vasektomia

Viestiketju alueella 'Isät' , aloittaja äiti kolmasti, 30.08.2006.

  1. oneoneone

    oneoneone Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    28.06.2008
    Viestejä:
    23
    Saadut tykkäykset:
    2
    samat oli fiilikset,menin leikkaus saliin ,oli täys (5) naista =) eräs sanoi minulle että voi sitten riisua leikkauspöydällä peiton alla,johon karjalainen kun olen,että kai työ kaikki naiset olette jo alastoman miehen nähneet,ja raapasin housut pois jalasta,ja sitten pöydälle,kaikilla oli mukavaa :LOL:
     
    • Tykkään Tykkään x 1
    • List
    #51
  2. marvinen

    marvinen Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    09.03.2010
    Viestejä:
    2
    Saadut tykkäykset:
    0
    Puolitoista viikkoa nipsauksesta. Vasen puoli on s***nan kipeä ja kiveksen yläpuolella on jokin kipeä&arka möykky, oikeallakin puolella on möykky, muttei kipeä. Ja paineen tunne alavatsassa jatkuu...

    Ciprofloxacin -kuuri neljättä päivää päällä, mutta kipu ei hellitä.
    Arvaatte varmaan, mitkä on tuntemukset, kipu on aika kovaa ja kestänyt jo ihan riittävästi. :'( Kohta melkein jo tekis mieli ettiä liukasta narua.


    Taas tätä mun tuuria :headwall:
     
    #52
  3. jamppa80

    jamppa80 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    15.06.2010
    Viestejä:
    1
    Saadut tykkäykset:
    0
    Laitanpa toisenlaisenkin kokemuksen vasektomiasta.

    Pitkän harkinnan jälkeen varasin ajan yksityiselle vasektomiaa varten. Keskustelut käytiin lääkärin kanssa ja sain ajan toimenpiteeseen. Toimenpide itsessään meni ihan ok. Kesti about tunnin eikä tuntunut mitenkään ihmeelliseltä. Tunnin odottelun jälkeen nappi naamaan ja kotiin lepäämään.
    Seuraavana aamuna pallit olikin sitten turvonneet ihan järkyttävän kokoisiksi. "kuin kaksi isoa appelsiinia". Kävely tosi hankalaa. No aattelin että kuuluu asiaan ja pidin saikkua muutaman päivän. Turvotus ei laskenut ja mentiin taas lääkäriin. Sain antibiootit, joita söin viikon. Turvotus ei edelleenkään sanottavasti laskenut. Sitten lääkäri ymmärsi vihdoin laittaa eteenpäin yliopistolliseen.
    Yliopistollisessa suoraan osastolle. Tulehdusarvot +100. Seuraavana päivänä leikkuriin, jossa pallit avattiin ja sieltä poistettiin märkää ja verta. Seuraavina päivinä kävin vielä kahdesti leikkurissa haavojen puhdistuksessa. Osastolla vietettiin puolitoista viikkoa.

    Kotiutuksen jälkeen alettiinkin odottamaan haavojen umpeutumista. Vasemman puolen kiveksen leikkuuhaava ei meinannu umpeutua millään. Jälkitarkastuksessa lääkäri totesi haavasta vuotavan spermaa. Siemenjohto oli siis huonosti suljettu alkuperäisessä operaatiossa. Onneksi vuoto tyrehtyi itsestään pikkuhiljaa. Ei tarvittu enempää operointia. Kuitenkin minulla meni toista kuukautta, ennenkuin pystyin liikkumaan edes lähelle samaan tapaan kuin ennen operaatiota.

    Nyt on kulunut 5 kk operaatiosta. Vehkeet pelaa onneksi normaalisti ja tapauksesta jäi muistoksi vain arpi. Senkin pitäisi hävitä hiljalleen pois.

    Potilasvahinko ilmoitus on lähetetty ja vastausta odotellaan. Yliopistollisen sairaalan urologin sanoin voin vain todeta, että alkuperäinen leikkaus "meni täysin perseelleen". Sain leikkuuhaavaan bakteerin, joka aiheutti tulehduksen.

    Kirjoitin tämän kokemuksen tänne, jotta kuulette myös siitä toisesta mahdollisuudesta vasektomialeikkauksen yhteydessä. Vajaassa 5% leikkauksissa tulee jonkinlaisia komplikaatioita. Eli 95% on toki onnistuneita. Ja kattokaa vähän minkälaiselle puoskarille menette!

    Ja loppukommenttina vielä sanoisin, että ei yksityisellä aina saa parempaa hoitoa, kuin julkisella vaikka niin yleisesti väitetään.
     
    #53
  4. poro78

    poro78 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    14.07.2010
    Viestejä:
    9
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kiitti. Mistäs minä nyt kehitän rohkeutta mennä operaatioon noiden kahden viimeisen postauksen jälkeen? :whistle:
     
    #54
  5. Kärkikarvaaja

    Kärkikarvaaja Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    11.09.2010
    Viestejä:
    2
    Saadut tykkäykset:
    0
    Omien kokemusteni perusteella en voi suositella vasektomiaa. Ensinäkin puudutus oli leikkauksessa puutteellinen ja olin pyörtyä kivusta. Kivekset pysyivät kipeänä pitkään ja leikkaushaava rasittui esim. yön aikana nukkuessa. Haavan pareneminen oli hidasta. Huolehdin hyvin hygieniasta, mutta ilmeisesti siemenjohtimet tulehtuivat viikon kuluttua leikkauksesta ja sain voimakkaan antibioottikuurin. Kivut olivat aivan helvetilliset ja jouduin syömään särkylääkkeitä aivan äärirajalla. En menisi enää uudelleen tähän operaatioon.
     
    #55
  6. Kärkikarvaaja

    Kärkikarvaaja Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    11.09.2010
    Viestejä:
    2
    Saadut tykkäykset:
    0
    Täsmälleen samanlaiset kokemukset kuin marvisella!
     
