Wanted! Löytöeläimelle koti!
- Viestiketjun aloittaja Maarit
- Ensimmäinen viesti
Minusta tämä on mielenkiintoinen keskustelunaihe. Minun koirani on löytökoira Tallinnasta, tuolta samalta tarhalta, mistä Pets koiratkin ovat, vaikka eri yhdistyksen kautta.
Minua on joskus ottanut pähän kommentit että hullua hakea löytökoira sieltä kun niitä on kotimaassakin. Minä kun en halunnut mitä tahansa sekarotuista metsästysmurrea vain siksi että olisi joku koira. Halusin koiran jonka kuvittelin itselleni sopivan ja jonka ulkonäkö ja luonne minua miellyttää. Se löytyi sitten sieltä Virosta. Sekarotuinen on toki minunkin koirani, enkä ole edes varma mitä kaikkia rotuja siinä on. Ja luonnekaan ei aina niin miellytä, kuten voitte lukea kirjoituksestani toisaalla tällä palstalla
Pointtini on se, että minusta auttamisen halu on huono peruste ottaa löytökoira. Siinä tapauksessa on parempi vaikka lahjoittaa rahaa. Koiraa ottaessa pitää olla selvä käsitys siitä minkälaisen koiran haluaa ja ajattelee itselleen sopivan. Parempi on ajatella siltä kannalta että auttaako koiran ottaminen minua itseäni, eikä niinpäin että auttaako se koiraa. Se on varmempi pohja pitkälle huoltosuhteelle.
Itse en ottanut löytökoiraa auttamisen halusta vaan syyt olivat seuraavat: Rotukoirat ovat poskettoman kalliita, minulla ei juuri silloin ollut melkein tuhatta euroa irtonaista rahaa kun katsoin koiran tulemiselle ajan sopivaksi. Vaihtoehto olisi ollut odottaa vielä ainakin vuosi. Tallinnasta löytynyt yksilö miellytti kovasti silmääni ja kuulosti kaikinpuolin potentiaaliselta lapsiperheen koiralta, oli nuorikin vielä.
Ja sen voin vielä sanoa, että minulla on pelkkää hyvää sanottavaa yhdistyksestä, jonka kautta koirani otin (Pelastakaa koirat ry).
Mitä mielipiteitä ja kokemuksia muilla on löytöeläimistä?
Minua on joskus ottanut pähän kommentit että hullua hakea löytökoira sieltä kun niitä on kotimaassakin. Minä kun en halunnut mitä tahansa sekarotuista metsästysmurrea vain siksi että olisi joku koira. Halusin koiran jonka kuvittelin itselleni sopivan ja jonka ulkonäkö ja luonne minua miellyttää. Se löytyi sitten sieltä Virosta. Sekarotuinen on toki minunkin koirani, enkä ole edes varma mitä kaikkia rotuja siinä on. Ja luonnekaan ei aina niin miellytä, kuten voitte lukea kirjoituksestani toisaalla tällä palstalla
Pointtini on se, että minusta auttamisen halu on huono peruste ottaa löytökoira. Siinä tapauksessa on parempi vaikka lahjoittaa rahaa. Koiraa ottaessa pitää olla selvä käsitys siitä minkälaisen koiran haluaa ja ajattelee itselleen sopivan. Parempi on ajatella siltä kannalta että auttaako koiran ottaminen minua itseäni, eikä niinpäin että auttaako se koiraa. Se on varmempi pohja pitkälle huoltosuhteelle.
Itse en ottanut löytökoiraa auttamisen halusta vaan syyt olivat seuraavat: Rotukoirat ovat poskettoman kalliita, minulla ei juuri silloin ollut melkein tuhatta euroa irtonaista rahaa kun katsoin koiran tulemiselle ajan sopivaksi. Vaihtoehto olisi ollut odottaa vielä ainakin vuosi. Tallinnasta löytynyt yksilö miellytti kovasti silmääni ja kuulosti kaikinpuolin potentiaaliselta lapsiperheen koiralta, oli nuorikin vielä.
Ja sen voin vielä sanoa, että minulla on pelkkää hyvää sanottavaa yhdistyksestä, jonka kautta koirani otin (Pelastakaa koirat ry).
Mitä mielipiteitä ja kokemuksia muilla on löytöeläimistä?
rymättylä
Voi kun oli sulkku amstaffi siellä.. Samaa ikää vaan kun oma koira ja vielä samaa sukupuolta.
Mutta se sokea kettis olis kyllä mun jos olis omakotitalo, tää kerrostalo olis vähän turhan stressaava paikka..
Mutta se sokea kettis olis kyllä mun jos olis omakotitalo, tää kerrostalo olis vähän turhan stressaava paikka..