vierailija
Eikö ketään?
Itseä kuumottaa yksinäisyys yhdessä. Puolisolla omat menot. Harrastus vie suurimman osan vapaa-ajasta, kavereita ja uusia vastakkaisen sukupuolen kavereita. Illat menee viestitellessä ja perheen kanssa ei juuri näytä innostavan aikaa viettää. Itse kotona lasten kanssa silloin, kun en töissä. Olen sanonut ja ääneen pohtinut, mutta vastauksena muminaa. Yhteisiä tulevaisuus haaveita jakaa, mutta aikaa kanssani juuri ei. Uusista kavereista ei juuri puhu vaan turhautuu, kun kysyn. Seksiä harvoin. Loma meni ilman. Vaatia en viitsi, mitään. Jollei tahdo niin ei se pakottamalla parane.
Miksi oma vaimo lakkaa kiinnostamasta? Miksi perhe-elämä ei kiinnosta? Kaikki olisi tässä ja hyvin, jos vain toinen olisi täysillä mukana.
Martyyriksi en tahdo leimautua, mutta itse elän perheelle. Huolehdin kodista, lasten tarpeista ja siitä, että jokaisella olisi hyvä olla.
Ja se puhuminen. On puhuttu ja hetken ehkä hieman enemmän läsnäoloa, kunnes taas palataan samaan. Nyt ei enää toinen halua puhua.
Järkyttävän yksinäinen olo. Kaipaan koketusta ja toisen ihmisen aitoa läsnäoloa, kiinnostusta ja arjen jakajaa.
Onko kokemuksia vastaavasta tilanteesta? Kuinka ratkesi?
Itseä kuumottaa yksinäisyys yhdessä. Puolisolla omat menot. Harrastus vie suurimman osan vapaa-ajasta, kavereita ja uusia vastakkaisen sukupuolen kavereita. Illat menee viestitellessä ja perheen kanssa ei juuri näytä innostavan aikaa viettää. Itse kotona lasten kanssa silloin, kun en töissä. Olen sanonut ja ääneen pohtinut, mutta vastauksena muminaa. Yhteisiä tulevaisuus haaveita jakaa, mutta aikaa kanssani juuri ei. Uusista kavereista ei juuri puhu vaan turhautuu, kun kysyn. Seksiä harvoin. Loma meni ilman. Vaatia en viitsi, mitään. Jollei tahdo niin ei se pakottamalla parane.
Miksi oma vaimo lakkaa kiinnostamasta? Miksi perhe-elämä ei kiinnosta? Kaikki olisi tässä ja hyvin, jos vain toinen olisi täysillä mukana.
Martyyriksi en tahdo leimautua, mutta itse elän perheelle. Huolehdin kodista, lasten tarpeista ja siitä, että jokaisella olisi hyvä olla.
Ja se puhuminen. On puhuttu ja hetken ehkä hieman enemmän läsnäoloa, kunnes taas palataan samaan. Nyt ei enää toinen halua puhua.
Järkyttävän yksinäinen olo. Kaipaan koketusta ja toisen ihmisen aitoa läsnäoloa, kiinnostusta ja arjen jakajaa.
Onko kokemuksia vastaavasta tilanteesta? Kuinka ratkesi?
alkuu olin, mutta sitten kehitin oman ystäväpiirin ja heijdän kanssaan olot ja menot. on yksinäisyys kaukana
vierailija
Onko vieraantumisen takana loppuunsa pettäminen? Ainakin jollakin tasolla esimerkiksi viestein. Ajatukset muualla. Näin etäännytään perheestä. Onko liikaa jos sanon, että suurinosa miehistä pettää jossain vaiheessa? Eritoten kun liitossa jo lapset. Ukkomiehiä baarit täynnä vonkaamassa ja chättäämäässä, joka tekee tästä vielä helppoa.
vierailija
Mä!
Viimepäivinä tää jotenkin alkoi ottaa päähän ja kehitin tulevaisuuden suunnitelman! Toki tämä toteutuu, jos kaikki on hyvin, terveys ok jne... Mutta nyt säästän, viiden vuoden päästä otan eron, ostan/rakennan itselleni pikkutalon ja elän onnellisena loppuelämän
Viimepäivinä tää jotenkin alkoi ottaa päähän ja kehitin tulevaisuuden suunnitelman! Toki tämä toteutuu, jos kaikki on hyvin, terveys ok jne... Mutta nyt säästän, viiden vuoden päästä otan eron, ostan/rakennan itselleni pikkutalon ja elän onnellisena loppuelämän
vierailija
Oi miten loistava suunnitelma! Jaksaa kun on joku suunnitelma!Mä!
