voi että ärsyttää

olimme pojan kanssa kaupassa, pojalla oli ilmapallo, jolla hän leikki kovin varomattomasti. ilmapallohan lähti karkuun, ja poika alkoi itkemään. sanoin, etten voi hakea palloa, mutta poika vain vaati minua hakemaan sen. loppujen lopuksi varsin tiukkaan sävyyn sanoin, etten osaa lentää, enkä enää kasva pituutt.

menimme kassalle, mielessä kävi uuden ilmapallon hakeminen, sanoin sen, muttei se kelvannut. suu viivana menin kassalle itkevä ja mankuva lapsi perässä.

kassaneiti alkoi tuituttelemaan pojalle, alkoi lahjomaan karkilla jne. sanoin, että älä viitsi yllyttää sitä. hän ei uskonut. lopulta hän pisti nuoremman tytön hakemaan palloa.

otin poikaa kädestä ja lähdimme. siinä vaiheessa ihmiset kääntyivät katselemaan ja aika paheksuvasti. minulla oli nolo ja kiukkuinen olo- tiedän näyttäväni nuorelta, vaikka olen 27- vuotias, ja monesti on tultu minulle sanomaan teiniäitiydestä..

me haimme uuden pallon, koko sen hakemisen poika kiukutteli ja huusi, että minun pitää hakea vanha. teki mieleni olla hakematta koko halvatun palloa.

eli, pojalla lähti ilmapallo karkuun, sanoin, että haetaan uusi, ei kelvannut, huutoa niin että kauppa raikui, kassaneiti alkoi jakamaan karkkia, poika vain villiintyi, lähdin nolona, nöyryytettynä ja raivoissani.

en kestä. miksi ihmisten pitää puuttua tuolla tavalla tekemisiin..?

 

Kaikkihan sen paremmin tietävät kuinka toimia kun vanhempi itse sivullisen niin helppo puuttua asioihin..Varmasti kiukuttaa tuollainen puuttuminen.

 

kuulostaa tutulta. Olin tyttäreni kanssa kaupassa eräänä päivänä ja hän olisi halunut karkkia. Meillä karkkipäivä on perjantaisin eikä silloin ollut perjantai joten sanoin että EI osteta. Tyttö jäi huutamaan karkkihyllylle ja minä jatkoin kassalle. Eiköhän joku mummeli mennyt tytön luo, että voi raukkaa, mikä sinulla on? Sanoin hänelle että anna olla, tyttö kiukkuaa vaan. Sain kassalla ihmisiltä kauheita katseita. Kaupassa oli 3 kassaa auki ja kaikissa kauheat jonot.Kassaneiti kuitenki oli minun puolella ja sanoi, että ei kannata antaa periksi muuten joutuu aina antaan. Minä reippaana siihen ääntä korottaen ja ihmisiä katsoen: joo en annakaan vaikka saanki "huono äiti" katseita! Arvaa katsoiko kukaan enää minua sen jälkeen