    #56
  7. juuseri

    juuseri Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    10.10.2010
    Viestejä:
    1
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hämmästyttävän monenlaisia kertomuksia täällä siitä, miten operaatio sujui! Itse kävin pari päivää sitten Salon Aluesairaalassa hoidattamassa homman, ja täytyy sanoa että olen enemmän kuin tyytyväinen kunnalliseen palveluun!

    Netin kertomuksista päättelin, että homma menee niin, että siinä vaan vähän lasketaan pöksyt alas ja ei muuta kuin veitsi esille. Ja kaikkea muuta, SASissa homma tehtiin erittäin asiantuntevasti, ja perusteellisesti. Itseasiassa aluksi luulinkin että olin tullut johonkin avosydänleikkaukseen, kun otettiin vuodeosastolle esilääkitystä varten, sairaalan kuteet ja tukisukat piti vetästä päälle. Siinä kaffetta hörppiessä tulikin lähtö, meikäläinen kärrättiin leikkausosastolle.

    Tuo että monet ovat kertoneet kivusta leikkauksen aikana, on aika kauhistuttavaa. Itse en joutunut kokemaan kipuja muuta kuin puudutuspiikistä, mutta sekin oli vähän lievempää, koska mulle annettiin kanyylin kautta "kokovartalopuudutetta", joka humisikin aika äkäsesti päässä. :) Sitten kirurgi kyseli että tuntuuko mitään, ja jos vähänkään nipisti, niin sanoin että nyt vähän tuntuu vielä, ja ukko tuikautti lisää ainetta. Nämä puudutusaineen lisäykset ei kyllä tuntuneet enää ollenkaan. Sitten vasta kun en tuntenut yhtään mitään, leikkaus alkoi. Olivat erittäin huolellisia siitä, ettei mitään kipuja saanut tuntua.

    Sitten operaation jälkeen takaisin osastolle, vähän särkylääkettä ja lounas, jonka jälkeen lähdinkin viime tsekkausten jälkeen kotiin. Toiseen kassiin tuli aika iso patti puudutuksesta, mutta sekin laski melko nopeasti. Jälkikipuja on ollut jonkin verran alavatsassa, mutta ei mitään mitä normaali ketorin ei saisi vaimennettua. 1.5vrk operaation jälkeen en enää tarvinnut mitään lääkitystä, ja olo on miltei normaali. Toivottavasti mitään komplikaatioita ei enää ilmaannukaan.

    Ja tämä kaikki n. 80e hintaan. :)
     
    #57
  8. 12345

    12345 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    29.12.2010
    Viestejä:
    3
    Saadut tykkäykset:
    0
    Olin ylpeä, että mieheni valitsi vasektomian, vaikka minua ei kondomi koskaan haitannutkaan. Puolitoista vuotta odotimme operaatiota. Leikkaus oli vähän ennen joulua. Nopea, kivuton operaatio, kirurgilla oli kuulemma kiire lääke-esittelijän luo, joka odotti kahviossa...
    Viikon ajan miehelläni oli todellakin luumun väriset "appelsiinit" jalkojen välissä. Sitten hänelle nousi kuume, meni päivystykseen ja sai antibiootit ja kotiutuksen. Pari päivää meni ja taas päivystykseen, vahvemmat antibiootit ja kotiin. Pari päivää taas kesti ja juuri äsken vein hänet päivystykseen ja sinne jäi. Ärsyttää todella, kun menee kaikki suunnitelmat uusiksi ja joutuu järjestämään lastenhoitoja ym tämän vuoksi. Eihän koskaan voi tietää, mutta olisivat kerralla hoitaneet kuntoon, ettei tarvitsisi kokoajan ravata ededstakaisin! Mieheni sanoikin, että tästä ei enää muuta puutu, kuin että testeissä sitten huomattaisiinkin, että siittiöt tunkevat edelleen läpi...
    Tällä hetkellä tuntuu, että oliko tämä nyt sitten vaivan arvoista, täytyy kysyä jonkun ajan päästä uudelleen.
    Varmasti on myös positiivisia kokemuksia asiasta, mutta meillä kävi nyt näin!
    Katsotaan miten tarina jatkuu.
     
    #58
  9. 12345

    12345 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    29.12.2010
    Viestejä:
    3
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tarina jatkuu...
    ..ja sairasloma. Mies kotiutunut mutta kivekset todella turvoksissa ja arat ja kovat. Mies soitti lääkäriin ja on kuulemma normaalia. Nyt reilu kaksi viikkoa operaatiosta. Kuulemma veri pakkautunut kiveksiin ja aikaa myöten sieltä häviää. Antibiootit jatkuu ja buranaa ja panacodia menee. Liikkuminen tuskallista. Ehkäisykeinona ihan mainio, koska ei kärsi tehdä mitään!
     
    #59
  10. 12345

    12345 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    29.12.2010
    Viestejä:
    3
    Saadut tykkäykset:
    0
    ..ja jatkuu vielä..
    loppiaisena kypsyin hieman tilanteeseen, kun miehellä kipu vain paheni ja pussukat jatkoivat kasvamistaan, huh... perjantaina sitten isäntä meni taas kerran sairaalaan. Ultrasivat, leikkasivat kassit auki, poistivat hyytyneen veren ja mädän. Nyt kasseista roikkuu letku, jota pitkin veri vuotaa ulos ja sitä todella vuotaa! Tänään hain miehen kotiin ja tiistaina hän menee näyttämään haavaa ja katsotaan voiko letkun poistaa. On tämä vaan jännää! Niin ja tietysti uusi antibioottikuuuri piti hakea. Toivon todella, että parantuminen alkaa ja mies pääsee mukaan arjen toimintaan... opiskelu+ työ(ei ollut joululomia ym), kotityöt ja kolme lasta jotenkin vievät voimat(omia valintoja, tiedän). Onneksi isommat lapset olivat koulusta lomalla ja auttoivat mm. lumitöissä.

