vanha

  • Viestiketjun aloittaja ikäloppuko
  • Ensimmäinen viesti
Suomineito
Kiva että kirjoitellaan " VAIN itsestään ". Riskeistä sen verran, olisi hyvä käydä vilkaisemassa STAKESIN tilastoja, eniten vammaisia lapsia syntyy alle 30 kymppisille. Johtuneeko se siitä että hedelmällisyys laskee iän noustessa vai asenteista ja seulontakäytännöstä.
Mikäs siinä lasta hoidellessa kun on olemassa ahkeria sekä nuorempia miehiä, niin ja ensimmäisen avioliitto kierroksen teini-ikäiset hoitelevat mielellään lasta tarvittaessa. Apua riittää. On kissan päivät tulevaisuudessa kun voi matkustella puoleen hintaan maailmalla eläkeläislipulla ja pirpana opiskelijahinnoin. Miten kauheaa. Nykypäivänä opiskellaan, niin minäkin aloitin toisen korkeakoulu opintoni 39 vuotiaana, kun kerkesin 15 vuotta tehdä mielenkiintoista työtä. Ja nuo isovanhemmat... jotka osaavat neuvoa, tyttäreni hammaslääkäri esitelmöi kuinka hammasvalistus pitäisi suunnata isovanhemmille lasten sijasta. Nam Nam nam ja sokeria sen hyvän pitää olla.
 
Sopivan ikäinen
Hei

Itse täytin seuraavalla viikolla 43 kun sain kuopuksen. Aluksi olin hämillläni ihmisten suhtautumisesta. Eräskin työkaveri piikitteli aika tavalla odotudaikanani ja nyt itse neljääkymppiä hipoessa odottaa vauvaa. Ettei vain olisi kateellisten panettelua...
Kuopusta odottaessani terveydenhoitaja sanoi, että nykyään nuorilla äideillä on kaikenlaisia vaivoja olin hänen mielestään paremmassa kunnossa kuin moni nuorempi. Olisin halunnut vieläkin lapsen, mutta enää sektiota ei voinut kuulemma tehdä. kohtu liian ohut.

Monet nuorena lapsia tehneet sysäävät lapsenhoidon isovanhemmille kun itse haluavat mennä. Vanhempana kotona on hyvä olla eikä tee mieli turhiin joutavuuksiin.
Pari vuotta sitten televisiossa tuli keskusteluohjelma, jossa puhuttiin lapsen vanhempoien iästä. Paikalla oli nuoret vanhemmat ja he olivat täysin sitä mieltä, että lapsia voivat hankkia vain nuoret parikymppiset ja eräänä perusteluna oli se, että heillä on vielä nuoret isovanhemmat. Sama isä pohti miksei ravintoloihin saisi viedä lapsia ja kuinka festareille voi mennä vauvan kanssa, voi hyvä tavaton tätä nykyajan nuorisovanhempia, joilta vanhemmuus on tösiaan hukassa.


Ole ylpeä kun vielä voit lapsia saada, ihmisten pahansuovat puheet ovat usein silkkaa kateutta. Meilläkin oli jo lapsilukua tarpeeksi monen mieletä ja juoruiltiin, että meidän avioliitto rakoili, että täytyi tehdä vauva. Kyllähän siitä taisi niiden kateellisten avioliitot rakoilla eikä meidän.
Lycka till !!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.01.2005 klo 13:28 ikäloppuko kirjoitti:
Mä olen nyt 49 vuotta ja odoyan esikoista. Onko muita? Mieheni on 33vuotias ja on todella innoissaan! Ihan sama mitä muut ajattelee mutta minä olen onnellinen riskeistä huolimatta!
hei, meillä vietettiin 55-vuotis synttäreitä hiljakkoin. Itse täytin 50 ja poikani 5. Sain esikoisen 45-vuotiaana ja kaikki on mennyt loistavasti. Lapsen perässä juostessa pysyy nuorekkaana ei ole aikaa vanheta ja sammaloitua. En ole huomannut mitään asiaa missä en pärjäisi yhtä hyvin kuin nuorempi äiti. Elämänarvotkin ovat loksahtaneet kohdalleen. Nauti ja iloitse täydestä sydämestäsi! :heart:
 
