vuorovaikutuksesta

Onko kenenkään lapsella todettu puutteellisuutta vuorovaikutuksessa?
Meillä oli vasta puhetta erityisperhepäivähoitajan kanssa siitä että panostetaan nimenomaan tuohon pojan vuorovaikutustaitoon,tai sen puutteeseen.Pojalla on kielenkehitys tullut hitusen ikäisiään jäljessä mutta puhuu kuitenkin nykyään jo niin paljon ja tarpeeksi selvästi että todettiin ettei puheterapiaan ole tarvetta.(Poikani on siis neljä vuotta.)
Itseä aina vain harmittaa kun poika ei välttämättä vastaa kun häneltä kysytään jotain,ei vastaa välttämättä edes minulle.Vaikka osaisikin.Sitten ihmiset pitävät häntä helposti tyhmänä kun eivät saa vastausta.
Jos haluan tietää pojan päivänkulusta minun täytyy suorastaan "lypsää" tieto hänestä ja silloinkin kerronta on niukkaa.
Olen lueskellut kaikenlaista mm.dysfasiasta ja autismista mutta ne piirteet eivät sitten kuitenkaan päde poikaan.Hän ei kuitenkaan muuten ole mitenkään ujo lapsi,etten ymmärrä miksei hän voi jutella kuten muutkin lapset.Olen usein jopa katkera kun näen muita samanikäisiä jotka selittävät ummet ja lammet päivästään,ja minun lapseni pysyy vaiti.
Eihän tämä nyt maailman vakavin asia ole mutta häiritsee minua paljon ja ajottain myös masentaa kovasti.
Haluaisin vain tietää onko muita jotka ovat saaneet vastaavan "diagnoosin"??

 

meidän pojalle on annettu diagnoosiksi aspergerpiirteitä. hänellä ei siis ole piirteitä asperger-diagnoosiksi asti, vaikka joskus on sitlä tuntunutkin. hän oli nimenomaan tuollainen vähän jörö, joka ei jutellut vaikka puhua osasikin, ei vain niin ollut tarvetta kommunikaatioon. Hänelläo n myös taipumusta ilmeettömyyteen, eli hän ei reagoi ilmellään puheeseen, josta toiselle tulee sellainen olo ettei hän ole edes kuunnellut.

Meillä on näitä vuoravaikutustaitoja tosiaan kotona harjoiteltu ja luettu todella paljon.

 

Meidän esikoinen,9v, oli tuossa iässä saanut diagnoosiksi selektiivisen mutismin eli valikoivan puhumattomuuden. Aloin huomata ongelmia päiväkodin alkamisen aikaan. Poika ei puhunut kenellekään vieraalle eikä puhu vieläkään! Paljon muitakin ongelmia on ollut matkan varrella ja on siis edelleen. Lisäksi nyt on havaittu paljon aspergerin piirteitä. Siitä ei kuitenkaan ole ainakaan vielä diagnoosia.

 

Kirjoituksesi on kuin meiltä! Meillä 4v tyttö joka puhuu kyllä minulle muttei kenellekkään muulle. Jos joku kysyy nimeä tai muuta ei vastaa mitään, on kivaa kun kaikki kaikkoaa... Meillä on todettu aistiyliherkkyys vasta mut käytöksen perusteella muutakin voi olla mut ei neurologi ole todennut mitään. On perhepäivähoidossa mikä osaa käsitellä erityislapsia. Mut ei ole luvattu päiväkotipaikkaa erityispäiväkodista johon hänet haluaisimme.

 

Kiitos vastauksista!
Täytyy jotenkin vain täsmentää etten aivan pysty yhtymään teidänkään kirjoituksiin,sillä meillä poika kuitenkin puhuu muuten tosi paljon.Saattaa esimerkiksi naapurille huudella vaikka mitä ja kaupassa selittää pitkät litaniat kassaneidille.Välillä huomaa selvästi päiviä jolloin poika on vastaanottavaisempi kuin muulloin.No,tätä on jotenkin vaikea selittää.Meidän poika kyllä puhuu muille ihmisille mutta useimmiten vain omasta aloitteestaan,eli ei tosiaan kysymyksiin välttämättä vastaa mutta tulee sitten höpöttämään muita juttujaan.
Kun meillä oli esimerkiksi tuttavapariskunta käymässä ja telkkari alkoi temppuilla niin poika meni tämän miehen luo ja sanoi että:"pitäskö tuo telkkari korjata?".
En oikein itsekään tiedä mikä "diagnoosi" tuolla pojalle sopisi,eikä sillä että välttämättä pitäisi mitään diagnoosia löytääkään!
Eron huomaa oikeastaan vain kun seurassa on joku samanikäinen joka on kielellisesti lahjakkaampi.Tätä on vaikea selittää.
No,mutta kiitän kuitenkin kun vastasitte.Ja helpottaa kun tietää etten ole näiden asioiden kanssa aivan yksin.