yli 35-v vauvakuumeilijat vuodelle 2018-2019

@Viiva-80 Olen niin pahoillani sun puolesta.
En itse ole kerennyt kun kerran ultraan, on aina senverran ajoissa vuoto alkanut.
Minulle on sanottu monesti että on hyvä kuitenkin kun raskautuu. En tiedä oletko sinä kuullut samaa mutta itse en ole enää ollut edes sitä mieltä että siinä olisi mitään hyvää kun se on aina viety pois. Se on nimenomaan karmaisevaa.
Mulle oli kaikista rankin km nyt tammikuinen...siinä oli lääkkeitä apuna niin odotukset oli korkealla. Toki olin tietoinen että mikäli soluissa on ongelma ei lääkkeet siihen auta.
Jos tämäkin plussa päättyy huonosti en tiedä kuinka selviän. Tai uskallanko enää jatkaa yritystä. Siltä ainakin nyt tuntuu.
 
@Momon hyvä että tuli iloisia uutisia. <3 Ens viikolla sitten se syke. :) Pystyn hyvin tunnistamaan nuo sun tuntemukset. Olen pelännyt joka ultraa kauhun sekaisin tuntein.
Pettymys on kova joka keskenmenon jälkeen ja vaikka kuinka niihin varautuisi niin aina ne jotenkin satuttaa. Muutaman kunnon romahduksen kokeneena tiedän myös että se toivo ja valon pilkahdus siihen paskaan tulee aina jostain. Oon monta kertaa miettinyt et en jaksa enää mutta sit niiden tunteiden jälkeen tulee myös se taistelufiilis, et en perkele luovuta vielä. Välillä se kestää kauemmin.
Se mitä suren on se että en ole koskaan saanut nauttia raskaudesta ilman pelkoa. Mulla siis ollut useita km myös ennen ekaa ja tokaa. Olen pelännyt molempien kohdalla että jotain sattuu ja se onni viedään pois jos alan liikaa nauttia. Nyt näitä km on ollut se plus 10, en enää laske. Aika toivotontahan tää on.
Meille tehty siis molemmille testit. Emme pääse julkkarille kun on jo lapsia. Ollaan puhuttu et käytäisi yksityisellä juttelee kun ei tunnu enää tärppäävän ilman apua. Hirvittää vaa mitä se maksaa. (n) Ja saadaanko tohon vikaan apuja.
 
@Viiva-80 Olen niin pahoillani sun puolesta.
En itse ole kerennyt kun kerran ultraan, on aina senverran ajoissa vuoto alkanut.
Minulle on sanottu monesti että on hyvä kuitenkin kun raskautuu. En tiedä oletko sinä kuullut samaa mutta itse en ole enää ollut edes sitä mieltä että siinä olisi mitään hyvää kun se on aina viety pois. Se on nimenomaan karmaisevaa.
Mulle oli kaikista rankin km nyt tammikuinen...siinä oli lääkkeitä apuna niin odotukset oli korkealla. Toki olin tietoinen että mikäli soluissa on ongelma ei lääkkeet siihen auta.
Jos tämäkin plussa päättyy huonosti en tiedä kuinka selviän. Tai uskallanko enää jatkaa yritystä. Siltä ainakin nyt tuntuu.
Olen kuullut kanssa monta kertaa, että tulet niin helposti näemmä raskaaksi. Joo, kiva, mitä väliä jos se ei kestä loppuun asti. :( Olen myös kuullut että kyllä sieltä se hyväkin siittiö joskus löytää perille... Et silleen.. Et jotenkin nää km on vielä vaikeita käsitellä ja kohdata hoitohenkilökunnalle.
 
@Viiva-80 Käsittämätöntä lukea tekstiäsi. Kuin omasta kynästä.Toivon niin sydämestäni että asiat menisivät teillä vielä hyvin.
Olen kovasti yrittänyt miettiä kuinka saisi pelkoa pois, mutta tullut siihen tulokseen että tämmöisillä historioilla se on vaan inhimillistä. Jotenkin sen kanssa on vaan rämpinyt aina eteenpäin. Toive vauvasta on niin suuri.
Rohkaisen teitä ainakin käymään keskustelemassa yksityisellä.
Muistelen lukeneen jollekin olleen apua siittiöiden pesusta ennen inseminaatiota. Ilmeisesti pesussa valikoituu huonot pois.
En tiedä päteekö kaikissa siittiöiden poikkeavuuksissa aivan näin mutta lähinnä jos vain jtn hoitokeinoja voisi olla. Siksi ainakin me hakeuduttiin klinikalle. Itse voin suositella dextraa. Olen kokenut että siellä on tietotaitoa ja seurataan myös maailmalla tapahtuvia hoitojen kehitystä ja tutkimusta.
 
