Viikon ikäisen vauvan nukkuminen...

Kuinka paljon normaalisti nukkuu/ on hereillä? Meillä kun vauva nukkuu ehkä noin 3 tuntia, sitten herää ja on aina noin 2 tuntia hereillä (päivällä ja yöllä ihan sama juttu). joskus harvoin vaan tunnin. Nyt viimeks oli 3 tuntia hereillä. Ja siis kattelee vaan ympärillensä, välillä rupee itkee tissin perään ja syö kyllä hyvin ja saa tarpeeks maitoa (sairaalassa punnittiin se aina) mutta nyt aina vissiin huvikseen haluaa imeä? Eikä nukahda vaikka keinuttais sylissä tms...
Onko jotain haittaa vauvalle että se on noin kauan hereillä? Luulis että pieni vauva tarvis enemmän unta??

 

muistaakseni meidän kaikki vauvat on pienestä asti olleet erittäin paljon hereillä. tosin yöllä ovat nukkuneet,mutta heräilleet syömään. päivän aikana ehkä 2-3 päiväunet ovat nukkuneet pienenä. nyt vanhempina,ovat nukkuneet lyhyet päiväunet ja jättäneet ne kokonaan pois 2-3 vuoden ikäisenä..

ei kai siitä mitään haittaa jos vauva on tyytyväinen

 

meillä kuopus saattoi olla jopa 6 tuntia hereillä yhteen menoon jo vastasyntyneenä. ihan tyytyvä'isenä, välillä oli tissillä. nyt on 5kk ja nukkuu kahteen kertaan tunnin päikkärit, muutoin on koko päivän hereillä.

 

Meillä ei myöskää sälli oo oikein koskaan nukkunu kunnon päiväunia, ei edes vastasyntyneenä vaan saatto ihmetellä mooooonta tuntia maailmaa..Sillä mua aina huvittikin kun kaikki hoki että eihän vastasyntynyt muuta tee kun syö ja nuku...

 

Meillä ei myöskää sälli oo oikein koskaan nukkunu kunnon päiväunia, ei edes vastasyntyneenä vaan saatto ihmetellä mooooonta tuntia maailmaa..Sillä mua aina huvittikin kun kaikki hoki että eihän vastasyntynyt muuta tee kun syö ja nuku...

Meillä myös näin

 

Meillä tyttönen täyttää huomenna 2 viikkoa. Nuo pidemmät unipätkät on 2-3h, välillä herää vain syömään ja nukahtaa pian uudestaan. Toisinaan taas on useampia tunteja hereillä ja korkeintaan torkahtaa hetkeksi rinnalle ja herää heti kun yritän laskea siitä johonkin. Yöaikaan jää unet vähäisiksi (1 tuollainen pidempi unipätkä, muuten vain lyhyitä torkahduksia), päivällä taas voi nukkua useamman pätkän ja herätä välissä syömään ja ehkä puoleksi tunniksi ihmettelemään mailmaa.

 

Vauvan uni jakaantuu aluksi tasaisesti vuorokauden ympäri ja niinpä yöllä nukuttu tuntimäärä saattaa alkuun tuntua hyvinkin vähäiseltä vanhempien näkökulmasta. Tavatonta ei ole sekään, että lapsen päiväunet ovat hyvin lyhytkestoisia, jotkut vauvat saattavat torkkua ainoastaan 10 minuutin pätkissä. Tämä on kuitenkin aivan normaalia. Unen kokonaismäärä vähenee iän myötä siten, että 3-4 kuukauden ikäinen lapsi nukkuu keskimäärin 14-15 tuntia ja kaksivuotias lapsi noin 12 tuntia vuorokaudessa, mutta onpa olemassa sellaisiakin vauvoja, jotka nukkuvat noin 10 tuntia vuorokaudessa ensimmäisten kuukausien ajan ja vasta myöhemmin oppivat nukkumaan enemmän. Yksilöllinen vaihtelu on siis suurta.

Sanotaan, että vastasyntyneen vauvan uni on polyfaasista, millä tarkoitetaan sitä, että uni-valverytmi vaihtelee melko säännöllisesti 3-4 h:n sykleissä vuorokauden ajasta riippumatta.

Vauvojen nukkumisjaksojen pituus vaihtelee epäsäännöllisesti kestäen 20 minuutista aina 6 tuntiin saakka. Tavallisesti vastasyntyneellä on unijaksoja 6-8 kertaa vuorokaudessa.

Ensimmäisten elinkuukausien aikana univalverytmiä alkavat muokata sekä valon vuorokausivaihtelu, että sosiaaliset vihjeet. Niinpä kolmen kuukauden ikään mennessä suurin osa unesta alkaa painottua yöhön ja pisin valveillaolojakso päivään. Tällä tarkoitetaan viiden tunnin unijaksoa keskellä yötä.

