Ja jos sinulla tulee jotakin kysyttävää aiheeseen, niin vastaan mielelläni =) .
Sen vielä haluaisin sanoa, että kaikkien oppilaiden opetus perustuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan ja siitä hieman muokattuun koulun opetussuunnitelmaan. Erityisoppilaiden tapauksessa näistä opetussuunnitelmista muokataan oppilaalle se oma opetussuunnitelma, jossa opetuksen pohjana on oppiainekohtaiset tavoitteet sekä yleiset tavoitteet. Oppiaineiden sisällöistä ei opettaja voi poiketa, mutta runsaasta materiaalista otetaan se tärkein oppiaines ja painotetaan sitä. Omasta mielestäni jo yläasteikäisillä on joissakin oppiaineissa aivan liikaa irrrallista tietoa (esim. historia), joka loppupeleissä vaikeuttaa sen todellisen tiedon, esimerkiksi tapahtumien syy- ja seuraussuhteiden oppimista. Lisäksi yleisopetuksen oppikirjat on tungettu täyteen erilaisia kuvia, jotka häiritsevät juuri tarkkaavaisuus- ja hahmottamisvaikeuksisten oppimista. Joskus kuvat eivät liity tekstiin edes kovinkaan läheisesti.
Erityisoppilaan vanhemmat ovat luomassa opettajan kanssa lapsen/nuoren henkilökohtaista opetussuunnitelmaa ja siinä on aina hyvä paikka vanhempien saada vaikuttaa. Ai niin, unohdin kertoa niistä "yleisistä tavoitteista", joista aikaisemmin mainitsin. Eli yleisenä tavoitteena voi olla periaatteessa mikä tahansa asia. Joidenkin kanssa ajan ymmärtäminen, kaupassa käynti, raha, tarkkaavaisuuden parantaminen, odottaminen, kengännauhojen sitominen jne. Yleisiin tavoitteisiin olisikin hyvä saada vanhempien ääni kuuluviin. Koulussakin voidaan oppituntien puitteissa opettaa arkielämän asioita, jotka voivat parhaassa tapauksessa opittuina helpottaa lapsen/nuoren jokapäiväistä elämää mutta myös perheen arkea.
Toivottavasti olen edes jollakin tavalla saanut valaistua tätä erityisopetuksen maailmaa. Päätösvalta kouluasioissa on aina huoltajien, uskon,että teette oman lapsenne kannalta parhaan valinnan kumpaan ratkaisuun sitten päädyttekin.
Ja vielä yksi asia. Vaikka kaikki oppiaineet olisivan ns. mukautettuja, ei se estä pääsemästä esimerkiksi lukioon. Yhteiskunta helpottaa erityisoppilaan pääsyn myös ammattikouluun, joko yleiselle linjalle tai erityisopetuslinjalle. Siten opiskelupaikkaa tulevaisuudessa ei tarvitse murehtia.