    Mutta tätähän elämä joskus on, täytyy ajatella suhteellisesti.:p

    Nyt on kulunut 5 viikkoa leikkauksesta
    Antibioottikuurit loppuneet, letku poistettu muutama päivä sitten, turvotus laskenut ja kipu poissa. Vielä on ihan avoin reikä kiveksissä, letkun kohdalla. Se varmaan umpeutuu viikossa... mies meni vihdoin töihin neljän viikon saikkarin jälkeen. Siteitä on kulunut ihan sairaasti, enemmän kuin mulla kuukautisten aikana...

    Toivon, että tämä juttu olisi nyt tässä.
    Tarinan jälkeen on hyvä toivottaa ROHKEUTTA kaikille miehille!
    EI SE PELAA, JOKA PELKÄÄ! :D

    Loppukommentti 18.3.11 :
    Ei kipua enää ja kaikki pelaa hienosti. Siittiönäytettä ei ole herra saanut aikaiseksi vielä käydä antamassa.
    Loppu hyvin, kaikki hyvin. Mies sanoi, että oli kuitenkin kaiken arvoista.. sai lomaa ja laihtui... :p
     
    #60
    Viimeksi muokattu: 18.03.2011
  11. TkuM

    TkuM Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    04.02.2011
    Viestejä:
    3
    Saadut tykkäykset:
    0
    Itselleni vasektomia tehtiin melko tarkalleen 9 vuotta sitten, eli vajaa viikko 3.lapsen syntymän jälkeen, kun ikää ei ollut tarpeeksi että olisi muuten sitä voitu tehdä (alle 30v).
    Aika toimenpiteelle oli varattu hyvissä ajoin, en muista kauanko piti odottaa tyksiin, mutta siinä samassa se odottelu meni kun lastakin odotettiin. Loppuvaiheessa meinasi vaan pistää jännäksi kun juniori ei meinannut ulos haluta tulla lainkaan ja itsellä leikkausaika läheni.
    Vasektomiaan päädyttiin koska vaimolle ei mitkään hormonaaliset ehkäisyt käy ja sterilisaatio on miehelle paljon paljon helpompi ja pienenmpi operaatio kuin naiselle.
    Itse toimenpiteeseen menin aamulla, lääkäri haastatteli ja varmistui haluanko todella toimenpiteen tms. sen jälkeen piti vaihtaa sairaalakaapu päälle, hoitsu tuli paikalle ja sanoi siistivänsä paikat leikkausta varten. Lievän kipinän havaitsin hoitun silmissä, kun havaitsikin että siistimistä ei tarvittu, vaan se oli jo suoritettu omatoimisesti (tai oikeastaan vaimon toimesta)
    Seuraavaksi lähdimme kulkemaan kohti toimenpidehuonetta, matkan varrella oli monia naisia tutukimuksissa jalat telineissä eikä verhot olleet välttämättä täysin kiinni (Tyksissä leikkaukset suoritettiin ainakin silloin naisten polilla), Siinä tulikin itselle itsehillintä ettei vain alkaisi ottamaan eteen, mutta tilanteen jännitys kyllä sen hoisi pois.
    Huoneessa kapusin pedille, jossa pistettiin tippa käteen ja kysyttiin sopiiko jos kandeja tulee seuraamaan operaatiota? No, mikäs siinä antaa tulla vaan, onhan tämä opetussairaala =) saliin marssikin 4-5 naispuolista kandia, taisi tytöille nousta hieman puna poskille lääkärin/kirurgin pyytäessä heidän tutustumaan tulevaan operaation kohteeseen :D En ole ihan varma, laitettiinko verho navan kohdalle näkösuojaksi minulle? en muista sitä
    Kohta tunsin miten alettiinkin etsimään johtimia, puristeltiin kiveksiä ja koetettiin löydettyä johdinta pitää aloillaan samalla kun toista etsittiin. Tämä oli koko operaation 2. epämiellyttävin hetki. kun johtimet oli paikallistettu, tuntemusten perusteella annettiin paikallispuudutus kassien ulkonahkaan, heti sen jälkeen johonkin syvemmälle, tuntui ainakin että olisi tungettu suoraan johtimiin. Tämä oli se operaation ilkein/inhottavin vaihe. Tämän jälkeen pieni odotus ja voinnin tiedustelu, mikäs siinä kun on 7 naisen huomio on keskittyneenä mun jälkoväliini :popcorn: Ihan hyvä meininki. Seuraavaksi kyseltiin tunnon perään, oliko sitä ja ei ollut jolloin leikkaus alkoi. Oli hyvä että kandit oli läsnä, kun kirurgi/lääkäri tms selitti sen hetkiset toimenpiteet jolloin itsekkin tiesi mitä tapahtui. pieni viilto (reilu 0.5cm) pussien etureunaan, josta "virkkuukoukulla" johtimet esiin *nips* ja *naps* ja n.1cm mittaiset makaroonien pätkät pois. Vapaat johtimien päät vissiin pistettiin yhdellä tikillä kivespussin reunaan kiinni, jolla estettiin johtimien yhteen osuminen ja sitä kautta leikkauksen epäonnistuminen. Lääkäri/Kirurgi näytti, tenkä verran vajaa tulisin olemaan loppuelämäni (siis ne 2*1cm spagetin pätkät). Pari tikkiä kasseihin ja sidelappu teipattiin haavan päälle. Alas pediltä, takaisin alkuperäiseen huoneeseen vaihtamaan omat vaatteet päälle ja saamaan hoitoohjeet, sairasloma todistus (toimenpide pv ja seuraava saikkua) + resepti joihinkin lääkeisiin. Taisi olla kirjoitettu särkylääkettä ja antibiottia? Ei jaksa muistaa.
    Apteekin ja duunin (jätin pomolle saikkuilmoituksen) kautta kotiin. Kipua ei ollut lainkaan ja turvotus aivan minimaallista. Illalla lapun vaihto ja ilmakylpyä samalla. Seuraavana päivänä olin lasten kanssa laskemassa pulkkamäkeä, jossa koin ainoan kivun operaation jälkeen. Tuli hypättyä vauhdissa pulkan kyydistä pois kyykkyyn laskeutuen. Silloin taisin ainoa särkylääkkeen ottaa toimenpiteestä johtuvista syistä.
    En muista milloin varsinaista seksiä olisi tullut suoritettua leikkauksen jälkeen, mutta se taas johtui pelkästään synnytyksestä. Kalun toimintaa taidettiin testata pari-kolme päivää toimenpiteen jälkeen, eikä ongelmia havaittu :D
    Kuten tekstistä saattaa päätellä koko homma meni erittäin hienosti ja olemme olleet ERITTÄIN tyytyväisiä ratkaisuun. Ennen leikkaustakin jo vilkas seksielämä sai ihan uutta puhtia kun kumit (joista kumpikaan ei pitänyt) tms räpellykset voi jättää pois ja ryhtyä touhuun fiiliksen iskiessä.
    VOIN SUOSITELLA KAIKILLE, kunhan on sinut asian kanssa että omia lapsia ei enää ole mahdollista tehdä!
     
