Voimakas raskauspahoinvointi

Miten ootte selvinny? Kuin kauan kesti ja saitteko lääkkeitä ym?
Mulla kestäny "vasta" 4 viikkoa, tosin tuntuu ikuisuudelta :$
Kolme kertaa oon ollu tipassa jo...
Nyt testaan toimiiko b-vitamiini, ja lääkäri määräs pahoinvointilääkkeitä kyllä, mutta en tiiä uskaltaako niitä käyttää, kun se siirtyy istukan kautta sikiöön... Mulla viikkoja 8+6

 

Mulla myös välissä tosi voimakasta tuo pahoinvointi, eikä kyllä auttanu tuo b-vitamiini. Eilen sitten ostin ne seaband-akupunktiorannekkeet ja tänään on ainaki ollu ihan hyvä olo koko päivän. Ihan ihmetelly ku ei oo oksentaa tarvinu ja on tehny ruokaaki mieli. Et kannattaa niitäki kokeilla, vaikka en tiiä onko ne ihan huuhaata, mut jos ne auttaa nii sama vaikka ois sitte uskon vaikutusta. =) Jaksamisia pahoinvointiin. Mulla nyt viikkoja tänään 7+0.

 

Se on jatkuvana seuranani, Viikkoja nyt 12+5?
Kerran olin tipassa, se toi avun joiksikin päiviksi -tajusin sen jälkeen, kuinka huonoon kuntoon olinkaan päässyt: jalat eivät kantaneet eikä pää toiminut.
Rannekkeista ei ole ollut hyötyä, lääkkeitä ei ole tarjottu -eivät kyllä menisi juuri nyt kurkusta alaskaan.
Aiemmissa raskauksissa pahin olo kesti rv 16-17 saakka, toivonpilkahds näkyy jo.

JAKSAMISTA kaikille tässä tilanteessa oleville
:hug:

 

:hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug:

En ole keksinyt mitään konstia. Heti oksentamisen jälkeen olen yrittänyt varovasti jotain juoda ja ehkä syödä. Jos niin ei tee, niin sitten kyllä lähtee jalat alta ja seuraavalla oksukeikalla tuntuu että sisuskalut lentää kun muuta ei ole. Se on kärsittävä nyt vaan. Kamalaa. :hug:

riemu ja ykä 10+4

 

Minkä merkkistä lääkettä sait? Olen kuullut että 12 viikon jälkeen olisivat ainakin turvallisia. Jos tähän malliin jatkuu vielä pitkään, niin luulen että ottaisin lääkettä joskus 12+ viikoilla

 

Minulla neuvolatäti mainitsi Primperan-nimisen pahoinvintilääkkeen, lääkäri sanoi, ettei lääkkeitä, piste.
Olen lueskellut nettijuttuja rankasta pahoinvoinnista -on ihan lohduttavaa tietää, että ihan samassa jamassa on/on ollut muitakin. Sitä oloa ei vain muut kuin itse samoin kokeneet voi ymmärtää -monet lääkäritkin väheksyvät.
Edelleen: jaksamista!!!!!!!!!!!!!!

 

toi väheksyminen saa niin raivon partaalle. Pahin mitä olen kuullut että joku on sanonut että pahoinvointia ei tule jos ei päästä sitä tulemaan. Niin just, mehän laitettiin heti ovulaation jälkeen TERVETULOA PAHOINVOINTI kyltit ja ilmapallot ja serpenttiinit, eihän se muuten olis tullut. |O

 

Onpa "kiva" että on muitaki kärsimässä ku minä... Mä oon kans kuullu, et jos ei ajattele sitä pahaa oloa niin sitä ei tule... HAH!! Primperania lääkäri määräs mulle, suppoina.. Luin kyllä sit tuoteselosteesta vai mikä se on, että lääke vaikuttaa istukan kautta sikiöön.. että en kyllä ota niitä jos ei oo ihan pakko.. Täällä kyllä lääkärit tuntuu ymmärtävän yllättävänki hyvin.. Mä oon ollu huonovointinen ja oksentanu kahesta aikasemmastaki raskaudesta, ja ensimmäisestä sitä kesti muistaakseni viikolle 16. Mut nyt tää olo on jotain ihan kauheeta.. En pysty tekeen yhtään mitään.. lapsetki välillä sanoo et pitäisköhän sun äiti nyt mennä tippaan... :'(

 

