Vuoroasuminen alkanut stressata lapsia

Olemme eronneet ex-mieheni kanssa kolme vuotta sitten. Mies ei avioliiton aikana osallistunut millään tavoin kodin eikä lasten hoitoon. Eron tullessa oli kaksi vaihtoehtoa, joko lapset olisivat asuneet minun luona ja tavanneet vain joka toinen viikonloppu isäänsä. Tässä oli se ongelma, että varsinkin nuorempi, tuolloin 4v. oli täysin äitin tyttö, ja tapaamiset olis olleet järkytyksiä hänelle. Lisäksi pelkäsin, että tapaamiset olisi niin harvoin, että isä oli muuttanut 1000 km päähän mistä on kotoisin, hänellä kun ei ole täällä ystäviä pahemmin.
Suostuin vuoroasumiseen, vain ja ainostaaan lapsia ajatellen, halusin että kaikesta huolimatta he saavat olla molempien vanhempien elämässä. Itselle on ollut yhtä tuskaa olla lapsistaan erossa viikko. Olen kuitenkin ns. lähivanhempi, ja lapset ovat kirjoilla luonani.
Tähän asti on mennyt periaatteessa hyvin, mielestäni lapset ovat sopeutuneet eroon suht koht hyvin, eikä ole ollut suurempia ongelmia. Kasvatuksellisesti olemme exän kanssa eri linjoilla, (hän antaa nyt 7v ja 10v lasten katsoa esim. k-15 leffoja, ei tarkastele läksyjä, lapset pääsääntöisesti vain tuijottaa telkkaria iltaisin, jne jne )
Nyt kuitenkin lapset ovat alkaneet "valittamaan" että tilanne on stressaavaa, kun pitää mennä kodista toiseen. Asumme exän kanssa puolen km päässä toisistamme, joten kaveripiiri ja ympäristö on melkein sama.
Kenelläkään kokemusta/ ajatusta mitä tehdä?

 

Minä vaihtaisin siihen viikonloppu systeemiin, jotta lapset ei stressaantuisi liikaa. Ja jos teillä on oikeesti väliä vain puoli kilometriä, niin voihan ne lapset käydä sit useemmin kylässä isillä, mut ei trtte aina viikkoa asua siellä. Eli yöksi voi tulla kotiin, jos haluaa.

 

Kuunnella lapsia ja tarpeentullen muuttaa järjestelyjä. Ota yhteys lastenvalvojaan jos ette voi ex mihesi kanssa sopia asioista.

Ja voishan tossa vaikka miettiä sellaisata ratkaisua että lapset ovat pidennetyn viikonlopunisänsä luona.

 

Tollanen vuoroasuminen nyt olis aikuisellekin tosi raskasta, saati kasvavalle lapselle. Kuunnelkaa lasten mielipidettä, 7- ja 10-vuotiaat jo itsekin tietävät, mikä ei suju.

 

Tajuan kyllä että se on raskasta. Olen vain ajatellut, että se on paras ratkaisu lasten kannalta, saavat siis kuitenkin molemmat vanhemmat arkeensa.
Onkohan kellään kokemusta, miten vaikeaa mahtaa olla muuttaa sopparia, kun se juuri kesällä kirjoitettiin kahdeksi vuodeksi? Siis jos ja kun exä on vastaan.

 

hei
itsellä hiukan sama tilanne, erosta tosin vähemmän aikaa kun sulla hyvä aloittaja...
mutta jatkuva vääntö meneillään, kun isä haluaisi viikko-viikko-systeemin muuttaa 2viikkoa ja 2 viikkoa... itse en kestä niin pitkää aikaa olla lapsista erossa... en millään... lastenvalvojakin on sanonut että se on liian pitkä aika ala-aste-ikäiselle... aiemmin isä itse ehdottanut, nyt uudestaan lasten välityksellä....
En tiedä kyllä mitä teen, en haluaisi olla mitenkään ylimääräistä tekemisissä lasten isän kanssa... hän ollut myös yhdessä ollessa mitään tekemätön kotona, minulle jäi kaikki kotityöt olinpa sitten kipeänä tai en.. lasten kanssa hänellä ei aikaa riittänyt, eikä esim ulkoilla meidän kanssa..
omasta mielestä lapset oireilleet myös, koulupsykologin kanssa ovat olleet tapaamisissa, mutta minulla ei ole mahdollisuutta vaihtaa niin, että olisivat minun luona pääasiallisesti, ja sitten isän luona joka toinen viikonloppu. ei, koska mies on siinä tapauksessa valmis käräjille että hän saa lapset sitten kokonaan itselleen, ja minä sen joka toisen viikonlopun
että näin kun viikko ja viikko toimii jotenkuten, ja lapsilla edes tässä vaiheessa elämäänsä jonkin sortin isä, niin voisi juttu jatkuakin näin... ennemmin yritän antaa lapsille aikaani, rakkautta ja hellyyttä, kun isä taas ostaa leluja,ja vie kylpylöihin , etelään ja risteilyille...

minä olen silti se äiti, se, joka lapset on pääasiassa kasvattanut tähänkin asti....

 

ja sopimuksista en osaa sanoa... meillä ei mitään määränpäivää ole merkitty...voimassa olevaksi ainoastaan.. kaipa senkin voi muokata uusiksi lastenvalvojalla tyyliin: tämä sopimus korvaa edellisen, lisäksi päivämäärät milloin edellinen on tehty yms yms...
toivottavasti sinun miehesi on hiukan normaalimpi kuin mun eksäni, joka ei kyllä suostu oikeen mihinkään....

 

Elokuvien ikärajat

Suomessa on voimassa ennakkotarkastuslaki, joka määrittelee kriteerit elokuvien ja videoelokuvien ikärajoille.

Valtion Elokuvatarkastamon asettamat ikärajat eivät ole suosituksia vaan perustuvat Suomen lakiin.