Viimepäivinä tää jotenkin alkoi ottaa päähän ja kehitin tulevaisuuden suunnitelman! Toki tämä toteutuu, jos kaikki on hyvin, terveys ok jne... Mutta nyt säästän, viiden vuoden päästä otan eron, ostan/rakennan itselleni pikkutalon ja elän onnellisena loppuelämän
Voisi itsekkin vastaavaa miettiä. Enkä ottaisi uutta puolisoa enää! Huolettomia seksi suhteita korkeintaan! Ukkomiehiin
vierailija
Olen ja mies ja niin yksin kun olla voi. Ainoa mihin itse olen "sopiva" niin kuskaamaan perhettä lomareissuille. Seksi ei kiinnosta vaimoa hevon vertaa, varmaan säälistä antaa kerran kk tai kahden kk välein. Tunteiden osoittaminen on hänelle myrkkyä jostain syystä. Perheessämme on kaksi lasta, ala-aste ikäisiä.
vierailija
Mulla sairas mies. Elää omassa kehässään. Koko perheen pitäisi hänen mielestään pyöriä hänen pillinsä mukaan, mutta emme aina suostu. Siitähän se ei tykkää. Nuorimmalla lapsella vielä vuosi ala-asteella, sitten lähdetään, jos asiat ei muutu parempaan sitä ennen. Ahdistava tilanne!
vierailija
http://www.valonpolku.com/tama-on-ainut-tapa-luoda-runsautta-pysyvasti-e...
Valonpolku -sivuilta saa avun. Rakkautta ja Valoa kaikille!
Valonpolku -sivuilta saa avun. Rakkautta ja Valoa kaikille!
vierailija
Voi kun kuulostaa tutulta meilläkin mies on poissaoleva,ei puhu ja suhteen alussa,vajaa 5v oltu yhdessä,se oli se joka opetti minut puhumaan ja sano aina että puhumalla siat selviää.Ja nyt ei ite puhu,yritän jotain kysyä ja selvittää mikä mättää ni hyhkäilee vaan tai poistuu paikalta.Sitten kuitenki sanoo haluavansa vielä olla yhdessä ja rakastavansa sanoo monta kertaa päivässä mutta jotenkin ei aina jaksa uskoa sitä.....Omat menoni olen jo vuoden ajan suunnitellut niin etten odotakaan miestä mukaan,saa lähteä jos haluaa mutta harvoin lähtee.Ennen käytiin kaupallakin joskus yhdessä nyt ei,paitsi onhan me tänä vuonna jo kaks kertaa käyty kun pyysin mukaan ja asia oli just ollu esillä,tosin miehen vastaus oli sillon että sama kai se on kuka siellä käy...No joo,mutta joskus olis kiva käydä yhessä.Yleensä kun lähtee kaupunkiin ni kysyy kyllä tarviaako tuoda mitään mut ei vahingossakaan että lähetäänkö tytön kanssa mukaan. Ero käynyt mielessä ja sikäli kun talo on minun ni ei tarviais edes muuttaa mihinkään mutta nyt ei vaan ole voimia arjen pyöritykseen yksin,pienen tytön hoitoon viennit ja haut kun omat työajat on vähän haasteelliset,tosin en oo ainoo lomittaja jolla pieniä lapsia mutta jos tästä vielä jollain opilla saatais toimiva suhde niin ei tarviis erota,aika näyttää,nyt annoin lauantaihin asti aikaa ruveta puhumaan...
meilläkin mies on poissaoleva,ei puhu ja suhteen alussa,vajaa 5v oltu yhdessä,se oli se joka opetti minut puhumaan ja sano aina että puhumalla siat selviää.Ja nyt ei ite puhu,yritän jotain kysyä ja selvittää mikä mättää ni hyhkäilee vaan tai poistuu paikalta.Sitten kuitenki sanoo haluavansa vielä olla yhdessä ja rakastavansa sanoo monta kertaa päivässä mutta jotenkin ei aina jaksa uskoa sitä.....Omat menoni olen jo vuoden ajan suunnitellut niin etten odotakaan miestä mukaan,saa lähteä jos haluaa mutta harvoin lähtee.Ennen käytiin kaupallakin joskus yhdessä nyt ei,paitsi onhan me tänä vuonna jo kaks kertaa käyty kun pyysin mukaan ja asia oli just ollu esillä,tosin miehen vastaus oli sillon että sama kai se on kuka siellä käy...No joo,mutta joskus olis kiva käydä yhessä.Yleensä kun lähtee kaupunkiin ni kysyy kyllä tarviaako tuoda mitään mut ei vahingossakaan että lähetäänkö tytön kanssa mukaan. Ero käynyt mielessä ja sikäli kun talo on minun ni ei tarviais edes muuttaa mihinkään mutta nyt ei vaan ole voimia arjen pyöritykseen yksin,pienen tytön hoitoon viennit ja haut kun omat työajat on vähän haasteelliset,tosin en oo ainoo lomittaja jolla pieniä lapsia mutta jos tästä vielä jollain opilla saatais toimiva suhde niin ei tarviis erota,aika näyttää,nyt annoin lauantaihin asti aikaa ruveta puhumaan...