Mulla oli tokassa raskaudessa sen verran rajua ettei edes vesi pysyny sisällä. Kesti rv 20 asti ja alkoi uudestaan rv 30. Neuvolan mukaan oli normaalia vaikka paino putos pahoinvoinnin takia 6kg ja loppuraskaudessa 1,5kg. Ei suostunu laittamaan lähetettä tiputukseen "kun pieni pahoinvointihan kuuluu raskauteen ja se pitää vaan kestää"

Np ultrassa lääkäri oli kauhuissaan etten ole ollu tiputuksessa kun painokin oli pudonnu niin paljon (lähtö paino oli kuitenkin ihan normaali)

 

Mulla kesti pahoinvointi yli 3½ kk eli viikolta 6+ alkaen 22. viikolle asti. Ympärivuorokautista, tosin Primperan auttoi vähän yöllä (joten sain välillä nukuttua). Muutaman viikon siinä oksentamisen loppupuolella olin joka toinen päivä tipassa ja hyvin huonossa kunnossa.

Seabandit tai akupunktiot tai mikään muukaan eivät auttaneet mitään. Hyväsetti, sulla on kyllä todellista luonteenlujuutta jos et aio kokeilla Primperania. (Okei, se auttaa huonosti, mutta itse olisin parin viikon oksentamisen jälkeen tehnyt IHAN MITÄ TAHANSA saadakseni oksentamisen loppumaan.) On muuten vanha lääke, sanovat lääkärit, ja vaikutuksia sikiöön ei ole todettu.

 

Heffalump Oho Niin... PIENI pahoinvointi ... Mulla lääkäriki oli ihan kauhuissaan jo kolmen kilon painonpudotuksesta... Ja kyllä ne mut on aika helpolla tippaan laittanu kun on nähny miltä mä näytän...

Krokodiili Huh huh, kauan kesti sullaki... Oliko sulla primperan suppoja vai tabletteja?

Mulla oli jo neljä oksentamatonta päivää, mut nyt oon kaks päivää taas oksentanu.. silti vielä jotain pysyny sisälläki.. Primperania en oo vielä kokeillu.. B-vitamiineja söin muutaman päivän, mut niitten haju ja maku on niin kauheet et oksensin sen tabletin oton jälkeen heti monta kertaa.. niin en oo nyt niitäkään ottanu..
Elän toivossa et tää pikkuhiljaa loppuis tai helpottais edes..

 

Hyväsetti, mulla oli Primperan tablettimuodossa. Tänään just neuvolalääkäri sanoi ja muisteli, että neuvolassa ei ole ollut yhtäkään niin pahaa raskauspahoinvointiasiakasta kuin minä... :/ Onneks se on ohi.

terv. Kroko 39+0

 

Minulla auttoi homeopatia! Suosittelen ihan homeopaatin vastaanotolla käyntiä. Minä kävin ja homeopaatti haastatteli minua noin 1,5h. Sitten antoi tukun homeopaattisia lääkkeitä, joita aloin kokeilemaan hänen ohjeidensa mukaan yksi kerrallaan ja seuraten mikä auttaa mitenkin. Useampi lääke piti kokeilla, mutta sitten löytyi se oikea ja pahoinvointi helpotti!

Seaband -rannekkeitakin tuli kokeiltua. Auttoi ihan vähän, mutta ei kunnolla. Olen kuullut, että joillakin on auttanut tosi hyvin. Kokeilemalla löytyy se itselle oikea apu.

 

Mikähän auttais, kun on voimakasta pahoinvointia, mutta en oksenna koskaan?
Paha olo voi olla niin voimakasta, että huimaa...
Syöminen ja juominen ei vaikuta, mutta syömisen aikana ei ole paha olo.
Muuten lähestulkoon kokoajan. Alko 5+ ja pahenee.
Pari kertaa oksennus tullu lähipäivinä jo kurkkuun, mutta en ole oksentanu.

Helpottaisko se jos vaan antais sen tulla...
En vertaa itteeni teihin, jotka oksennatte rajusti ja usein, mutta ei tämä jatkuva öklötyskään ole herkkua... Yli kuukauden joka päivä ja tosiaan pahenee. :snotty:
Rv tänään 9+4.

 

Täällä kärsittiin pahoinvoinnista ensimmäiset 4 kuukautta. Tipassa olin välillä ja Primperan -supot oli käytössä, ei olisi muuten tullut yhtään mitään.
Olisinko joskus 3½ kuukauden jälkeen ottanut ne rannekkeet käyttöön ja olo vähän parani, tosin en vieläkään tiedä oliko apu rannekkeissa vai sitten jo viikoissa.
Painoa tippui 6 kiloa ja sitä ei lähtötilanteessa ollut tosiaankaan yhtään ylimääräistä.

Yksi pieni apu oli aamuisin syödä esim. rusinoita, korppuja tms. ENNEN kuin nousin sängystä.
Myös jääkaappikylmät porkkanat ja omenat auttoivat vähän, ne piti tosin pilkkoa pieniksi että sain niitä edes vähän syötyä.

Edelleenkin etovuutta tulee heti jos syön vähänkin jotain makeaa, mutta yökkäily on kuitenkin jäänyt nyt taakse.
Tällä hetkellä viikkoja kuitenkin 35+3.

 

Täällä kärsittiin pahoinvoinnista ensimmäiset 4 kuukautta. Tipassa olin välillä ja Primperan -supot oli käytössä, ei olisi muuten tullut yhtään mitään.
Olisinko joskus 3½ kuukauden jälkeen ottanut ne rannekkeet käyttöön ja olo vähän parani, tosin en vieläkään tiedä oliko apu rannekkeissa vai sitten jo viikoissa.
Painoa tippui 6 kiloa ja sitä ei lähtötilanteessa ollut tosiaankaan yhtään ylimääräistä.

Yksi pieni apu oli aamuisin syödä esim. rusinoita, korppuja tms. ENNEN kuin nousin sängystä.
Myös jääkaappikylmät porkkanat ja omenat auttoivat vähän, ne piti tosin pilkkoa pieniksi että sain niitä edes vähän syötyä.

Edelleenkin etovuutta tulee heti jos syön vähänkin jotain makeaa, mutta yökkäily on kuitenkin jäänyt nyt taakse.
Tällä hetkellä viikkoja kuitenkin 35+3.

Mulla muuten auttoi kans nuo kylmät porkkanat, varsinkin loppuraskauden pahoinvoinnissa ne oli hyviä. Välillä ei oikeastaa muu kun porkkanat ja kalapuikot pysyny sisällä. Alkuraskaudessa ei tosin nekään..

Jääpalat oli hyviä pahoinvointiin. Niitä kun imeskeli niin saa pikkasen nestettäkin, eikä tullu heti ylös.

 

Huomenta! Täällä ei toistaiseksi tässä raskaudessa ole oksennettu, saa nähdä onko kaikki masussa hyvin. Mulla kaikissa kolmessa raskaudessa ollut ympärivuorokautinen pahoinvointi. Juuri semmoinen "vesikään ei pysy sisällä"-tyyppinen tilanne. Tiputuksessa olen ollut kahdessa raskaudessa. Pahoinvointia on pahentanut tai siitä on johtunut kovat päänsäryt. Pahimmillaan toimintakyky on ollut täysin nolla.

Tuosta lääkäreiden asenteesta halusin tulla kirjoittamaan. Mulla yhdessä diagnoosissa lukee näin: Äiti ei ole HALUNNUT syödä useisiin päiviin. Kehoitan häntä toistuvasti syömään esimerkiksi ruisleipää!" Hän todella oli sitä mieltä että jos vaihtaisin asenteeni ja alkaisin popsia ruisleipää, niin tilanne korjaantuisi sillä. Jokainen joka on oksentanut ruisleipää tietää, että sille tielle ei voi lähteä. Eikä sitä kyllä saisi alaskaan sen koommin. Tapasin tämän lääkärin seuraavalla kerralla Taysissa. Tässä välissä olin ollut kolme päivää tämän visiitin jälkeen tippassa toisessa sairaalassa. Kerroin tälle erikoistuvalle lääkärille, että jos haluaa alalle niin todellakin kannattaa vaihtaa suhtautumista raskauspahoinvointiin. SE ei todellakaan ole oma valinta! Meni ihan kipsiin, pahoitteli ja sanoi, että tuolloin ei ollut yhtään paikkaa osastolla vapaana. Kunpa olisi kertonut sen mulle silloin eikä syyllistänyt mua huonosta olostani.

Pitäkää Rouvat pintanne ja yrittäkää jaksaa huonon olonne kanssa. Tiedän mitä se on! Voimia!

Noora ja Sulo 6+1

 

Mulla nyt kolmatta viikkoa oksentelua. Melkein niin, että joka toinen päivä oksennan ja joka toinen en mutta olo on kuitenkin koko ajan huono. Koitan syödä usein ja vähän kerralla, ennen sängystä nousemista ym muttei ole auttanut. Tänään taas sairaslomalla, huomenna käyn töissä ja sitten onkin ensimmäinen neuvola iltapäivällä. Mulla viikkoja 9+2.

 

Itse kärsin esikoisen ja tämän toisen lapsemme kohdalla Hyperemesis gravidarumista, esikoisesta se alkoi rv 6 ja kesti raskauden loppuun asti. Alussa olin sairaslomalla, kun olisi pitänyt olla työharjoittelussa. Loppuajan oli sitten kotona työttömänä ja "sairaana". Tiputuksessa kävin muutaman kerran ja sain pahoinvointiin lääkityksen (Primperan), josta ei ollut apua. Pahoinvointia oli joka päivä aamusta iltaan ja alussa oksensin joka päivä useita kertoja, loppua kohti oksentelu hieman helpottui, muttei koskaan loppunut.

Tämän toisen kohdalla se alkoi jo rv 4 ja näköjään kestää taas loppuun asti, kun raskautta on jäljellä enää muutama viikko, tänään rv 32.
Pahoinvointia on joka päivä aamusta iltaa, oksennan lähes joka päivä, toisinaan kerran, toisinaan useita kertoja, välissä on parempia päiviä, jolloin on vain pahoinvointia.
Alkuraskaudessa oksensin joka päivä useita kertoja. Kaksi kertaa olen käynyt tiputuksessa tähän mennessä, ja tänään joudun todennäköisesti taas lähtemään tippaan, kun en ole kolmeen päivään saanut syötyä taas oikein mitään.
Esikoinen täyttää kolme vuotta ensi kuussa ja olen kotiäitinä. Tämä raskaus on siksi ollutkin edellistä rankempi, kun on ollut ennestään jo lapsi hoidettavana. Yritän päivisin selvitä jotenkin siihen asti, kunnes mies tulee töistä ja päästää minut lepäämään. Esikoiselle olen sanonut, että äitillä on huono olo ja hän myös ymmärtää että se johtuu vauvasta.
Tiesin ja osasin varautua jo etukäteen, että kaikki raskaudet tulevat todennäköisesti olemaan aina tällaisia minulla ja sitä ne varmaan ovat jatkossakin, eikä se silti estä meitä haaveilemasta lisää lapsia. Kolmannen yrityksen aloitamme viimeistään vuoden päästä.
Meillä on ollut vaikeuksia saada lapsia ja useiden keskenmenojen ja kohdunulkoisen raskauden jälkeen saimme tämän raskauden alulle hormonihoidoilla ja mielestäni tämä on kyllä sen arvoista, vaikkakin koko raskausaika menee oksentaessa ja tuntuu kyllä totta totisesti, ettei kukaan ymmärrä...

 

Mulla on myös ollut ihan hirvee pahoinvointi tässä raskaudessa (nyt rv 33). alkoi rv 5 ja oli aluksi vaan muutaman tunnin, sitten lisääntyi joka päivä niin, etten enää nukkunut pahoinvoinnin takia. en saanut illalla unta, ja yöllä heräilin pahaan oloon. kertaakaan en kuitenkaan oksentanut, mutta olo oli ihan hirveä. työmatkat metrolla oli ihan tuskaa, monesti jouduin odottamaan ja odottamaan metroasemalla kun en voinut kyytiin hypätä, kun oli niin huono olla. sain pahoinvointiin primperan-nimistä lääkettä, ilman sitä en olisi selvinnyt. pahoinvointi kesti kaiken kaikkiaan n. viikoille 14-15, lisäksi kärsin noin kuukauden kestäneestä päänsärystä. huh, onneksi nuo ajat ovat takana =)

 

En nyt ehkä sanoisi voimakas(enää), mutta täällä on ollut pahoinvointi nyt kohta 10 viikkoa, eikä loppua näy! Nyt hieman helpottanut, mutta kyllä on ollut rankkoja viikkoja takana, ettei mitään rajaa. En mitään lääkkeitä oo käyttänyt. Pahoinvointirannekkeita kokeilin, mutta ei niistä mitään helpotusta ollut. Syöminen mennyt miten mennyt. Lähinnä vain roskaruuat uppos jokunen aika sitten, mutta nyt voin syödä jo terveellistäkin. Kaikki ei silti todellakaan maistu. Etova olo lähes kokoajan. No, paino pudonnut noin 7kg, mutta sitä nyt muutenkin on liikaa, ettei siitä haittaa oo. Luulen, että oon just se "yks tuhannesta", joka kärsii pahoinvoinnista koko raskauden, mutta aika näyttää! :x

innoM 14+6

 

Hei Oona82 ja muut. Ainoastaan toinen joka on kokenut samaa voi ymmärtää. Itse koen että sairaalassa ja yksityiselläkin vähätellään ja varsinkaan äidin hyvinvointia ei oteta huomioon. Itselle on monta kertaa sanottu että kunhan vauvat voivat hyvin niin kaikki muu kuuluu asiaan ja kuuluu kestää. Soittelin monta kertaa sairaalaan ja pyysin päästä tippaan kun en enää kävellen vessaan päässyt kun taju rajusta oksentamisesta meinasi lähteä. Vastaus oli aina että kuulostaa normaalilta. Viikolla 12 en enää jaksanut ja menin sairaalaan itse enkä suostunut lähtemään. Tipassa olo oli kun olisi lomalla ollut. Sai voimia eikä tarvinut muutamaan päivään oksentaa. Kaikki mahdolliset keinot on kokeiltu akupunktiosta lähtien mutta vielä olo ei ole helpottunut. Silti olen kovin onnellinen tästä raskaudesta. Olisi kuitenkin mahtavaa jos hoitohenkilökunta ottaisi myös äidin jaksamisen huomioon. Tsemppiä muille asian kanssa kamppaileville!

leenutiinu rv16

 

Juu, on kyllä tullut huomattua tuo, että vähätellään, ja todetaan että kuuluu asiaan. Itsellenä kolmas raskaus menossa, ja kahdesta aikaisemmasta oli vain etovaa oli se ekat n. 3 kk. tässä raskaudessa pahoinvointi vain kesti ja kesti, ja ihmeellistä oli se, etten oksentanut. siksi myöskään kukaan ei voinut käsittää, että mulla on oikeesti ihan kauhee olo.... :/

en olisi voinut käydä töissä, enkä liikkua missään muuallakaan, ellen olisi syönyt lääkkeitä, pahoinvointi kun alkoi olemaan ympärivuorokautista

Hiikka rv 34+1

 

täällä myös yksi voimakkaasta raskauspahoinvoinnista kärsinyt. sain sen takia myös potkut töistä koska jouduin jäämään saikulle : / alku oli aivan järkyttävää, 6 vkoa meni liki sängynpohjalla, en pystyny menemään keittiöön tai tekemään mitään kotihommia. postilaatikollekaan en kyenny enkä muutenkaan ulos ovesta. kauppa oli kauhistus enkä voinu ees aatella sinne meneväni. yrjösin joka päivä ja oli päiviä että ainoo mikä meni alas oli jäävesi. muutenki vaan lähinnä kohmeiset marjat tai jugurtti tms helposti oksennettava oli ainoo mitä pysty ees vähän syömään. tippaan mua ei huolittu koska arvot oli kuulemma tarpeeks hyvät että todellakin raskauspahoinvointia vähätellään eikä sitä voi kukaan muu tietää kun sellanen kuka sen on ite kärsiny. mä oon voinu joka raskaudessa pahoin, ekassa oksensin vkolle 15 ja aattelin et se oli kauheeta mut paskat, tää kolmas on aivan oma lukunsa. tokassa en juurikaan yrjöilly mut etominen oli joka päivästä ja kesti raskauden loppuun asti. myös tässä raskaudessa jäljelle jäi jatkuva etominen, välillä parempana, välillä huonompana. hajut oksettaa ja joutuu edelleen miettiä et mitä mun tänään tekis mieli syödä. kaikinpuolin rankka raskaus ollu ja ootan kesäkuuta hulluna.
voimia kaikille pahoinvoinnin kanssa kamppaileville! :hug:

jessi ja pikkuj 25+6

 

ja piti vielä lisätä, että mullahan paino nous ihan hirveesti, ku jouduin tunnin välein työntämään jotain suuhun, koska vaan syöminen autto jollain lailla aluks (mut vaan hetkeks) ja sit ei sekään (sit ne lääkkeet). nyt on sit tullu tähän mennessä 21 kiloo lisää (rv 34+1 siis) ja nestettä ei kauheesti tuossa oo, turvotustakaan ei oo ollenkaan. innolla odotan, milläs ne kilot sitten pois saan