    #61
  12. jv

    jv Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    14.09.2011
    Viestejä:
    2
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tein se noin 2 viikoa sitten. Helppo toimenpide. Tunti kesti kun olin astunut sairaalaan sisälle ja astuin pihalle. Pikkasen "vihloi" kun vetivät poikki. Viikon verran oli arat, mutta nyt ei ole mitään hätää. Vielä pitäisi näytteet antaa ennenkun pääse ilman kortsua naimaan.
    Meillä 3 lasta ja ei haluttu enempää. Olin aikoinaan vapaaehtoinen leikkaukseen koska se on helpompi miehellä ja laikkaus oli ainoa vaihtoehto kun vaimo ei pysty mitään hormoonia ottamaan ja kortsun kannssa en jaksa pelleillä enään. Niin ja siitä jonosta vielä että täällä meillä Vaasassa. Menin joskus Lokakuussa 2010 terveyskeskukseen ilmottamaan asian ja siitä sitten noin 1-2 kuukautta eteenpäin lääkärille missä haastateltiin että onko kaikki osapuolet valmiina tähän operaatioon. (Vaimoltakin kysyttiin) Sitten meni noin 8 ja puoli kuukautta ja puhelin soi että nyt olis yks peruutusaika jos olisin halukas tulla leikkaukseen ja ilmoitin heti että tullaan. Siihen oli sitten 2 päivää. Eli kaikenkaikkia koko hommaan meni noin 11 PITKÄÄ kuukautta. Ja vielä pitää odottaa noin 2 kuukautta ennenkun annan näytteen. Luin jostakin että toiset on antanut 3 näytettä ennen kun on valmis, mutta mulle ainakin sanottiin että 1 näyte riittää.
     
    #62
  13. jussike

    jussike Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    19.10.2011
    Viestejä:
    2
    Saadut tykkäykset:
    0
    Itse kävin juuri vasektomiassa.
    Tapahtumapaikka Pirkanmaa. Kuukausi meni työpaikkalääkärin lähetteestä kun kutsu kävi kunnalliseen sairaalaan.Sain peruutusajan jonka otin. Pikaisesti labraan verikokeeseen ja ekg ja parin päivän päästä sairaalan leikkausosastolle. Alkukeskustelut,paperien tsekkaukset ja odottamaan. Muutaman tv ohjelman katselin odottaessa ja sain muutaman pillerin pohjille. Sitten leikkaussaliin kävi kutsu ja heittäydyin petiin maate. Sanoivat, että nukuttavat ja minä siihen ,että sopii.. Muistan kun käskettiin hengittää rauhallisesti oudolle haisevaa ilmaa ja samalla kanyyli tai mikälie laitettiin käteen.Letku kiinni ja hetken päästä joku sanoi, että kohta nukuttaa.. !! Taju läks :)

    Heräsin noin 2-3 tunnin kuluttua ja mietin ,että onko mulle tehty mitään.
    Jonkin ajan kuluttua lääkäri tuli kertomaan, että vasemmalle tehtiin yksi pieni aukko josta molemmat piuhat katkaistiin ja pätkät otettiin ja tukittiin piuhojen päät..Kaikki onnistui hienosti..
    Sitten sain "aamupalaa" ja hiukan tv:n katselua.Sitten hetkeksi istumaan ja emännälle puhelimella viestiä, että kaikki ok. Ensimmäisen virtsaamisen jälkeen sain lähteä kotiin ja mukaani sain ohjeet jos ongelmia ja ohjeet näytteenotosta.Taxiin vaan ja kotia kohti.Kela maksaa taxi matkan paitsi ite maksettava 9 euroa(omavastuu).

    Pieni tikkineulos löytyy kassin yläpuolelta.Ei vuotoja, ei kipuja.Pari päivää käskettiin burana vetää ja jos enempi kipua niin panacodeja. Hyvältä tuntuu ja kipuja ei ole ainakaan vielä. "Kassit " hieman turvoksissa, mutta ei pahemmin oleskelua haittaa.Tikitkin pitäisi itsestään sulaa joten noin 10 viikon päästä sit näytteet purrkkiin vieläkö kavereita näkyy. Pakko sanoa, että näitä keskusteluja olen lukenut ympäri nettiä, mutta kokemuksesta voin sanoa, että ei kannata pelätä.. Jotkut sairastuu helpommin flunssaan kuin toiset eli ihmisestä kuulemma kiinni tulehtuuko vai ei. Kerron lisää jos komplikaatioita ilmenee. :wave:
     
    #63
    Viimeksi muokattu: 19.10.2011
  14. Metsäpeikko

    Metsäpeikko Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    09.09.2011
    Viestejä:
    1 529
    Saadut tykkäykset:
    0
    Itselläkin harkinnassa. Samoista syistä kuin jv:llä tuossa pari postausta ylempänä. Vielä sama kaupunkikin :)

    Harmittaa tuo pitkä jonotusaika. Yksityiselle pääsis ehkä nopeammin mutta hinta Mehiläisessä alkaen rapiat 700 euroa!

    Tosiaan rupeaa jo pikkasen ottaan päähän nuo kortsujen kanssa räpläämiset...

    Ja kiitos jussike:lle positiivisista kokemuksista!
     
