Vauvan nukkuminen vieressä: nukkumisasento, + imetyskysymys

Hei,

Meillä on hieman yli viikon vanha vauva jonka kanssa tuskailen nukkumisjärjstelyistä. Esitteissä ja kirjoissahan lukee että on hyväksi nukuttaa vieressä ja meidän vauveli selvästi haluaakin asian olevan niin. Imetän häntä isossa sängyssä makuultaan, koska en saa vielä istua alapään tikkien takia, ja hän sitten aina nukahtaa siihen ja nukkuu tyytyväisenä niin kauan kun on vieressä sekä usein yksinkin jos hiljaa lähtee pois hänen nukahdettuaan (päivällä näin). Jos hänet siirtää omaan sänkyyn hän yleensä jonkun ajan päästä alkaa huutamaan. Pari yötä nukkuminen onnistui niin että hän alkuyöstä oli omassa pinnasängyssään, mutta loppuyö meni minun vieressä.

Minua kuitenkin pelottaa erittäin paljon että jotenkin vahingoitan häntä itse liikkuessani, tai että hän tukehtuu jos on liian lähellä minua kasvot esim alaspäin kainalooni. (Lisäksi tietysti isovanhemmat ja muut tuntuvat olevan aika lailla vierellä nukuttamista vastaan, joka tuo lisästressiä asiasta vaikka kirjojen mukaan pitäisi olla ok).

Te jotka nukutte vauvat vierellänne, niin millaisissa asennoissa te olette ja kuinka lähellä vauvat ovat teitä? Nyt olen jatkanut "imetysasennossa" yhdellä kyljellä, alla olevan sivun käsivarsi vauvan pään yläpuolella. Siinähän ei sitten pysty hirveästi liikkumaan kun pitää varoa vauvaa. Viime yönä yritin pitää vauvaa hieman kauempana (pää n 10-15 cm rinnasta) silloin kun hän ei syönyt. Olisiko jotain turvajärjestelyitä? Viltit yms tietysti on hänen takanaan.

Lisäksi kysymys imetyksestä. Sekä anopin että äitini mielestä pitää pitää sormea rinnan päällä hieman vauvan nenän yläpuolella imetyksen aikana, jotta vauvan nenä on vapaa/hän saa henkeä. Sairaalassa ei ollut puhetta sellaisesta. Usein itsekin saatan torkahtaa kun imetän, joten tuo sormi hieman vaivaa minua, pelottaa että käsi rojahtaa vauvan päälle jos nukahdan. Täytyykö sitä sormea pitää siinä, vai saako vauva hyvin henkeä kuitenkin. Hyvin hän on näyttänyt pärjäävän silloin kun en ole sitä siinä pitänyt...

Minulla on aika epävarma olo näistä kaikista asioista vielä...

 

Hei, Lini!

Ensinnäkin äidillesi ja anopille terveisiä: höpö, höpö. Vauva ei tukehdu ja saa varmasti henkeä ilman hankalaa sormen pitämistä. Jos vauvalla olisi nuhaa niin kuin hänelle tod. näk. joskus voi tulla, ja hengittäminen hankalaa, niin voisi pitää tien paremmin auki. Normaalisti siis vain annat vauvan imeä ja itse pidät kädet niin kuin parhaalta tuntuu.

Vieressä nukkuessa osaat äidin vaistoillasi tuntea, että vauva on vieressä. Et siis vahingoita häntä. Hyvä kun olet pitänyt vieressä, koska teillä on molemmilla silloin mukavaa, helppoa ja turvallista.

Vauvasi on olmeisesti ensimmäinen ja epävarmuus on suurta. Luota kuitenkin itseesi äitinä ja seuraa vaistojasi. Tee niin kuin ne sinulle sanovat ja mikä tuntuu parhaimmalta.

Terkuin viiden lapsen äiti ja kaikki lapset hengissä, vaikka vieressä olleita ja sormitemppua en ole käyttänyt

 

hei, minä en ole koskaan keksinyt hyvää asentoa nukkua vauvan vieressä, aina se on semmosta että paikat on puutuneena ja niskat jumissa. eka lapsi ois nukkunu just vaan tissi suussa, ja nukkuikin vieressä aika paljon jossain vaiheessa. siinä pitää saada se imetysasento siten että vauvan pään takana ei varmasti ole mitään. kun oma alempi hartia on takana ja vauvan pää takakenossa niinkuin kuuluu olla niin yleensä nenä jää automaattisesti vapaaksi. ja jos rinta painaa nenän tukkoon niin vauvahan vetää pään refleksinomaisesti taakse, irrottaa rinnan ja nenä vapautuu. sen vuoksi on tärkeää nimenomaan se että vauvan pään takana ei ole mitään. mutta ilmeisesti joskus jos rinta on raskas niin sitä joutuu koko imetyksen ajan tukemaan.
siis esikoisen kanssa tapahtu just sitä että että nukahettiin molemmat. sitten ku hetken päästä havahduin niin tein yleensä niin että vetäydyin sängyllä alemmas, jolloin vauva jäi minun pään korkeudelle niin sielä oli enempi tilaa nukkua eri asennoissa eikä tarvinnu pelätä että kääntyy vauvan päälle. mutta ikinä ei oo ollu ns mukava olo pienen vauvan nukkuessa vieressä, sit ku vähän tulee ikää ja jäntevyyttä niin on ittelläki ollu mukavampi olo. mutta tiedän että monet oppii nukkumaan vauuvan vieressä ihan ilman ongelmiam ehkä täältä löytyisi joku semmmoinenkin joka vastaisi sinulle

 

