Vauvan etunimen vaihtaminen kasteen jälkeen...

  • Viestiketjun aloittaja harmistus
  • Ensimmäinen viesti
harmistus
Tästä varmaan tulee haukut niskaan täällä mutta purkaudumpa silti kun niin kovasti harmittaa... :(

Meillä kastettiin vauva perjantaina ja nimeä pohdittiin kahdesta vaihtoehdosta ihan viimeiseen minuuttiin saakka. Lopulta piti vetää arvalla ku ei muu auttanut kun molemmat yhtä hyviä vaikka oltiin mietitty toooosi kauan edellinen yökin meni valvoessa kokonaan...

No heti miehen sanottua nimi papille tuli voimakkaasti se, että se ois pitänytkin olla se toinen ja mitä enemmän tätä nimeä on kuullut nyt sukulaisten ja papin suusta sitä huonommalle se kuulostaa... Ongelma on myös se, että nimi on harvinainen ja se täytyy lähes tavata kaikille, toinen olis ollut hieman yleisempi jonka kaikki tietää, nätti ja sisarensa nimeen yhtä hyvin sointuva.

Olisko siis todella noloa vaihtaa etunimi tässä vaiheessa (se ei vielä ole mennyt edes rekisteriin vaan paperi on vielä papin pöydällä), harmittaako nimi enemmän koko ajan vai tottuukohan tuohon mikä nyt annettiin...?! Onneks ristiäisvieraita lukuunottamatta kukaan muu ei vielä tiedä nimiä
 
Tiedän tunteen, joskaan minulla tuo ei ollut ihan noin rajuna reaktiona, mutta mulla meni reilu puol vuotta tottua pojan nimeen, sitä ennen välillä kaduin rankasti etten laittanutkaan sitä toista mutta sen jälkeen kun kunnolla totuin nimeen, ei poika enää näytäkään muulta kuin mitä on ja nimi sopii hyvin. =)

Eli uskon että sinullakin menee tuo ohi vielä jossain vaiheessa. Ja voithan lastasi kutsua millä nimellä itse tahdot. :D

Niin ja toki jos siltä tuntuu niin huomenna soitto papille..
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sinä olet tehnyt päätöksen vaihtaa nimen ja esteenä vain miehesi enää.
Onneksi mieskin on sitä mieltä että voi vaihtaa jos se minusta näin pahalta tuntuu, hänelle molemmat oli yhtä hyviä
Sittenhän sinulla periaatteessa ei ole mitään esteitä enää? Jos nimi on keretty virallistaa tai jotain sellaista niin eihän se ole kuin muodollinen juttu eli virallisesti vaan vaihdat nimet ja sitä rataa.
Sukulaisilla tuskin on mitään vastalauseita nimen vaihtoon...
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja Näkymätön Ninni:
Tiedän tunteen, joskaan minulla tuo ei ollut ihan noin rajuna reaktiona, mutta mulla meni reilu puol vuotta tottua pojan nimeen, sitä ennen välillä kaduin rankasti etten laittanutkaan sitä toista mutta sen jälkeen kun kunnolla totuin nimeen, ei poika enää näytäkään muulta kuin mitä on ja nimi sopii hyvin. =)

Eli uskon että sinullakin menee tuo ohi vielä jossain vaiheessa. Ja voithan lastasi kutsua millä nimellä itse tahdot. :D

Niin ja toki jos siltä tuntuu niin huomenna soitto papille..
Tottakai totun nimeen jossain vaiheessa mut joku tässä nyt mättää kun en ees haluu kavereille laittaa nimeä vaikka esikoisen nimen tekstasin heti tilaisuuden jälkeen kaikille ylpeänä... :(
 
tiina
Alkuperäinen kirjoittaja harmistus:
Tästä varmaan tulee haukut niskaan täällä mutta purkaudumpa silti kun niin kovasti harmittaa... :(

Meillä kastettiin vauva perjantaina ja nimeä pohdittiin kahdesta vaihtoehdosta ihan viimeiseen minuuttiin saakka. Lopulta piti vetää arvalla ku ei muu auttanut kun molemmat yhtä hyviä vaikka oltiin mietitty toooosi kauan edellinen yökin meni valvoessa kokonaan...