olen 42-vuotias ja 7 kk:n ikäisen ihanan vauvan onnellinen äiti. itse tunnen olevani aivan yhtä pirteä kuin parikymppisenä äitinä ollessani. Tosin nyt osaa nauttia äitiydestä paljon enemmän! :heart: :heart:
 
onnea kaikille jotka vielä yli neljäkymppisinä ovat saaneet kokea äitiyden ihmeen :flower: :flower: itse kuulun tuonne alle 20-vuotiaiden palstalle, anteeksi vaan että tulin tänne kuokkimaan.. Halusin vain onnitella kaikkia äitejä, eikö olekin mahtavaa olla äiti?? välillä tietenkin on "hieman" raskasta mutta kyllä me selvitään, niin nuoret kuin vanhatkin!!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 24.01.2005 klo 22:35 Sopivan ikäinen kirjoitti:
Monet nuorena lapsia tehneet sysäävät lapsenhoidon isovanhemmille kun itse haluavat mennä. Vanhempana kotona on hyvä olla eikä tee mieli turhiin joutavuuksiin.
Pari vuotta sitten televisiossa tuli keskusteluohjelma, jossa puhuttiin lapsen vanhempoien iästä. Paikalla oli nuoret vanhemmat ja he olivat täysin sitä mieltä, että lapsia voivat hankkia vain nuoret parikymppiset ja eräänä perusteluna oli se, että heillä on vielä nuoret isovanhemmat. Sama isä pohti miksei ravintoloihin saisi viedä lapsia ja kuinka festareille voi mennä vauvan kanssa, voi hyvä tavaton tätä nykyajan nuorisovanhempia, joilta vanhemmuus on tösiaan hukassa.
voisitko olla yleistämättä, kiitos.
 
Suomineito
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.01.2005 klo 07:44 clivia kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.01.2005 klo 12:22 Janneke kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.01.2005 klo 10:56 kirjoitti:
Ajatteleppa kun lapses on täysikäinen, niin sie oot jo 67vee...
Hih juurihan tuolla Romaniassa 67 vuotias synnytti lapsen.
Kaiken maailman hulluutta.Joku järki pitäis siinäkin olla miten kauan noita hoitoja tehdään.Pitäis ajatella sitä lastakin eikä vain naisen halua tulla raskaaksi.
Asiassa voi olla toinenkin puoli. Entäpä jos äiti onkin tyttären tytär, tytär tai pojan vaimo jolla on kohtu poistettu tai lapsen synnyttäminen on mahdottomuus muista syistä. Aina ei käy tasan onnen lahjat. Voihan olla että maan lainsäädäntö kohdunvuokrauksessa on jälkeenjäänyt tai adoptioriskit saada alkoholistiäidin vaurioittama lapsi ovat olleet perheen mielestä liian isot. Mummo vain kantaa lapsen maailmaan. Hyvät kaikkitietävät äidit, aina ei ole lehtikirjoituksiin totuuden toisessa puolessa luottamista, mutta kuitenkin kiitos siitä että sensaatio elää. Uutistoimisto ja lehdistö sai mukavasti myyntiä ja alalla töissä olevat ihmiset kuukausiliksansa..
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.01.2005 klo 20:48 clivia kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.01.2005 klo 01:24 vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.01.2005 klo 14:49 clivia kirjoitti:
Mä kirjoitin vain itsestäni että mulla olis nyt viimeiset ajat hankkia vauva jos vielä hankkisin sillä en enää 50 vuotiaana jaksaisi hoidella pikkuvauvaa,enkä haluaisikaan olla enää niin paljon kiinni pienessä lapsessa.
Kyllä iällä on siinä asiassa sen verran merkitystä että jos saa lapsen 50 vuotiaana niin on 70 vuotias kun lapsi on parikymppinen.Riskit kasvaa eikä se jaksaminenkaan ole ihan samaa luokaa kuin nuorempana,eli pitäisi ajatella sitä lastakin ja sen tulevaisuutta.Nykypäivänä kun opiskellaan kauan niin aika harva parikymppinen vielä tulee toimeen omin nokkinensa ja olisihan se sitten kiva joskus niitä lapsenlapsiakin näyttää isovanhemmille ja saada mahdollisesti neuvoa ja opastusta siihenkin asiaan.
Minun työkaverini sai vauvan 51 vuotiaana,oli vahinko ja raskaus niin pitkällä ettei voinut keskeyttää.Raskausaika oli vaikea ja äiti tosi väsynyt ja sanoi ettei millään jaksaisi alkaa sitä samaa rumbaa taas kun edelliset lapset oli jo aikuisia.Lapsessa selvinnyt kehitysvammaisuus myöhemmin ei sekään helpottanut tilannetta,mies kuoli kun lapsi oli nelivuotias.
Mutta tämä on vain minun mielipiteeni,jokainenhan tietää omat voimavaransa.Itse en ole tullut luomusti raskaaksi kuin kerran,muut on lääketieteen avustuksella saaneet alkunsa.
Ai lapsia hankitaan. Kiva. Ihanko postimyynnistä ja saapuu perille luvattuna aikana. En ole ennen tiennytkään tuota.