Itselläni on 1v 2kk ikäinen poika, joka on nukkunut meidän sängyssä koko ikänsä. Alussa olin myös hieman pelokas, ettei vaan vauva tukehdu yöllä tms, mutta jotenkin siihen löytyi vähitellen varmuus. Itse en oikeastaan edes miettinyt, mikä olisi oikeanlainen asento, jotenkin vain luotin, että sellainen löytyy, kun molemmilla on hyvä olla. Edelleen imetän poikaa öisin ja asentoa on hankala saada, nukun juurikin noin kun sinä, ja sitten kun herään, eikä poika enää ole tissillä niin siirryn kauemmaksi ja otan itselleni sopivamman asennon. Tärkeää on mielestäni katsoa, ettei vauvan naamalla ole peittoa tms, mitä hän ei itse saa pois. Kuitenkin mielestäni voi hyvällä omalla tunnolla nukkua vauvan kanssa samassa sängyssä ilman pelkoa. Äidin uni on kuitenkin niin herkässä, että jatkuvasti huomioi vauvaa. Mieheni sitä vastoin on hyvin sikeäuninen, eikä aina herää poikamme itkuun, joten vauva on nukkunut aina minun ja säinän välissä. Ja meillä myös moni on ihmetellyt vieressä nukkumista. Juurikin isovanhemmat ovat sanoneet, että pitäisi olla oma sänky. Mutta hyvin ovat siihen totteet. Meillä poika oli myös ensimmäiset 3-4kk hyvin herkkäuninen koliikkilapsi, joten helpommalla pääsin kun lapsi nukkui vieressä, sängyssä heräsi aina n 15 min jälkeen. Siitä sitten jäi, eikä häirinnyt ketään, vaan perhepeti sopi meille. Ja tuo sormijuttu. Ihme homma, ei tosiaankaan lapsi tukehdu, jos et pidä sormea rinnan päällä. En koskaan sellaista tehnyt vaan monesti nkahdin imettäessäni. Ja vauvoille tulee usein nuhaa, sellaista maitonuhaa, ettei ole flunssaa, vaan jotain maidosta johtuvaa räkää nenässä, jolloin hengitys on hankalampaa, mutta silloinkaan en tiennytkään tuollaisen sormikonstin olemassa olosta. Jos joskus toivottavasti saan lisää lapsi aijon ehdottomasti ottaa heidät viereeni nukkumaan.

Kyllä se varmuus siitä löytyy. Usko itseesi, sinä tunnet kyllä lapsesi. Äidin vaisto kehittyy vähitellen ja onnea pikku kääröstä :heart:

 

Yhdyn edellisiin.
Yks keino viel. Vaikka harvinaista kai on et äiti ainakaan vauvan päälle kääntyis,nii pelko voi haitata omaa unta. Meidän vanha neukkutäti neuvoi, kun mietin samaa, että laita vauva pää reilusti oman pään yläp.nukkumaan. Näin ei mieskään ees vahingossa käänny vauvan päälle koska vauvan kroppa on suunnilleen oman pään kohdalla. Ja siitähän se vauva oli siirrettävissä heti helposti imemään. Saa niinku "Mielenrauhan". Tää toimi myös meillä

 

Meillä vauva nukkui koko ajan vieressä. Asetelma oli niin, että vauva nukkui sängyssä "ylempänä" eli hänen varpaansa olivat suunnilleen minun nenäni kohdassa. Tästä minä en pystynyt kääntyä millään vauvan päälle.
Meillä muuten tuo vierestä lähteminen oli aika samanlaista aluksi. Jos vauva oli heräämässä, niin riitti kun hänen kasvojensa vieressä kävi hengittämässä, vauvaa ei kannattanut silitellä yms, vaan tuo lähellä käyminen ja hengittäminen riitti rauhoittamaan uudelleen uneen. Hassua mutta toimivaa. Vauva haistoi ja aisti äidin läheisyyden ja jatkoi uniaan.

Tuo sormen pitäminen.. Sehän riippuu paljon siitä minkä malliset rinnat on. Mulla on B-kupin rinnat eli ei edes isot. Kun rinta oli täynnä, mitään sormea ei tarvittu, mutta kun rinta alkoi olla tyhjä, niin joissakin asennoissa tyhjentynyt rinta alkoi haitata vauvan nenän toimintaa.

 

Meillä vauveli nukkui ensimmäiset viikot koko ajan vieressä. En koskaan tottunut imettämään makuultani, ei sopinut minulle, vaan olen nostanut tytön aina syliin ruokailemaan. Meille paras nukkumapaikka sängyssä vauvalle on ollut meidän tyynyjen välissä, pää hieman ylempänä kuin minun ja miehen. Rauhallisin mielin nukuttu ja tilaa on itsellekkin, voi selälläänkin nukkua. Jossain vaiheessa vauva totutettiin omaan sänkyyn (vietiin sinne päivisinkin nukkumaan) ja sen jälkeen olen ottanut viimeisen yösyötön jälkeen pariksi tunniksi viekkuun, kun mieskin on jo lähtenyt töihin siinä vaiheessa.

Ja mitä tuohon sormen pitämiseen tulee, niin itse joudun pitää sormea vauvan nenän yläpuolella, että saa rauhassa syödä. Isot painavat rinnat, niin toinen joutuisi koko ajan keskeyttää syömisensä jos en pitäisi. Ensimmäisellä imetyksellä synnytyksen jälkeen kätilö ohjeisti asiasta, mutta kertoi samalla myös vauvojen refleksistä päästää kyllä irti jos nenä tukkiutuu rinnalla.