Täällä pyörähti tänään YK 3 käyntiin kun kp 27 muuttui kp 1...:cry:
Ihan kauhee olo, mitä jos ikä oikeesti jo vaikuttaa niin ettei enää tulekaan raskaaksi... Tiedän, että monella yritystä paljon kauemmin, mutta silti ihan kauhee olo... :cry:
 
Täällä pyörähti tänään YK 3 käyntiin kun kp 27 muuttui kp 1...:cry:
Ihan kauhee olo, mitä jos ikä oikeesti jo vaikuttaa niin ettei enää tulekaan raskaaksi... Tiedän, että monella yritystä paljon kauemmin, mutta silti ihan kauhee olo... :cry:
Sain odottaa 10v ennen kuin tulin toisen kerran raskaaksi.
Olin 27v esikoisen syntyessä, nyt rv 16+4 meneillään ja täytän ensi kuussa 37v.
Kauan antoi odotuttaa, mutta ei se mahdottomuus ole.
Pyydät vain tutkimuksiin jos et ole jo sitä tehnyt. Tsemppiä ja onnea! Joskus vaan täytyy ajatuksista hellittää ja luovuttaa, niin ihme saattaa tapahtua ❤
 
Sain odottaa 10v ennen kuin tulin toisen kerran raskaaksi.
Olin 27v esikoisen syntyessä, nyt rv 16+4 meneillään ja täytän ensi kuussa 37v.
Kauan antoi odotuttaa, mutta ei se mahdottomuus ole.
Pyydät vain tutkimuksiin jos et ole jo sitä tehnyt. Tsemppiä ja onnea! Joskus vaan täytyy ajatuksista hellittää ja luovuttaa, niin ihme saattaa tapahtua ❤
Meillä on jo 4 ihanaa lasta (13, 11, 7 ja 5v), joten tästä pitää olla kiitollinen :love: Jos viides ja iltatähti siunaantuu, olen enemmän kun kiitollinen. Jos ei, sitten se on tarkoitettu näin. Alussa on vasta haaveilu tämän iltatähden osalta, mutta silti olo on malttamaton. Onnea sinulle odotukseen :love:
 
Täälläpäs on kovin hiljaista ei ole tullut käytyä täällä nyt vähään aikaan. Pettymyksiä on kerta toisensa jälkeen tullut itselle ja aina menkat saapuneet mutta NYT tärppäs tänä aamuna tein plussan voi Kunpa kaikki menis hyvin. Vielä on niin alussa joten mitä vaan voi tapahtua. Tässä kierrossa en ees ovulaatiota tikuttanut, ajattelin että olkoonsa, tulkoon vauva jos joskus luoja suo. Lauantaina illalla katsoin Putousta ja yhtäkkiä viiltävä kipu kohdun luona. Silloin oivalsin et nyt muuten tärppi kävi ja tänä aamuna tein testin niin kaks viivaa tuli. Uskomatonta
 
Oi että ihana juttu. Onnea plussasta ja kovasti onnea matkaan ja hyviä vointeja!!

Hiljaista tosiaan täällä vanhusten puolella ollut Itse pääsen ensi viikolla testailemaan, tosin mikään ei kyllä poikkea normaalista joten tuskinpa mitään on tapahtumassa.
 
  • Tykkää
Reactions: Henttu82
Me ollaan jo pari vuotta enemmän tai vähemmän yritetty toista lasta. Jopa puhuttiin että jos ei ala tärppäämään niin sit lähetään käymään lääkärissä. No mun keho ollut tässä töiden takia stressi tilassa jo pidemmän aikaa niin varmaa siinä suuri syy miksi ei oo tärpännyt. Töissä alkanut helpottaa vähän ja kevät piristää niin johan tärppäs. tosi alussa ollaan mutta osunut pystyyn että kaikki menee hyvin
 
Pikainen moikkaus tänne
Ainakin nopealla lukaisulla, Momon oli plussannut ja syke oli löytynyt. Olen niin onnellinen puolestasi:love: toivotaan että kaikki menee hyvin.

Paljon tullut myös uusia joukkoon:)

Omia kuulumisiani, kaikki mennyt hyvin ja tyttöä odottelen:love: huomenna alkaa 28 vko.
Aika mennyt todella nopeasti ja synnytys jo käynyt moneen kertaan mielessä.
Laskettuaika on heinäkuun 17 päivä mutta voi olla että pikkuinen syntyy jo aiemmin..supistelut jo sitä luokkaa ja käyn säännöllisesti tarkkailussa sairaalassa.

Ihanaa kun kevät tekee jo tuloaan kovasti ja kohta pääsiäinen.

Täytyy käydä useammin moikkailemassa:love::love:

Terkuin. Sarianne ja pikkuinen 26+6
 
Moi!

Tervetuloa @Hannele80 Ollaan samaa hyvää vuosikertaa

En ole vähään aikaan kirjoitellut ja olen lähinnä taustaillut kk verran tuolla 2019 ryhmässä. Se näköjään auttoi ja mulle tämä olikin ilon pääsiäinen kun plussasin. