä vahdi saa minun vereni kiehumaan.[/QUOTE]

täysin samaa mieltä.. =) ja sitä paitsi mun mielestä on oikein hyvä kasvatuksen mitta, se että miten lapset vieraissa käyttäytyy.. mä vahdin omia natsimaisesti ja huomautan heti kun näen jotain mikä ei kuulu kylä käytökseen.. ja sitten se on varmaa että asiasta jutellaan kotona.. :)
 
Hiisu-rotta
mutta se on niiden ihmisten koti ja se saa olla just sellanen kun ne haluaa. ei niiden tartte siivota kaikkia tavaroita katonrajaan vaan siks että te tuutte kylään. se on teidän velvollisuus ja tehtävä vahtia sitä lastanne eikä siinä tartte huokailla tai silmiä pyöritellä sen enempää. pysykää kotona jos ette jaksa kattoa lapsenne perään.
Heh, en ota sitä niin vakavasti, ja tokihan toisten kodit saa olla juuri sellaisia kuin he halauvat niiden olevan. Ensimmäisessä viestissä nauroinkin, että kyläilyt eräissä paikoissa on vähentyneet.

Lapsi on kyllä kotonaan vieraskorea, kun joku tulee mutta kun on niin utelias ja yleensä hyvän tuulinen, niin kyläpaikka on yksi tutkimaton taivas; kotona kaikki on jo niiiin nähty.
 
vieras*
Ja vilkkaan, siis todella vilkkaan ja uteliaan taaperon äitinä huokaisen aina syvään jos meille uusi kyläpaikka on tällainen: matalalla sohvapöydällä palavia kynttilöitä, paljon koriste-esineitä, kotiteatteri ihanine nappuiloineen.. kahvipöytä katettu Pentikin astioilla ja pöydällä kaunis liina.

Siinä sitten miehen kanssa vilkaistaan toisiamme tuntien syvää myötätuntoa toisiamme kohtaan. "Mene sinä ensin pöytään" mies ilmehtii äänettömästi ja on jo sitten menossa taaperon perään: ei saa koskea, ei saa avata laatikoita".
Itse olet tehnyt valintasi lähteä kylään vilkkaan ja uteliaan taaperon kanssa eli hoidat luonnollisesti tilanteen niin että kyläpaikka säilyy ehjänä ja kaapin ovet kiinni.

Jos rasittaa niin voitte kutsua vieraat omaan kotiinne, jossa pillti ilmeisesti voi olla ilman valvontaa.
 
85
minä kans tykkään kyläillä lasten kera sellasiessa paikassa, jossa tiedän, ettei ole turhan hienoa, ei siinä, etten "jaksais" vahtia muksuja, must on vaan raivostuttavaa nähä se liikkumisen vaiva jonnekin, kun se on ihan turhaa, jos ei kerkee seurustelee aikusiten kanssa, eli helpompi pysyä himassa sit :/
 
"vieras"
Vahdin.Erään touhu petterin äitiin laitoin välit poikki juuri tuollaisen käytöksen vuoksi.
Äiti istui ja luki lehtiä kaikessa rauhassa,kun lapsi 4v repi koiraa korvista.Viskoi koiraa milloin milläkin.Härnäsi kissaa,levitti kaikki minkä irti sai,piirsi tussilla sohvaan ja olohuoneen pöytään.
Minä kuljin lapsen perässä ja yritin ohjata ja neuvoa.Hain leluja millä voi leikkiä.
Äitiin yritin vedota,että edes koira saisi olla rauhassa,mutta ei.Äiti myhäili ja luki lehtiään.
Minulle riitti,ja äiti vielä ihmetteli miksen vastaa hänen puheluihinsa,tai ole koskaan kotona kun olisi tullut kyläilemään.Viimein ymmärsi jättää rauhaan
 
mutta se on niiden ihmisten koti ja se saa olla just sellanen kun ne haluaa. ei niiden tartte siivota kaikkia tavaroita katonrajaan vaan siks että te tuutte kylään. se on teidän velvollisuus ja tehtävä vahtia sitä lastanne eikä siinä tartte huokailla tai silmiä pyöritellä sen enempää. pysykää kotona jos ette jaksa kattoa lapsenne perään.
*Tyrsk* :D Luonnollisesti mekin vahditaan lapsiamme missä nyt ikinä ollaankin, mutta silti myös huokaistaan varmaan kumpikin jos päädymme paikkaan missä pojulla on noin hyvät mahdollisuudet tuoda tuhoisuuttaa esille. Usko pois, se ei ole kivaa kenellekään kun koko vierailu menee siinä että toinen vanehmmista saa jatkuvasti juosta lapsen perässä, pitää tätä väkisin sylissä jne. Meillä tosissaan tuo (erityis) lapsi on jo 5v eli jokusen vuoden kokemus tästä alkaa pikkuhiljaa kypsyttämään. Jopa niin paljon että mahdollisuuksien kieltäydytään kohteliaasti kyläkutsuista tuollaisiin paikkoihin ja mielummin kutsutaan sitten ihmiset meille jossa kaikki saadaan ottaa rennommin.

En siis todellakaan oleta että ihmisten pitäisi meidän vierailuiden takia pistää sisutuksensa uuteen uskoon, mutta toivon vähän ymmärrystä heiltä siihen että ei mielellään tulla heille kylään. Tunnen syvää myötätuntoa yhteen ystävääni kenellä samantapainen 6v lapsi kuin meillä ja ystävä on viimevuosina alkanut vihata jouluja joita on ennen rakastanut. Heidän on "pakko" joka joulu matkustaa ystävän vanhempien luo ja siellä on joka paikka laitettu täyteen pientä ja särkyvää koristetta, liinoja jotka on kiva kiskaista tavaroineen alas jne. Ystävän vanhemmat ovat iäkkäämpiä eivätkä jaksa/halua siksi matkustaa tyttären perheen luo jouluksi, muttei heitä voi yksinkään kotiinsa jättää vaan tyttären perhettä vaaditaan kylään joka joulu. Kun siinä on sitten se 2-3 vuorokautta istuttu kokoajan lapsesta kiinnipitäen niin ei ihme että joulut tuntuvat nykyään painajaiselta.
 
Hiisu-rotta
Jos rasittaa niin voitte kutsua vieraat omaan kotiinne, jossa pillti ilmeisesti voi olla ilman valvontaa.
Onpas täällä nyt kummaa väkeä.

Ei meillä kotonakaan saa tehdä mitä huvittaa. Lasta valvon koko ajan, ja kiellettyjä paikkoja on paljon. Kylässä ei saa tehdä mitään, mitä kotonakaan ei saa jne. Meillä ei pompita sohvilla, eikä syödä muualla kuin keittiössä. Kirjoja pitää kunnioittaa eikä mitään saa repiä, ei kiskoa eikä rikkoa tai heittää.

Silti on joskus rasittavaa olla kylässä jossain. Sellaista se elämä on :)
 
"vieras"
Parhaani mukaan vahdin mutta emme enää kyläile muiden kun lapsi perheiden kotona ja mummoloissa ennen kun taaperomme saa edes vähän järkeä päähän. Ikää neidillä 1v 4kk ja jalat menee hirveetä vauhtia, mutta pää ei sano mitään. On vilkas ja utelias ja mopo karkaa aina käsistä kun johonkin vieraaseen paikkaan menemme.

Ja kasvatuksesta voidaan puhua sitten vuoden päästä, tällä hetkellä en näe väkisin kiinni pitämistä(johon se lapsemme kanssa menisi kun ei saa tahtoaan läpi) ja huudattamista tarkoituksenmukaisena enkä mielekkäänä meille enkä kyläpaikallemme joten vieraita tapaamme meillä.
 

Yhteistyössä