    #64
  15. jussike

    jussike Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    19.10.2011
    Viestejä:
    2
    Saadut tykkäykset:
    0
    Viikko takana nyt leikkauksesta. Ei mitään isompaa asiaa.Lähinnä väliaikatietoja laitan jos jotain kiinostaa ;) .

    "Kassit" ovat olleet todella turvoksissa koko tämän ajan ja niiden nahka kuitsee hiukan kun se venyy.Ihan pieniä värimuutoksia havainnut pusseissa, mutta kaikki on normaalia.
    Turvotus voi joillain kestää useita viikkoja olin jostain lukevani. Pientä nipistelyä on ilmennyt ei sen vakavampaa.Turvotus toki haittaa työskentelyä jonkin verran kun housujen saumat painaa.Tästä syystä on hyvä käyttää tiukempia alushousuja. Ei varsinaisesti särje paikkoja, mutta hieman ovat arat. Itselläni on ny turvotus laskemaan päin joten toivottavasti viikon päästä ei olis enää turvotusta. Ei muita oireita tällä hetkellä.
    Innolla odottaa koska pääsee :heart:.
    Leikkauskohta on todella siisti.Pari sulavan tikin päätä näkyy, mutta kyllä nekin pian häviävät.Saunassa en ole vielä käynyt, mutta suihkussa toki. Eli tällä hetkellä suosittelen edelleen toimenpidettä sitä pohtiville.Muutaman buranan olen syönyt alkuvaiheessa lähinnä työn takia.Jatkamme etiäpäin sano mummo lumessa :whistle:
     
    #65
  16. HankM

    HankM Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    10.11.2011
    Viestejä:
    8
    Saadut tykkäykset:
    0
    Lisään oman potilaskertomukseni tähän juonteeseen. Toivottavasti vastapainoksi noille ikävästi menneille.

    Operaatiosta on nyt tasan 24 tuntia. Se tehtiin Tammisaaren aka Länsi-Uudenmaan sairaalassa, lääkäri oli nuori n. 30 v. urologi. Hän käytti ilmeisesti uusinta leikkaustapaa tekemällä vain yhden reiän keskelle, hieman peniksen tyven alapuolelle. Ja siis reiän, ei viiltoa. Siitä hän kalasti siemenjohtimet yksi kerrallaan, sitoi, pätkäisi (sentin) ja poltti (kuulemma järeimmällä työkalulla). En tuntenut toisen puudutuspiikin jälkeen yhtikäs mitään, en edes liikettä, paitsi pienen vihlaisun toista johdinta kalastettaessa, jonka jälkeen sain vielä yhden puudutuspiikin (5.). Kolmessa vartissa homma oli hoidettu ja ajoin ohjeiden kanssa kotiin.

    Puoliltapäivin kävin suihkussa ja ompeleiden - joita ei oikeastaan näy - välistä oli vähän tirahtanut verta. Sen jälkeen tein töitä (istuen) iltapäivän ja illankin. Ennen sänkyyn menoa suihkuttelin taas, verta oli vuotanut aavistuksen. Puhtaat kalsarit jalkaan, peckeri pystyasentoon ja selällään nukkumaan. Yöllä heräsin pari kertaa vessaan (pieni rakko...), muuten nukuin ihan hyvin. Kevyen unistondiksenkin havaitsin, ei sattunut yhtään : p

    Eli tähän mennessä ei ole tuntunut missään. Turvotusta ei ole, värikin on ihan normaali. Varovasti tietysti liikun ja asettelen kassit istuutuessa, mutta ainoa kivun tapainen tuntuu, jos painan vasenta kivestä, jota vähän enempi ronkittiin siemenjohdinta kalastellessa. Pidetään peukkuja, että näin jatkuu tästedeskin.

    Operaatiotilanteessa oli ihan hauskaakin, varsinkin kun lääkärin kanssa pohdiskeltiin, kumpi on olennaisempi näytteenannon kriteeri; 20 siemensyöksyä vai 3 kk? Hän sanoi, että siemensyöksyt, mutta kun minä sanoin, että sehän hoituu kolmessa viikossa, hän totesi naureskellen, että "no siinä tapauksessa 3 kk".

    EDIT: Pohjustus unohtui. Olen 40+ perheenisä. Olin pohtinut asiaa kolmisen vuotta. Vaimo ensin vähän toppuutteli, mutta myöntyi pikkuhiljaa. Kävin lokakuun alussa terveyskeskuslääkärillä ja yllättäen sairaalasta tuli kutsu saapua vain viisi viikkoa sen jälkeen. Peruutusaika, sain eilen kuulla, niitä kuulemma riittää. Ovat tehneet sterilointeja syksyn aikana muutenkin urakalla, lyhentääkseen jonoja. Että näin.
     
    #66
    Viimeksi muokattu: 10.11.2011
  17. HankM

    HankM Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    10.11.2011
    Viestejä:
    8
    Saadut tykkäykset:
    0
    48h. Eilen alkoi iltaa kohti olla vähän, mutta hyvin vähän, hankalampaa löytää täysin tyydyttävä asento istua. Päivällä olin joutunut vähän kantelemaan laatikoita ja tekemään asennushommia. Kassit ovat kaksipuoleiset, vasen sinertävä (koska siltä puolelta kalastelu vaati vähän kovempia otteita), oikea normaalin punakka. Turvotusta ei ole. Reikää ei meinaa enää edes nähdä. Suihkuttelu illalla, napakat kalsarit jalkaan ja nukuin yön läpeensä, yhtä vessakäyntiä lukuunottamatta, ilman mitään ylimääräisiä tuntemuksia. Tilanne on siis epäilyttävän hyvä...