Meillä isä hoiti enemmän kuin minä. Miksi vauva on vielä nykyäänkin äidin vauva.

Ahaa, osaat ennustaa, se on hyvä. Tuleeko minulle lottovoitto? Entä saanko perinnön tänä vai ensi vuonna? Mainitsit tietäväsi minkä ikäiseksi ainakin elät ja lapsesi iän, mutta älä pliis katso mun elinikää! Olis ankeeta tietää se. :LOL:

Ja oikein kehitysvammainen lapsi tuli hälle sitten, no voi voi, sehän on kauheinta mitä elämässä voi tapahtua. :LOL:

Niin, toteat itsekin, että tuo on sinun mielipiteesi. Tunnet varmaan sanonnan: Mielipiteeni voi muuttua, mutta ei se fakta, että olen aina oikeassa. :LOL:
Jep,mielestäni vastasin sinulle ihan asiallisesti oman mielipiteeni.Jos haluat saivarrella,saat tehdä sen ihan yksinäsi.
Ehen, vaan minä toivon vauvaa =)

Teetä sitten abortti, jos koet sen ainoaksi vaihtoehdoksi :(
 
kolmisolmi
ei tuo mikään ihme ole, anoppini kaveri tuli täsmälleen saman ikäisenä raskaaksi, odotti siis esikoistaan, tai tarkalleen ottaen esikoisiaan, niitä kun oli kaksi. ihmettelen kyllä että kuka siihen viitsii ryhtyä. minä olen sua kymmenen vuotta nuorempi ja jo mummo, eikä enää tule mieleenikään tehdä enää yhtäkään lasta lisää. kun miettisin että näiden neljän lisäksi jotka ovat jo kaikki melkein aikuisia, tekisin tähän hätään vielä yhden..... huh! ajattelin vain että pahimmassa tapauksessa minähän olen kuollut ennen ku se lapsi olisi edes aikuinen! tosin suvussa perinnöllistä sairautta, eihän kukaan "normaali" kuole kuusvitosena.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2005 klo 14:16 kolmisolmi kirjoitti:
ei tuo mikään ihme ole, anoppini kaveri tuli täsmälleen saman ikäisenä raskaaksi, odotti siis esikoistaan, tai tarkalleen ottaen esikoisiaan, niitä kun oli kaksi. ihmettelen kyllä että kuka siihen viitsii ryhtyä. minä olen sua kymmenen vuotta nuorempi ja jo mummo, eikä enää tule mieleenikään tehdä enää yhtäkään lasta lisää. kun miettisin että näiden neljän lisäksi jotka ovat jo kaikki melkein aikuisia, tekisin tähän hätään vielä yhden..... huh! ajattelin vain että pahimmassa tapauksessa minähän olen kuollut ennen ku se lapsi olisi edes aikuinen! tosin suvussa perinnöllistä sairautta, eihän kukaan "normaali" kuole kuusvitosena.
Juu ja siskon serkun kummin kaima tuli raskaaksi 15-vuotiaana ja Reiska-sedän tytär tuli raskaaksi 25-vuotiaana ja Mirja-tädin sisko tuli raskaaksi 35-vuotiaana ja ja ja. Eli raskaaksi tullaan :LOL:

