voika kahta rakastaa?

  • Viestiketjun aloittaja harmaa vieras
  • Ensimmäinen viesti
harmaa vieras
Mitä mieltä olette, voiko kahta ihmistä rakastaa yhtä aikaa?
Tarkoitan nyt siis esim. kahta miestä, en rakkautta lapsiin, ystäviin ym. vaan ihan todella RAKASTAA noin niinkuin seksuaaliseltakin pohjalta.
 
Mies harmaa
Mä olen tässä yrittänyt rakastaa kahta naista, mutta kyllä se rakkaus tahtoon väkisinkin suuntautua vain siihen toiseen :/
Seksi sujuu kyllä kummankin kanssa varsin :D :D :D
 
Sanoisin kuten edellinen että kyllä kahta voi rakastaa ja moni vissin rakastaakin mutta joku asia siellä plus/miinuslistassa kyllä kääntää asian aina toisen puolelle lopullisesti. Elämä on valintoja, joskus vaikeita.. :heart:
 
Jos pettää, niin ei rakasta!!!

Rakkaus on toisen kunnioittamista, toisen tarpeiden asettamista omiensa tasalle tai jopa edelle.

Ei ole millään tasolla rakkautta viritellä suhteita tai paneskella toisen selän takana. Ei sitten millään.
 
Yhdyn edelliseen. On yököttävää, jos vannoo rakkautta toiselle ja sextailee toisen selän takana ja taas toinen hetki vannoo rakkautta toiselle ja sextailee toisen selän takana... Förstår ni ? Totuus on, ettei itse asiassa TODELLA RAKASTA KUMPAAKAAN ja samalla myös itse jää ilman todellista rakkautta,koska ei ole kummankaan rakkauden arvoinen. Ehkä ei myöskään itse usko todelliseen, aitoon rakkauteen. Tiä häntä sitte...
 
harmaana
Kyllä voi, mutta eriasia on sitten, onko noiden tunteiden toteuttaminen reilua ja suositeltavaa. Olemme oman itsemme herroja, ei tunteiden ja varsinkaan himojen perässä ole pakko juosta. Itse olen ratkaissut asian niin, että mieheni on ainoa rakastajani ja se toinen, jolle sydämeni sykkii, pysyy hyvänä läheisenä ystävänä. Haluan olla reilu ja rehellinen enkä tuottaa turhaa tuskaa kenellekään. Rakkaus on myös toisten -ja oman itsen- kunnioittamista. Valintoja on elämässä tehtävä. Joskus järkeilin, että onko se muka oikein, ettei kahta saa rakastaa ja itseään siinä mielessä toteuttaa. Koin itseni rajoitetuksi parisuhteessa; enkö todellakaan enää ikinä saa rakastua, antautua suhteelle, suudella uutta ihmistä ensimmäistä kertaa, koskettaa iho, rakastella jonkun muun kanssa... Mutta niin se vain on, että en saa, jos haluan pysyä uskollisena miehelleni ja periaatteilleni. Kaikkea ei voi saada. Eihän sitä voi lapsia saatuaankaan enää kääntää elämää takaisin vaiheeseen ilman heitä, esikoisen syntymää ei koskaan enää voi uudelleen kokea jne.

Laita asiat tärkeysjärjestykseen ja koeta unohtaa hetkeksi itsesi ja halusi. Mikä on tärkeintä? Rakkaus, se on, mutta onko sen oltava aina seksuaalista? Eikö se ole itsestäsi kiinni?

;)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.01.2006 klo 21:16 Sabira kirjoitti:
Kyllä vahvoja tunteita voi olla kahteenkin ihmiseen yhtä aikaa. Kokemusta asiasta löytyy...
Samoin. :/ Mutta sitten vaan pitää selvittää oma pää ja päättää miten elämäänsä jatkaa. Nyt ainakin tuntuu siltä, että mä tein oikean ratkaisun..
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.01.2006 klo 13:24 Shamandalie kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.01.2006 klo 21:16 Sabira kirjoitti:
Kyllä vahvoja tunteita voi olla kahteenkin ihmiseen yhtä aikaa. Kokemusta asiasta löytyy...
Samoin. :/ Mutta sitten vaan pitää selvittää oma pää ja päättää miten elämäänsä jatkaa. Nyt ainakin tuntuu siltä, että mä tein oikean ratkaisun..
Kyllä se näin on. :whistle: Tunteilleen ei voi mitään, mutta tekonsa jokainen valitsee itse. Minä tunnen vahvasti kahta miestä kohtaan, mutta toiselle olen luvannut elämäni ja se lupaus kestää. Tunteet toista kohtaan on siis vain kestettävä yksin ja toivottava, että ne joskus vielä laimenevat.
 