Kolmen kuukauden iässä voidaan ensimmäisen kerran puhua säännöllisestä vuorokausirytmistä. Se on kuitenkin herkästi häiriintyvä ja havahtumiset yöllä ovat vielä yleisiä. Niinpä esimerkiksi puolitoistavuotiaista vielä noin joka kymmenes havahtuu neljä kertaa tai useammin yön kuluessa.

Puolen vuoden ikään mennessä yhtäjaksoinen yöuni on pidentynyt kuuteen tuntiin. Yleensä tämän ikäiset nukkuvat yksi tai kaksi jaksoa yöllä ja kaksi lyhyempää jaksoa päivällä. Myös vuorokausirytmin kehityksessä on hyvin laajat normaalin vaihtelun rajat: osalle lapsista säännöllinen rytmi kehittyy jo varhain, kun taas toisilla yöuni on pitempään katkonainen.

Yöheräämiset ovat hyvin tavallisia aina kahden vuoden ikään saakka, ja ehkä paras tapa ehkäistä nukkumiskriisien syntyä, on varautua jo ennakkoon siihen, ettei lapsen nukkuminen tule välttämättä sujumaan aikuisten aikataulujen mukaisesti. Mitään yksikäsitteistä sääntöä ei voida antaa siitä, kuinka nopeasti tai millä tavalla vauva saadaan mahdollisimman nopeasti nukkumaan yönsä hyvin.

 

Vastasyntyneen unisykli on huomattavasti lyhyempi kuin aikuisen, vain noin 50 minuuttia. Näin ollen on myös huomattavasti enemmän vaiheita, jolloin herääminen voi tapahtua, mikäli jokin ulkopuolinen tai sisäinen ärsyke sen aiheuttaa.

Vastasyntyneen unirytmi seuraa hänen ruokailurytmiään. Hän syö usein ja nukkuu syöntien väliset ajat. Pisimmillään hän nukkuu 3-4 tuntia, mutta on vauvoja, jotka nukkuvat paljon lyhyempiä pätkiä. Pikkuhiljaa hänelle muodostuu rytmi, jonka mukaan hänellä on yksi pitempi unijakso vuorokaudessa, ja unijaksojen välinen valveillaoloaika lisääntyy.

Vanhemmat tietysti toivoisivat, että tämä pitempi unijakso sijoittuisi yöaikaan, mutta näin ei välttämättä tapahdu.

Kestää aikansa ennen kuin vauva ehdollistuu samaan valoisuuden ja pimeän mukaiseen uni-valverytmiin kuin vanhempansa.

3-4 kuukauden iässä, kun valveillaoloaika lisääntyy ja vauva alkaa kiinnostua ympäristöstään enemmän, tällainen ehdollistuminen mahdollistuu.

Siihen saakka vanhempien on lähes toivotonta yrittää muokata vauvan nukkumista minkäänlaiseen muottiin. Helpompaa on sovittaa aikuisen rytmi vauvan rytmin mukaiseksi, ja pehmeästi yrittää ohjata vauvaa nukkumaan öisin ja valvomaan päivisin.

Äidin ja lapsen erillään nukkuminen on uusi länsimainen tapa. Edelleenkin suurimmassa osassa maailmaa lapset nukkuvat äitiensä tai perheittensä kanssa yhdessä. Länsimaissa erillään nukkuminen yleistyi 1800-luvulla ja aluksi vain ylemmissä sosiaaliluokissa. Erillään nukkuminen on ennen kaikkea sosiaalinen tapa, joka ei pohjaudu ihmisen biologisiin tarpeisiin. Muihin nisäkkäisiin verrattuna ihmisvauva on neurologisesti kypsymätön, ja siksi jatkuva läheisyys äidin kanssa päivin ja öin on tarpeen maksimoimaan eloonjäämisen ja hyvinvoinnin. Vauvan kevyempi uni, lyhyemmät unisyklit ja tiheämmät heräämiset palvelevat kaikki näitä tarpeita. Äidin läheisyys ja välitön tarpeidentyydytys niinikään turvaavat elämän alkutaivalta.

 

Meillä ei myöskää sälli oo oikein koskaan nukkunu kunnon päiväunia, ei edes vastasyntyneenä vaan saatto ihmetellä mooooonta tuntia maailmaa..Sillä mua aina huvittikin kun kaikki hoki että eihän vastasyntynyt muuta tee kun syö ja nuku...

Sama meillä. Ja yhtä vähäuninen se on ollu kaik 3v.