    Luettuani vähän noita aikaisempia kokemuksia, ihmettelen aikalailla toimenpiteiden kirjoa eri laitoksissa. Äkkiseltään tuntuu, että sain itse uusinta ja parasta: Minut pyydettiin sisään, lääkäri esitti uudestaan faktoja, jotka olin jo itse ottanut selville ja joista lähetteen kirjoittaneen lääkärin kanssa keskustelin. Joten sanoin suoraan, että kaikki on tiedossa ja päätös pitää. Ja saikulla en yrittäjänä mitään tee. Tämä selvä, hoidetaan homma, sanoi lääkäri ja siirryin ilman housuja toimenpidehuoneen puolelle. Sukat ja oman paidan pidin päällä. Sitten selälleen sängylle ja hoitaja pesi vehkeeni, karvat kasseista olin ajanut itse. Normaalisti mukana on lääkäri ja kaksi hoitajaa, toinen steriili lääkärin avustaja, toinen ei. Nyt oli lisäksi vastavalmistunut hoitaja toisena steriilinä oppimassa. Ylleni vedettiin steriili suojakangas, jonka keskellä oli vietävän pienen näköinen pyöreä reikä. Sen läpi vetäistiin pelkät kassit. En siis itse nähnyt mitään, kankaan kulmat nostettiin telineisiin minun päässäni, jottei olo kävisi tukalaksi.
    Lääkäri tunnusteli hetken, totesi kaiken löytyvän helposti ja kertoi pistävänsä puudutuksen. Neljä piikkiä, joista vain kaksi ensimmäistä tuntui hieman.
    Operaation kulku onkin edellisessä viestissäni. Sen jälkeen sain nousta ylös ja mennä pukemaan. Lääkäri lähti samoin tein. Mitään taitoksia ei tarvittu, kalsarit vaan jalkaan - ja näytekuppi mukaan. Suositeltiin ottamaan kupponen kahviossa ennen kotimatkaa, mutta lähdin heti, kun kerran hyvältä tuntui. Ajelin reilun puoli tuntia kotiin, mukavan mutkikasta maisemareittiä valtatien sijaan.
     
    #67
    Viimeksi muokattu: 11.11.2011
  18. HankM

    HankM Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    10.11.2011
    Viestejä:
    8
    Saadut tykkäykset:
    0
    5 vrk operaatiosta ja kaikki hyvin. Toissapäivänä tuli käveltyä esikoisen kanssa 5 tuntia lemmikkimessuilla ja sen ansiosta kyllä tiedostin kivesteni sijainnin normaalia paremmin – illalla piti aika tarkkaan asetella, että sieti sohvalla istua. Mutta eilen ei oikeastaan ollut mitään vaivoja, ennakoivasti vaan olin varuillani, kun kuopus jatkuvasti kampesi syliin, isänpäivän iloksi. Tänä aamuna aavistuksellista arkuutta molemmissa, mutta tuntuu menneen sekin ohi. Leikkauskohtaa en huomaisi, jos en tietäisi.

    Alkaa olla vaikeuksia odottaa vielä lääkärin suosittelemat kaksi päivää, peruspikkareissaankin vaimo käynnistää generaattorin...
     
    #68
    Viimeksi muokattu: 14.11.2011
  19. HankM

    HankM Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    10.11.2011
    Viestejä:
    8
    Saadut tykkäykset:
    0
  20. HankM

    HankM Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    10.11.2011
    Viestejä:
    8
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kaksi viikkoa takana ja kaikki kohdillaan. Kivekset ehkä vielä aavistuksen herkemmät kuin normaalisti hiplatessa, mutta urheilu ja tietysti seksi sujuu vanhaan malliin ilman ongelmia. Ainut tuska on kolmen kuukauden pituus (20 laukausta on varmaan ammuttu jo parin viikon sisällä).

    Että tältä pohjalta voin vain suositella. Kun konstit on nykyaikaisimmat, vaatinee jo ällistyttävän huonoa tuuria, että jokin menisi vikaan. Palaan asiaan omalta osaltani kun näyte on annettu ja tarkastettu helmikuussa.
     
    #70
  21. crazy finn

    crazy finn Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    03.01.2012
    Viestejä:
    3
    Saadut tykkäykset:
    0
    Olen 47 vuotias kahden lapsen isä ja olen harkinnut vasektomiaa. Asun yhdysvalloissa. Minua ei tuo leikkaus pelota ollenkaan. Kaikki sanovat, että operaatio on nopea ja kutakuinkin kivuton - 15 minuuttia ja olet taas parkkipaikalla. Minua huolestuttaa vasektomian sivuvaikutukset ja haitat. Minulla on kolme kaveria joille on tehty vasektomia. Yksi heistä sanoo, että kaikki toimii kuten ennenkin ja mikään ei ole muuttunut leikkauksen jälkeen. Kaksi heistä sanoo, että orgasmin jälkeen tuntuu hirveää painetta lisäkiveksissä ja lantiossa. Heidän kommenttinsa oli "feels like Blue balls.." Valitettavasti en tiedä suomalaista termiä joka vastaisi "blue balls" ilmiötä - lääketieteelinen termi on käsittääkseni "epididymal hypertension". Näiden kahden kaverin neuvo minulle oli "Don't f**king do it!".
    Kävin urologin (Tohtori K.) luona keskustelemassa asiasta ja kyselemässä mahdollisista sivuoireista. Urologi sanoi, että haittoja ei ole ja samalla laukoi halventavia kommentteja miehistä, jotka kyselevät liikaa. Kun kerroin hänelle näiden kahden kaverini kokemuksista hän sanoi, että "heillä ei ole kipuja, he vain luulevat, että heillä on kipuja." Jos jotain ongelmia kuitenkin olisi voitaisiin tehdä "nerve block". Jatkoin kyselyä sivuvaikutuksista ja lopuksi mies vain tyytyi naureskelemaan ja kertoi, että mikään tässä maailmassa ei ole sataprosenttista heh-heh you know heh-heh. Ennenkuin lähdin urologin toimistosta sain vielä allekirjoitettavakseni paperin jossa kerrottiin, että minulle on kerrottu kaikista mahdollisista haittavaikutuksista!?
    Varasin ajan toiselta urologilta (Tohtori C.), jonka käytös oli huomattavasti asiallisempaa. Kerroin hänelle samat asiat. Hän kertoi, että haittoja voi tulla, mutta ne ovat erittäin harvinaisia. Näytin hänelle paperia, jonka olin allekirjoittanut ensimmäisen lääkärin luona. Hän katsoi sitä ja totesi "this is bullshit". Hän myös sanoi, että nerve block (puudutusaine) ei olisi ratkaisu ongelmaan. Varasin ajan operaatioon. Kotiin päästyä muistin, että en ollut kysynyt mikä sitten on ratkaisu ongelmaan jos sellainen tulee. Soitin tohtorin toimistoon ja esitin kysymyksen hoiturille, joka lupasi kysyä tohtorilta ja soittaa sitten minulle. Kysymys oli mitä tehdä jos paine lisäkiveksen ja leikkauskohdan välissä muuttuu ongelmaksi.
    Seuraavien viikkojen aikana soitin ko. tohtorin toimistoon ainakin 20 kertaa saamtta vastausta. Lopulta hoituri soitti minulle ja kertoi että Tohtori C. sanoo, että vasektomia ei aiheuta painetta selässä. ?? Sain siis vastauksen kysymykseen jota en ollut kysynyt. Olin käyttänyt termiä "backpressure" kuvaamaan painetta lisäkiveksen ja leikkauskohdan välissä. Tohtori itse käytti samaa termiä. Asiayhteydestä irroitettuna tietysti voisi luulla että sana viittaa selkävaivoihin. Apua! Samoihin aikoihin elämäni muuttui niin kiireiseksi, että peruutin leikkauksen toistaiseksi. Nyt kaksi vuotta myöhemmin harkitsen sitä taas.
    Onko kenelläkään ollut ongelmia paineen kanssa? Onko ollut kipuja tai muita haittoja? Onko lisäkives turvonnut tai arka? Onko näihin ongelmiin löytynyt apua? En kysele nyt mahdollisista pikkukivuista tai tulehduksista heti leikkauksen jälkeen. Kyselen miten ovat asiat kaksi vuotta leikkauksen jälkeen.
     