En usko että kahta voisi rakastaa. Jos huomaa yhtä äkkiä tuntevansa rakkautta toiseenkin mieheen, on syytä kysyä onko koskaan rakastanut sitä ensimmäistäkään.

Silloin kun aivan OIKEASTI rakastaa jotakin niin ei tunteet syty muille.
 
Metsänlintu
Kyllä kahta voi rakastaa.Myös seksuaalisesti.Rakkautta on niin monenlaista...Rakastan miestäni ja lapsiani,vanhempiani,sisaruksiani.Parhaalle ystävälle sanon silloin tällöin että hän on minulle rakas ja tärkeä.
Minulla on myös naisystävä,jota rakastan myös seksuaalisesti.Mulla on onnea kun mulla on näin paljon rakkaita ihmisiä.Tää on mun katsomus tästä asiasta.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.01.2006 klo 09:00 Milla 68 kirjoitti:
En usko että kahta voisi rakastaa. Jos huomaa yhtä äkkiä tuntevansa rakkautta toiseenkin mieheen, on syytä kysyä onko koskaan rakastanut sitä ensimmäistäkään.

Silloin kun aivan OIKEASTI rakastaa jotakin niin ei tunteet syty muille.
Sun määritelmän mukaan ei taida tässä maailmassa kovin paljon oikeaa rakkautta olla. Kannattaisi ehkä tutustua hiukan enemmän ihmismieleen, vaikkapa ihan tutkimustietoon. Kyllä pitkässä liitossa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että jompikumpi tai molemmat jossain vaiheessa kohtaa tunteita johonkin toiseen ihmiseen. Se on rakkautta, että osaa käsitellä nämä tunteensa, eikä anna niiden kuljettaa. Vain kuolleet lakkaavat tuntemasta...ehkä.
 
isäx4
Mie ajattelen et ei voirakastaa ku yhtä. Sellaista ei ole olemassa et rakastaa 2. Vetovoimaa seksuaalisesti voi olla toiseen ja se voi tuntua myös siltä, jos omassa suhteessa tökkii ....
jos tuntuu siltä et rakastaa kahta töytyy sanoa et ei ole rakastanu missään vaiheessa sitä ensimmäistäkään.juu, niin se on.Minä rakastan vain yhtä. :whistle:

kun ajatellaan tätä nykyaikaa, saadaan kaikella tutkimisella ihmismielet sekisin.ilmotetaan et tietty % ihmisistä jossain vaiheessa pettää ym.Avioliitto ei ole enää mitään.erotaan heti ku vähän tökkii. Ei osata puhua puolison kanssa.Näistä lähtee monesti kiintyminen toiseen.Rupee oma puoliso näyttään erilaiselle.Olen aina odottanut sitä oikeata omalle kohalle ja se tuli kuin linnunkakka silmään.Tunsin heti et tässä on tuleva vaimoni.Ja sitä polkua ollaan tallattu jo 7v,,,vastamäkeä ja myötämäkeä.Mut kaikista ollaan selvitty...puhumalla ja antamalla anteeksi. hyvää uuttavuotta kaikille.
:saint: :heart: :wave: :flower:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.01.2006 klo 23:06 Sari kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.01.2006 klo 13:24 Shamandalie kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.01.2006 klo 21:16 Sabira kirjoitti:
Kyllä vahvoja tunteita voi olla kahteenkin ihmiseen yhtä aikaa. Kokemusta asiasta löytyy...
Samoin. :/ Mutta sitten vaan pitää selvittää oma pää ja päättää miten elämäänsä jatkaa. Nyt ainakin tuntuu siltä, että mä tein oikean ratkaisun..
Niin, mä elin tuolloin aika epäselvässä tilanteessa. Tiesin että toisen miehistä varmaankin menettäisin, toinen taas souti ja huopasi omassa epävarmuudessaan...En ollut kummallekaan miehelle mitään velkaa. Odottelin että aika selvittää asian, ja kyllähän se ajan kanssa sitten selvisikin. Se jahkailija lopulta antoi periksi...

:heart:
 
Janskulle vastaus:

Ihan totta mitä sanoit että minun mielestä ei siis maailmassa paljon rakkautta olekkaan tämän määritelmän mukaan.
Olen siis juuri sen kannalla ettei ole paljon rakkautta..
On todella harvoja ihmisiä ne jotka oikeasti saavat kerran elämässään tai osaavat antaa jollekkin rakkautta.. useat ihmiset eivät koe koskaan rakkautta elämänsä aikana.

Sehän se ongelma onkin että monia suuria tunteita sekoitetaan rakkaudeksi!
Himokin on monen mielestä rakkautta.. kiinnostus on rakkautta.. ihastus on rakkautta.. Läheisriippuvuus on rakkautta jne..Sitä eivät vain monet huomaa miten näitä tunteita sekoitetaan rakkaudeksi.

Rakkauden nimissä hyväksytään homoliitot ja moni muu touhu jossa ei välttämättä ole rakkaudesta ollenkaan kyse.. mutta mutta .. ihan vapaasti saa kanssani olla eri mieltä, tämä on vain minun mielipide.

Hyvää alkavaa vuotta kaikille!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.01.2006 klo 13:04 Milla 68 kirjoitti:
Janskulle vastaus:

Ihan totta mitä sanoit että minun mielestä ei siis maailmassa paljon rakkautta olekkaan tämän määritelmän mukaan.
Olen siis juuri sen kannalla ettei ole paljon rakkautta..
On todella harvoja ihmisiä ne jotka oikeasti saavat kerran elämässään tai osaavat antaa jollekkin rakkautta.. useat ihmiset eivät koe koskaan rakkautta elämänsä aikana.

Sehän se ongelma onkin että monia suuria tunteita sekoitetaan rakkaudeksi!
Himokin on monen mielestä rakkautta.. kiinnostus on rakkautta.. ihastus on rakkautta.. Läheisriippuvuus on rakkautta jne..Sitä eivät vain monet huomaa miten näitä tunteita sekoitetaan rakkaudeksi.

Rakkauden nimissä hyväksytään homoliitot ja moni muu touhu jossa ei välttämättä ole rakkaudesta ollenkaan kyse.. mutta mutta .. ihan vapaasti saa kanssani olla eri mieltä, tämä on vain minun mielipide.

Hyvää alkavaa vuotta kaikille!
Jos saivartelemaan ruvetaan, niin ainoaa todellista rakkautta on lapsen rakkaus äitiinsä (ja usein myös äidin rakkaus lapseensa)...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.01.2006 klo 18:03 Sabira kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.01.2006 klo 13:04 Milla 68 kirjoitti:
Janskulle vastaus:

Ihan totta mitä sanoit että minun mielestä ei siis maailmassa paljon rakkautta olekkaan tämän määritelmän mukaan.
Olen siis juuri sen kannalla ettei ole paljon rakkautta..
On todella harvoja ihmisiä ne jotka oikeasti saavat kerran elämässään tai osaavat antaa jollekkin rakkautta.. useat ihmiset eivät koe koskaan rakkautta elämänsä aikana.

Sehän se ongelma onkin että monia suuria tunteita sekoitetaan rakkaudeksi!
Himokin on monen mielestä rakkautta.. kiinnostus on rakkautta.. ihastus on rakkautta.. Läheisriippuvuus on rakkautta jne..Sitä eivät vain monet huomaa miten näitä tunteita sekoitetaan rakkaudeksi.

Rakkauden nimissä hyväksytään homoliitot ja moni muu touhu jossa ei välttämättä ole rakkaudesta ollenkaan kyse.. mutta mutta .. ihan vapaasti saa kanssani olla eri mieltä, tämä on vain minun mielipide.

Hyvää alkavaa vuotta kaikille!
Jos saivartelemaan ruvetaan, niin ainoaa todellista rakkautta on lapsen rakkaus äitiinsä (ja usein myös äidin rakkaus lapseensa)...
Lainaan itseäni:
Rakkaus on toisen kunnioittamista, toisen tarpeiden asettamista omiensa tasalle tai jopa edelle.

Itsekäs ihminen ei löydä koskaan rakkautta.

Jos ajattelee, että rakkaus on läheisriippuvuutta niin jää kyllä paljosta paitsi vain riippuvuuden pelossa. Rakkauden pelko on näet "poikkeustila" siinä missä läheisriippuvuuskin :wave:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 07.01.2006 klo 13:04 Milla 68 kirjoitti:
Janskulle vastaus:

Ihan totta mitä sanoit että minun mielestä ei siis maailmassa paljon rakkautta olekkaan tämän määritelmän mukaan.
Olen siis juuri sen kannalla ettei ole paljon rakkautta..
On todella harvoja ihmisiä ne jotka oikeasti saavat kerran elämässään tai osaavat antaa jollekkin rakkautta.. useat ihmiset eivät koe koskaan rakkautta elämänsä aikana.