Kyllä minä ryhdyn, jos raskaus minulle suodaan, nyt kun olen 40 +. Itse asiassa jos suoraan sanon, minusta olisi kamalaa, jos minulla olisi aikuisia lapsia. Jotenkin pervo ajatus. Kummallista olisi, jos he toisivat vauvojaan minulle hoitoon. Mikä ihmeen kanalan ylipäällikkö minä muka olen? Minä haluan nauttia omista lapsistani, en jonkun toisen, siis sillä tavalla kuin vain omista lapsista nauttia voi!

Minä en osaa sanoa, milloin kuolen, milloin mieheni kuolee, milloin Mirja-täti kuolee. Minä 5 veisaan siitä. Kuljetteko te ajatellen, "milloinkahan tämä minun juuri synnyttämäni vauva kuolee". Pervoa ja outoa. Minä ajattelen elämää, siitä miten sen jokainen voi rakentaa niistä elementeistä, joita hänelle on tarjolla. Minä en ole mikään Mengele, joka haluaa samannäköisiä, samanikäisiä ihmisiä ja muut ovat kaasukammioon joutavaa saastaa. Miksi ette suhtaudu jokaiseen ihmiseen yksilönä? Me olemme ainutlaatuisia, ettekä te voi tietää, miksi minä teen nyt näin. Itse asiassa ette tiedä minusta yhtään mitään kahden numeron perusteella. - Vai tiedättekö?

Otetaanpa reipasta otetta elämään ja nautitaan kaikesta hyvästä, mutta myös vaikeuksista, jotka opettavat. :saint:
 
kahvis
eli siis 39v. ja jos nyt saisi lapsen olisi 65v. kun lapsi olisi aikuinen. Kyllä minä uskoisin omien tenavieni olevan aika aikuisia jo kaksikymppisinä! Olin 38 v. kun kuopus syntyi enkä yhtään pelkää hengissäolemistani 8 vuoden kuluttua!
 
Minua aina kouluaikana hävetti äitini joka oli vanhin kaikista äideistä.Kun muiden äidit olivat suhteellisen nuoria,minun äitini oli samaa ikää kuin toisilla mummot.Murrosiässä se oli ihan kamalaa ja päätin että jos lapsia teen niin teen ne nuorina.Olin 19 kun sain ensimmäisen ja 25 kun sain viimeisen ja se on mielestäni ehdoton takaraja synnyttämiselle.
 
teijuska



Onnea odotokseen! :flower:

Älä tuollaisia mieti.
Äidin tehtävä ei ikää katso.
äitiys on ihana asia ja se kuuluuisi sallia kaikille jotka sydämessään toivovat :hug:


Onnea odotukseen :heart:
 
teijuska



SITÄ PAITSI enemmän lapsen elämä horjuu teini äidin pyörteissä.
Katsoin eilen neuvolassa kuta kuinkin 15vuotiasta tyttöä joka oli raskaana. Päältä jo paisti miten hukassa on oli. :\|


Jotkut on narkkareita ja tekee lapsia. Miettikää sitä te jotaka nyt haukutte! :kieh:
 
kahvis
oli minut saanut parikymppisenä ja tuntui teinistä ikälopulta! Vaikka näin jälkeenpäin ajatellen äiti oli hyvin nuorekas ja nuorihan 36 vuotias vielä onkin.
Omat lapseni ovat teinejä, itse ihan kohta 50v. (ja kuvissa näytän himpun alle kuuskymppiseltä...) mutta ihan kehtaavat lapset kanssani kulkea ja liikkua.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.01.2005 klo 13:02 kahvis kirjoitti:
oli minut saanut parikymppisenä ja tuntui teinistä ikälopulta! Vaikka näin jälkeenpäin ajatellen äiti oli hyvin nuorekas ja nuorihan 36 vuotias vielä onkin.
Omat lapseni ovat teinejä, itse ihan kohta 50v. (ja kuvissa näytän himpun alle kuuskymppiseltä...) mutta ihan kehtaavat lapset kanssani kulkea ja liikkua.
Äiti oli 45 kun isoveljeni syntyi ja 47 kun minä synnyin.Isä oli vanhempi ja kuoli kun olin 13 sairastettuaan sitä ennen kymmenen vuotta.Sairaalassa oli viimeiset kaksi vuotta.Jäi aika etäiseksi meille lapsille.Nyt olen 40 ja äiti vuodeosastolla käänneltävänä jo monta vuotta.Vietin aika erilaisen lapsuuden ja nuoruuden kuin ikätoverini.Pelko ja huoli siitä koska isä menehtyy oli jokapäiväistä.
Ei puhettakaan että olisin saanut apua opinnoissa ym. rahat meni isän sairaalamaksuihin ja lääkkeisiin.
 
Suomineito
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.01.2005 klo 12:22 Anne kirjoitti:
Minua aina kouluaikana hävetti äitini joka oli vanhin kaikista äideistä.Kun muiden äidit olivat suhteellisen nuoria,minun äitini oli samaa ikää kuin toisilla mummot.Murrosiässä se oli ihan kamalaa ja päätin että jos lapsia teen niin teen ne nuorina.Olin 19 kun sain ensimmäisen ja 25 kun sain viimeisen ja se on mielestäni ehdoton takaraja synnyttämiselle.
Ompas keksityn tarinan makua koko tarina. Jopa sinulla oli hirveitä traumoja jo lapsuudestasi. Maailma ei muutu vaikka kuinka kirjoittelisit ja haluaisit ohjata sitä 40 v äiti kielteisemmäksi . Sorry ei onnaa.
 
kahvis
mutta halusin vain tuoda ilmi, että lapset kait häpeää vanhempiaan syystä tai toisesta jossain vaiheessa joka tapauksessa.
Toinen juttu on, että näinä päivinä nelikymppiset ovat aikalailla erilaisia kuin 40 vuotta sitten! Nuorempia tavallaan. Ja voisi olla, että olemme myös tulevaisuudessa terveempiä ja parempikuntoisia kuin vanhempamme!
 