No heti miehen sanottua nimi papille tuli voimakkaasti se, että se ois pitänytkin olla se toinen ja mitä enemmän tätä nimeä on kuullut nyt sukulaisten ja papin suusta sitä huonommalle se kuulostaa... Ongelma on myös se, että nimi on harvinainen ja se täytyy lähes tavata kaikille, toinen olis ollut hieman yleisempi jonka kaikki tietää, nätti ja sisarensa nimeen yhtä hyvin sointuva.

Olisko siis todella noloa vaihtaa etunimi tässä vaiheessa (se ei vielä ole mennyt edes rekisteriin vaan paperi on vielä papin pöydällä), harmittaako nimi enemmän koko ajan vai tottuukohan tuohon mikä nyt annettiin...?! Onneks ristiäisvieraita lukuunottamatta kukaan muu ei vielä tiedä nimiä
Vaihtoon vaan, itseäni myös harmittaa että suostuin miehen ehdotukseen siihen miten pojan nimi kirjoitetaan.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sinä olet tehnyt päätöksen vaihtaa nimen ja esteenä vain miehesi enää.
Onneksi mieskin on sitä mieltä että voi vaihtaa jos se minusta näin pahalta tuntuu, hänelle molemmat oli yhtä hyviä
Sittenhän sinulla periaatteessa ei ole mitään esteitä enää? Jos nimi on keretty virallistaa tai jotain sellaista niin eihän se ole kuin muodollinen juttu eli virallisesti vaan vaihdat nimet ja sitä rataa.
Sukulaisilla tuskin on mitään vastalauseita nimen vaihtoon...
Onhan se noloa mut onneksi ne tietää että päätös tuli viime hetkellä ja oli tosi hankala...
 
soppaa hämmentääkseni
Se uus nimi ei sitte ois se "ristimänimi", mikä mainittiin kasteessa, että Jumala on sinut nimeltä kutsunut... Jos tämmösillä asioilla on merkitystä, ni semmostaki vois sitt surra ton nimenvaihdon jälkeen ;)
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja soppaa hämmentääkseni:
Se uus nimi ei sitte ois se "ristimänimi", mikä mainittiin kasteessa, että Jumala on sinut nimeltä kutsunut... Jos tämmösillä asioilla on merkitystä, ni semmostaki vois sitt surra ton nimenvaihdon jälkeen ;)
Sepä se. Mut en sitten tiiä koskeeko toi myös sukunimeä koska esikoisen aikaan ei oltu naimisissa ja isyyttä ei oltu ehditty tunnustaa eli vauvan kastetodistuksessa on mun sukunimi, joka sittemmin vaihtui isän sukunimeksi...
 
Saraldo
Anteeksi nyt, mutta mä en vaan voi ymmärtää, mikä siinä nimenannossa on niin vaikeaa. Tuliko teillä ristiäiset kovinkin pian syntymän jälkeen? Ettette ehtineet miettiä nimeä loppuun asti? Ristiäisetkin voi tietysti siirtää. En tarkoita tätä millään pahalla, mutta tuntuu vaan oudolta. Ensin lähtee viesti, että "tässä on meidän Maija" ja parin päivän päästä tulee korjaus: "En olekaan Maija, vaan vanhempani päättivät tehdä minusta Mirjan". En myöskään ymmärrä sitä, että katsotaan, onko lapsi sen nimen näköinen. Miten joku voi olla nimen näköinen?

Kyllä te varmaan voitte sen nimen vielä vaihtaa. Mutta älkää ihmetelkö, jos ihmiset on vähän kummissaan. Onhan sitä nimeä aikaa miettiä vähintään 9kk, usein jopa vuosi.
 
vieras
Minä olen myös miettinyt tuota, että onko lapsi nimen näköinen. Minkä näköinen on Pertti? Tai Marja? Eiköhän jokainen ole ihan nimensä näköinen ja kun nimeä käyttää ikänsä niin ei muuta osaisi itselleen ajatellakaan.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja Saraldo:
Anteeksi nyt, mutta mä en vaan voi ymmärtää, mikä siinä nimenannossa on niin vaikeaa. Tuliko teillä ristiäiset kovinkin pian syntymän jälkeen? Ettette ehtineet miettiä nimeä loppuun asti? Ristiäisetkin voi tietysti siirtää. En tarkoita tätä millään pahalla, mutta tuntuu vaan oudolta. Ensin lähtee viesti, että "tässä on meidän Maija" ja parin päivän päästä tulee korjaus: "En olekaan Maija, vaan vanhempani päättivät tehdä minusta Mirjan". En myöskään ymmärrä sitä, että katsotaan, onko lapsi sen nimen näköinen. Miten joku voi olla nimen näköinen?