Sehän se ongelma onkin että monia suuria tunteita sekoitetaan rakkaudeksi!
Himokin on monen mielestä rakkautta.. kiinnostus on rakkautta.. ihastus on rakkautta.. Läheisriippuvuus on rakkautta jne..Sitä eivät vain monet huomaa miten näitä tunteita sekoitetaan rakkaudeksi.

Rakkauden nimissä hyväksytään homoliitot ja moni muu touhu jossa ei välttämättä ole rakkaudesta ollenkaan kyse.. mutta mutta .. ihan vapaasti saa kanssani olla eri mieltä, tämä on vain minun mielipide.

Hyvää alkavaa vuotta kaikille!
Ihmettelen, että millä perusteella juuri sinä tiedät, mikä on todellista rakkautta? Miten sinä voit määritellä, onko jonkun toisen tuntema olotila(tai mikä lie) rakkautta vaiko jotain ihan muuta? Ei kai missään ole määriteltynä rakkauden syvintä olemusta? Kyse on kuitenkin tunteista. Tunteet jokainen ihminen kokee erilailla. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa rakastaa sen enempää kuin yhtä oikeaa tapaa vihata tai vaikkapa surra. Miten voit olla varma, että oma tunteesi on juuri rakkautta? Maailmassa on paljon harmaan sävyjä, jos et ole koskaan huomannut.

Ei ole kyse siitä, että olen vain eri mieltä kuin sinä. Se lienee sallittua puolin ja toisin. En vain mitenkään pysty ymmärtämään, miten joku ihminen luulee olevansa muiden yläpuolella niin, että hänellä on kyky tai oikeus tuomita tai olla tuomitsematta toisten tunteet. Kenekään muun tunteita et koskaan pysty tuntemaan, etkä siten tekemään niistä minkäänlaisia päätelmiä. Mielipiteeseen on jokaisella oikeus, mutta hyvin harvoin se mielipide on ainoa oikea. Ja vielä harvemmin kannattaa elää niin kuin se olisi.


Parempaa uutta vuotta sinullekin. Toivottavasti jonakin aamuna heräät ja näet mustan ja valkoisen lisäksi ne kaikki tuhannet harmaan sävyt. ;)
 
Voi hyvänen hylky taas...

Varmaan sanoin että minun kirjoitus on ainoa oikea, eikö?

Ilmaisin kyllä että se on minun mielipiteeni..mutta täällä saa aina jonkun niskaan..Enkä ole edes puhunut omasta rakkaudestani sanaakaan, mutta osasit jo päätellä senkin.

Olkoon, en enää jaksa tämän enempää vastata! Alan opetella niitä harmaiden eri sävyjä.
 
Pakko lisätä vielä!

Kysyjä esittää alussa aivan selkeän kysymyksen.. Ja vastasin siihen oman mielipiteeni, näinhän se täällä menee... Vastauksia tulee useimmiten puolesta ja vastaan, eikös vaan? Jokainen tottakai ymmärtää että täällä ei ole mitään ehdottoman oikeita vastauksia kellään vaan omia yksityisiä mielipiteitä, perusteluineen.

En huomaa missään kohdassa että olisin tuominnut ketään. Ja totta, olen luonteeltani joissain asioissa musta valkoinen mutten koe sitä ainoastaan negatiiviseksi asiaksi, en edes halua olla häilyvä ja selainen että yhtyisin kaikkeen tämän maailman aikakauden suvaitsevaisuuteen. Nykyään ajatellaan paljolti niin että kaikki pitää suvaita, muuten leimataan musta valkoiseksi kaikessa, mutta ilman omia mielipiteitä ja omaa selkeää kantaa on ihminen jotenkin selkärangaton.. Ei se ole ainoa oikea tapa suhtautua asioihin että kaikki käy, kaikki on sallittua kaikki on oikeaa jne.. Toki ihmiset kaikki pitää hyväksyä sellaisenaan vaan ei ole pakko hyväksyä kaikkia toimintatapoja.. En kyllä tuominnut ketään vaan tässä vastauksessani kerroin vain oman kantani.

No se siitä..
 

Yhteistyössä