Voiko joku

OIKEASTI antaa anteeksi puolisolle jos tämä on pettänyt, ollut seksisuhteessa puoli vuotta tai useita vuosiakin ja salannut suhteensa yhtä kauan ja jäänyt sitten kiinni että puoliso huomaa itse kuvion tai joku muu sen kertoo? Salilua ja pettämistä kauan ja kaikki se aika kun kumppani on p.anemassa sitä toista on ollut pois omalta puolisolta ja mahdollisilta lapsilta.
Ei sais multa sympatioita saati anteeksi antoa.
Jotenkin voisin kuvitella yrittäväni antaa anteeksi yhden illan tai p.anon hoito mutta että usean vuoden pettäminen.
Säälittä ihmiset jotka joutuvat tohon petetyn kumppanin rooliin ja sit he antavat vielä anteeksi tai yrittävät antaa anteeksi.
Ei se pettävä kumppani niin ihana ole että se anteeksi antoannne tarvitsee.
Jatkakaa omaa elämäänne ja odottakaa jos vastaan tulisi sellanen kumppani joka ei petä. Itseänne vaan kiusaatte jos jäätte mokomien pettäjien luo.
 
miten sen nyt ottaa
Sanoisin, että ellei sulla ole tässä mitään kokemuspohjaa takana niin et ole oikea ihminen tällaisia neuvomaan :\| On niin helppoa tulla jeesustelemaan miten toisten pitäisi tai ei pitäisi tehdä jos oma elämä on täysin kunnossa.
Jokainen on oman parisuhteensa ja elämäntilanteensa paras asiantuntija, ei kukaan ulkopuolinen. En oikein pidä tavasta, jolla puhutaan pettäjistä kuin nämä yksin olisivat maailman kaikkein suurimmat syntisäkit. Itse pidän pahempana tapauksena esim. väkivaltaista puolisoa tai alkoholistipuolisoa varsinkin lapsiperheissä. Silti minusta rakkauteen kuuluu olennaisena osana myös anteeksianto. Ja toisekseen jos joku pettää niin se ei vielä riitä leimaamaan ihmistä kokonaan läpimädäksi ja täysin p.askaksi. Ihmisessä voi silti löytyä ihania piirteitä, joiden takia toinen häntä rakastaa ja haluaa kaikesta huolimatta jatkaa. Varsinkin jos toinen aivan aidosti katuu ja pyytää anteeksi.

Ja minulla ON kokemusta.

Anteeksi antaminen osoittaa mielestäni luonteen lujuutta. Katkeruus ja anteeksiantamattomuus itsetunnon puutetta ja väärinkäytettyä energiaa.
 
miten sen nyt ottaa
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.05.2007 klo 15:52 miten sen nyt ottaa kirjoitti:
Sanoisin, että ellei sulla ole tässä mitään kokemuspohjaa takana niin et ole oikea ihminen tällaisia neuvomaan :\| On niin helppoa tulla jeesustelemaan miten toisten pitäisi tai ei pitäisi tehdä jos oma elämä on täysin kunnossa.
Jokainen on oman parisuhteensa ja elämäntilanteensa paras asiantuntija, ei kukaan ulkopuolinen. En oikein pidä tavasta, jolla puhutaan pettäjistä kuin nämä yksin olisivat maailman kaikkein suurimmat syntisäkit. Itse pidän pahempana tapauksena esim. väkivaltaista puolisoa tai alkoholistipuolisoa varsinkin lapsiperheissä. Silti minusta rakkauteen kuuluu olennaisena osana myös anteeksianto. Ja toisekseen jos joku pettää niin se ei vielä riitä leimaamaan ihmistä kokonaan läpimädäksi ja täysin p.askaksi. Ihmisessä voi silti löytyä ihania piirteitä, joiden takia toinen häntä rakastaa ja haluaa kaikesta huolimatta jatkaa. Varsinkin jos toinen aivan aidosti katuu ja pyytää anteeksi.

Ja minulla ON kokemusta.

Anteeksi antaminen osoittaa mielestäni luonteen lujuutta. Katkeruus ja anteeksiantamattomuus itsetunnon puutetta ja väärinkäytettyä energiaa.
Niin tämä äskeinen tekstini oli kohdistettu edellä kirjoittaneelle Snowflake-nimimerkille, ei ap:lle.
 
Vastauksena vain että kokemusta on tosta petetyksi tulemisesta ei ollenkaan kokemusta pettäjänä. Ex.avokki sai lähdöt melko pian ei katumuksen häivääkään ja silti olisi halunnut jatkaa kanssani. aikaa tosta on jo vuosia mutta kyllä ne tunteet ja tuntemukset ja muistot ei unohdu. Toivottavasti en joudu kohtaamaan samaa uudestaan nykyisen aviomieheni kanssa. Onneksi älysin heittää pihalle, pääsi heti suremaan koko miehen pois sydämestä ja kyl se rakkauskin hiipuu nopeampaa kuin jäädä kattomaan ja tuskailemaan mitä jos se taas pettää ja muuttuuko se.
Ja kun sanoin että säälittää petettyjen puolesta tarkoitin että tuntuu pahalta heidän puolesta kun tiedän miltä se petetyksi tulleen tuska on.
Mutta ihmettelen vaan et mistä se anteeksi anto ja voima varat tulee kun jaksatte yrittää petoksen jälkeen. Minulla sellasia voimia ja uskoa miehen muuttumisesta ei ollut.
Onnekseni pääsin yli ex-avokista etten osaa olla edes mustasukkainen nykyisesä miehestäni, kun kuulee että sen mustasukkaisuuden kirouksen ne petturit juurruttaa petettyihin.
Kaikkea hyvää kuiteskin petetyille ja jaksamisia ja myös niille pettureille toivottvasti joskus ymmärrätte lopettaa toisten satuttamisen.
 

Yhteistyössä