Kyllä te varmaan voitte sen nimen vielä vaihtaa. Mutta älkää ihmetelkö, jos ihmiset on vähän kummissaan. Onhan sitä nimeä aikaa miettiä vähintään 9kk, usein jopa vuosi.
Juuri näin, ristiäiset oli aika pian syntymän jälkeen aikataulu-ongelmien takia, nimiä oli mietitty kyllä ihan tosi kauan mutta ei näköjään loppuun saakka... Mutta tosiaan mitään viestejä ei olla lähetetty kenellekkään koska se todellakin alkoi tuntua väärältä ratkaisulta jo heti toimituksen aikana jo kuten aiemmin kerroin...

En tosiaan haluaisi näitä nimi-asioita enää vatvoa mut kuten sanoin, kukaan muu lähisukua lukuunottamatta ei tiedä nimiä vielä ollenkaan joten lienee kovin isosta katastrofia ei tule vaikka nimi muutetaan. Onneksi kaikki läsnäolleet jo tietävät myös mikä se toinen vaihtoehto olisi ollut.
 
Gluteus maximus
kyllä minusta on hiukan outoa jos nimi pitää vaihtaa. Sitä on ehtinyt pohtia 9kk ja enemmänkin (yleensä ristiäiset ei ole ihan heti ) jos tuo aika ei riitä nimen keksimiseen niin jo on kumma. Onko se parempi nimi sitten toisena nimenä? eikös sen voi ottaa kutsumanimeksi?
 
Riina
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Minä olen myös miettinyt tuota, että onko lapsi nimen näköinen. Minkä näköinen on Pertti? Tai Marja? Eiköhän jokainen ole ihan nimensä näköinen ja kun nimeä käyttää ikänsä niin ei muuta osaisi itselleen ajatellakaan.
Meillä ainakin kävi niin, että olimme miettineet valmiiksi nimivaihtoehtoja, mutta tyttö ei näyttänyt miltään niistä. Loppujen lopuksi hän sai nimen, mitä en ikinä ollut ajatellut lapselleni antavan. Se nimi vain sopi hänelle, kuin nenä päähän. Hän näytti ihan Nooralta ja näyttää edelleen. :)
 
ap
Taisin keksiä ratkaisun :) Vauvalla siis nyt 3 nimeä annettu joista ensimmäisen piti olla kutsumanimi. Toinen nimi on aika merkityksetön mut sointuu kolmanteen, kolmantena mummoni nimi. Soitan papille ja vaihdan toisen tilalle tämän minkä meinasimme antaa ekaksi. Voidaan tässä sitten vielä makustella aletaanko kutsua ekalla vai toisella nimellä...
 
Gluteus maximus
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Taisin keksiä ratkaisun :) Vauvalla siis nyt 3 nimeä annettu joista ensimmäisen piti olla kutsumanimi. Toinen nimi on aika merkityksetön mut sointuu kolmanteen, kolmantena mummoni nimi. Soitan papille ja vaihdan toisen tilalle tämän minkä meinasimme antaa ekaksi. Voidaan tässä sitten vielä makustella aletaanko kutsua ekalla vai toisella nimellä...
kuulostaa ihan hyvälle.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Taisin keksiä ratkaisun :) Vauvalla siis nyt 3 nimeä annettu joista ensimmäisen piti olla kutsumanimi. Toinen nimi on aika merkityksetön mut sointuu kolmanteen, kolmantena mummoni nimi. Soitan papille ja vaihdan toisen tilalle tämän minkä meinasimme antaa ekaksi. Voidaan tässä sitten vielä makustella aletaanko kutsua ekalla vai toisella nimellä...
Mitä tekemistä papilla on nimen kanssa????
 

Yhteistyössä