    #71
  22. Turpo42

    Turpo42 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    04.01.2012
    Viestejä:
    1
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kävin toissapäivänä yksityisellä lääkäriasemalla Helsingissä operaatiossa. Tässä omat peruspositiiviset kokemukseni.

    Olen 42 v, kolmen lapsen isä, ja nuo kolme saavat minulle riittää. Vaimo ei käytä pillereitä sivuvaikutuksien johdosta ja kumien kanssa sekoilu alkoi kyllästyttää joten sovimme, että menen vasektomiaan, koska se on miehelle suht' helppo operaatio.

    Otin yhteyttä yksityisen lääkäriaseman urologiin ja varasin ajan. Lääkärin luona sitten keskusteltiin asia läpi, miksi haluan operaation ja että riskit ja hommaan sitoutuminen on olemassa ja että kotona on asia myös puhuttu läpi. Lääkäri komensi housut nilkkaan, tutki työmaan ja sovittiin operaatiolle aika parin viikon päähän sopivaan ajankohtaan.

    Edellisenä iltana ennen hoitoa ajelin palleista kaikki karvat, koska en halunnut hoitsujen arkoja paikkojani veitsillä raapivan.

    Kun menin sovittuna aikana lääkäriasemalle, minut kutsuttiin leikkaussaliin, jossa oli kaksi hoitajaa valmistelemassa tiloja ja välineitä operaatioon. He kertoivat ammattimaisen asiallisesti ja huomaavaisesti taustatietoja operaatiosta ja mitä seuraavaksi oli luvassa. Yksi kommentti oli, että asiakkaan valmisteluun operaatiota varten menee yleensä enemmän aikaa kuin varsinaiseen toimenpiteeseen.

    He antoivat (ilmeisesti lakiin tms asetukseen perustuvan) lomakkeen allekirjoittettavaksi, jonka hoitava lääkäri sitten myöhemmin täydentäisi ja lähettäisi eteenpäin (ilmeisesti Väestöliittoon tilastoitavaksi). Hoitajat pyysivät mennä pukuhuoneeseen "ottamaan housut pois, kaikki housut" ja tulla sitten takaisin leikkauspöydälle makaamaan. Siihen kapusin omissa sukissani ja kauluspaidoissa pitkälleen ja hoitajat alkoivat desinfinointiaineilla (?) putsata jalkovälin aluetta. Heidän mielestäni olin oikein taitavasti osannut paikat puhtaiksi ajella joten enempää sheivaamista ei tarvita. He alkoivat peitellä jalkoja, vatsan aluetta ja peniksen seutua leikkaussaleista tutuilla haaleansinisillä, paperimaisilla kankailla jättäen ainoastaan kivekset näkyviin. Samoin vatsani kohdalle he laittoivat metallikehyksen ympärille samaa paperia, että en itse nähnyt operaatiota.

    Tässä vaiheessa, jo keskustelusta tutuksi tullut vanhempi, asiallinen mieslääkäri tuli paikalle jutustelemaan "miten täällä voidaan ja ollaanko hommaan valmiita". Hoitajat pitivät leppoisalla jutustelullaan ajatuksiani muualle, kun lääkäri vähän aikaan kopeloituaan vihjaisi, että "nyt ensimmäinen puudutuspiikki joka saattaa hieman nipistää". Pieni pisto tuntuikin. Sitten sama vielä kahteen kertaa lisää ja hetken odottelun jälkeen lääkäri sanoi kokeilevansa että tuntuuko jotain? "Ei."

    Sitten hommiin. Pieni viilto oikean kivespussin yläosaan, sieltä johdin vedetään ulos, ja siitä leikataan sentin pätkä pois. Johtimen päät yhdellä ompeleella umpeen ja sähkökäyttöisellä polttimella (?) lisävarmistuksena päät tukkoon. Haava tikataan umpeen. Aikaa koko hommaan noin 10 minuuttia. Sama homma toistetaan toiselle puolelle.

    Koko aikana en tunne kipua, enkä erityisemmin edes joidenkin kertomaa ikävää paineen tunnetta johtimia ulos vedettäessä.