Helena 42
Tulee välillä oikein paha mieli palstaa lukiessa. Kaikille ei tosiaankaan ole suotu äitiyttä alle kaksvitosena. Olemmeko siinä tapauksessä itsekkäitä iloitessamme perheenlisäyksestä, vaikka olemmekin 40 +?
Ei saa yleistää, kaikki olemme yksilöitä ja meillä omat kohtalomme!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.01.2005 klo 14:00 kahvis kirjoitti:
mutta halusin vain tuoda ilmi, että lapset kait häpeää vanhempiaan syystä tai toisesta jossain vaiheessa joka tapauksessa.
Toinen juttu on, että näinä päivinä nelikymppiset ovat aikalailla erilaisia kuin 40 vuotta sitten! Nuorempia tavallaan. Ja voisi olla, että olemme myös tulevaisuudessa terveempiä ja parempikuntoisia kuin vanhempamme!
Onhan se normaalia että murrosikäinen vähän häpeilee vanhempiaan.Minua hävetti aina kun äiti käytti sellaisia ruudullisia puolihameita mitä muiden mummoilla oli ja jalassa oli sellaiset paksut sukkahousut.Hän näytti kyllä tosi vanhalta ja on totta että tänä päivänä ei yksikään 60 näytä niin vanhalta varmasti mitä minun äitini silloin.Tietysti sillä että hän teki kolmivuorotyötä ja vastasi meidän toimeentulosta yksin oli iso merkitys.Isän sairastaminen ja se että äiti hoisi hänet kotona mahdollisimman pitkään varmasti vaati veronsa.Jos ei tarvinnut töissä yökkönä valvoa niin kotona sitten piti kun isällä oli niitä hengitysvaikeuksia.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.01.2005 klo 13:47 Suomineito kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.01.2005 klo 12:22 Anne kirjoitti:
Minua aina kouluaikana hävetti äitini joka oli vanhin kaikista äideistä.Kun muiden äidit olivat suhteellisen nuoria,minun äitini oli samaa ikää kuin toisilla mummot.Murrosiässä se oli ihan kamalaa ja päätin että jos lapsia teen niin teen ne nuorina.Olin 19 kun sain ensimmäisen ja 25 kun sain viimeisen ja se on mielestäni ehdoton takaraja synnyttämiselle.
Ompas keksityn tarinan makua koko tarina. Jopa sinulla oli hirveitä traumoja jo lapsuudestasi. Maailma ei muutu vaikka kuinka kirjoittelisit ja haluaisit ohjata sitä 40 v äiti kielteisemmäksi . Sorry ei onnaa.
Anteeksi jos vaikutti keksityltä mutta on kyllä totta joka sana.Ja traumoja minulle jäi,sekin on totta ja huonot välit äitiin aina oli.Kyllä minä syytin häntä siitä että vanhana meidät teki mutta äiti sanoi että minkäs sille voi kun vasta yli 40 tapasi isän.Enkä minä halua maailmaa muuttaa enkä kritisoi kenenkään äitiyttä.Nykyäänhän on muotia tulla äidiksi vielä yli 40 ja minullakin on samanikäisiä tuttavia jotka vielä vauvoja ovat saaneet.Ja onhan naiset nyt erilaisia kuin silloin ja ei nyt varmaan enää kiusata koulussakaan vanhasta äidistä niin kuin silloin kun minua kiusattiin kun olin luokan ainoa jolla niin vanhat vanhemmat oli.Äitiltä olisin kaivannut tukea kyllä mutta hän oli aina kipeä ja valitteli kun on yksinäistä.Nyt ei enää puhu mutta kerran kuussa käyn katsomassa kuitenkin.
 
mimmika
Voi Pyhä Joosef taas näitä teinit vastaan ikä-äidit! Ja kaupan päälliseksi täydellisten äitien kaikkivoipaisuutta ja oikeata lapsentekoikää... Näilläkö ajatuksilla ja täydellinen vanhemmuus-metodilla aiotte kasvattaa lapsenne? Eipa ole ihme jos kakarat potkii mummuja tai kavereitaan ja yhtään poikkipuolista sanaa ei suvaita kun jo nyrkki tai jalka heilahtaa! Jokainen meistä vanhenee vääjäämättä ja saattaa joskus joutua toisten hoivattavaksi. Tiedot ja taidot ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle. Ihmiset ovat tehneet virheitä ja kenties niistä myös jotain oppineetkin tai sitten ei kun katsoo tätä kirjoittelun tyyliä! Täysin oikeaa aikaa, paikkaa ja tyyliä ei ole lapsenteolle kasvatuksesta puhumattakaan mutta suvaitsevaisuus kuuluu kaikenikäisille. :attn: Eiköhän rueta pohtimaan todellisia ongelmia tai lopetetaan tämä p:n jauhaminen? :) :)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.01.2005 klo 12:22 Anne kirjoitti:
Minua aina kouluaikana hävetti äitini joka oli vanhin kaikista äideistä.Kun muiden äidit olivat suhteellisen nuoria,minun äitini oli samaa ikää kuin toisilla mummot.Murrosiässä se oli ihan kamalaa ja päätin että jos lapsia teen niin teen ne nuorina.Olin 19 kun sain ensimmäisen ja 25 kun sain viimeisen ja se on mielestäni ehdoton takaraja synnyttämiselle.

Voi hyvänen aika sentään! Vitsiksikin aika hölmö...! Miten ihmeessä olet halunnut äidiksi jo teininä? 19 vuotias ei todellakaan ole aikuinen, sen kynnyksellä vasta...Ehditkö edes opiskella ammattia itsellesi ennen esikoisesi syntymää? Miten elättitte perheenne noin nuorina? vai olitko miehesi selvästi sinua vanhempi? Hyvin harva on noin 2-kymppisenä riittävän kypsä vanhemmuuteen...
 

Yhteistyössä