    Tikkausten jälkeen lääkäri puristelee pusseja, ilmeisesti johtimien päiden asentojen oikomiseksi sekä putsaa haavat. Hoitajat laittavat minulle alapään suojaksi suojasiteen jonka päälle vetäistään one-size-fits-all -henkiset sairaala-alushousut.

    Hetken päästä saan nousta ja pukea omat päällysvaatteet ja hoitajan johdolla lepohuoneen sänkyyn köllimään ja kahvia juomaan. Saan lähteä heti kun tunnen, että ei tule huonoa oloa tai heikotusta, mutta mielellään vasta sitten kun olen ensin käynyt siellä vessassa. Lienee kokemuksen mukaan sopiva huilaus-aika...

    Lähtiessäni saan hoitajalta ja lääkäriltä laskut ja kotihoito-ohjeet sekä lähetteen Väestöliiton spermalabraan, johon pitää toimittaa spermanäyte 3 kk kuluttua operaatiosta. Maksan 630e laskun ja ajelen kotiin ilman ongelmia.

    Ensimmäinen ilta menee kotona helposti. Puudutusaineen vaikutus loiventaa tuntemukset sopivasti. Seuraavana aamuna suihkuun, jossa huomaan pallien hieman turvonneen, joka kuuluu asiaan. Yöllä haavoista oli hieman tihkunut verta, mutta haavat ovat todella sirot ja siistit ja puhtaan oloiset eikä niissä ole minkäänlaista kivun tunnetta.

    Seuraavana päivänä töissä joudun kävelemään hieman hitaammin, koska pallit ovat turvonneet normaalia suuremmaksi ja iltaan mennessä ne ovat melko kosketusarat ja vaikuttavat nukkuma-asennon löytymisesssä.

    Toisena päivänä pallit ovat edelleen turvoksissa ja arat ja nyt niissä näkyy hieman asiaan kuuluvia mustelmia. Juosta en todellakaan halua ja jopa autoon istuessa tulee hieman irvisteltyä.

    Jos kaikki menee suunnitellusti, turvotus laskee muutaman päivän kuluttua ja samalla aristava herkkyys vähenee. Saunaan en ole vielä rohkinut, mutta parin päivän päästä jo varmasti.

    Kokemukseni toistaiseksi siis perusmeininkiä, ei turhaa draamaa. Toki tilanne muuttuu nopeasti, jos haava tai kivespussi tulehtuu tai jos sinne tulee sisäisiä verenvuotoja... Toivottavasti en kuulu siihen 5% komplikaatioryhmään.

    Itse vasektomialeikkaus oli siis todella asiallinen, ammattimainen ja helppo. Pelkäsin siihen liittyvän enemmän kipua ja noloilua... Kaikki jännittäminen ja hermoilu oli itsestä kiinni ja puhtaasti henkisellä puolella. Fyysisesti operaatio vastasi hammaslääkärissä käyntiä.

    Palaan tänne raportoimaan jos tilanne kehittyy arvaamattomaan suuntaan ;-)

    Onnea kaikille matkaan!
     
    #72
  23. HankM

    HankM Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    10.11.2011
    Viestejä:
    8
    Saadut tykkäykset:
    0
    Toivottavasti jatko sujuu yhtä hyvin!

    Mutta tapauksesi myötäilee ihmetystäni toimenpiteen kirjosta (muutama viesti aiemmin). Lääkärisi oli "vanhempi" ja operointitapa sen mukainen. Hyvinhän ne noinkin yleensä menevät, mutta kaksi viiltoa -> yksi pieni reikä on silti melkoinen edistysaskel tulehdusriskin vähentämisessä edelleen, ja myös toipumisajassa.

    Suurin ero on kuitenkin hinnassa: 630 € vs. 27,40 €...

    Kuukausi vielä vapauteen (sikäli kun pikkuveijarit eivät ole löytäneet uutta tietä ulos).
     
    #73
  24. samperin puusilmä

    samperin puusilmä Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    08.10.2006
    Viestejä:
    2 516
    Saadut tykkäykset:
    0
    Haluan kertoa meidän kokemuksemme kyseisestä operaatiosta.
    Miehelleni tehtiin vasektomia töölön sairaalassa 5/2010.
    Jonotti n.vuoden vasektomiaan.
    Kaikki operaatiossa sujui hyvin ja haavatkin parani nopeasti.
    Mieheni vei 2010/2011 aikana 4 spermanäytettä.
    Mieheni kävi tässä välissä jo kertaalleen urologin tutkimuksissa,joka totesi
    että uuteen toimenpiteeseen ei ole tarvetta-odotellaan 0 näytettä.
    Kesällä 2011 tuli ensimmäinen 0 tulos ja sanottiin,että ehkäisyn voi jättää pois,
    mutta halusivat vielä yhden näytteen joulukuussa 2011.
    Tässä näytteessä löytyi sitten taas eläviä siittiöitä.
    Olimme siis eläneet ns."veitsenterällä"näissä ehkäisy asioissa!
    Miehellä on nyt edessä sitten uusi toimenpide-siittiöt löytävät jostain reittinsä..
    Sitkeitä pirulaisia...:kieh:
    Ja kuinkakohan kauan siihenkin menee,että pääsee uuteen toimenpiteeseen...huoh...
    Että näin meillä....
     
    #74
  25. J..chim

    J..chim Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    05.08.2011
    Viestejä:
    2
    Saadut tykkäykset:
    0
    Minulle tehtiin pari vuotta sitten vasektomia ja oli täysin kivuton operaatio. Pientä arkuutta muutama päivä ja kaikki sen jälkeen rock'n'roll.

    Miehelle kannattaa sanoa, että on niin jurrissa operaation aikana, ettei paljoa hävetä mikään. Itsellä oli naiskirurgi ja kaksi nais hoitajaa, jotka hoiti homman hyvällä huumorintajulla esim. kommentoiden kun teippasivat kaluni vatsaa vasten, että otetaan tää turha edestä pois. Yllättäen diapami päissäni heitin, että et arvaa kuinka turha...

    No kuitenkin ei ole mikään iso juttu. Operaatio on yhtä pitkä kuin keskivertoa pidempi pikapano.
     
    #75
Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti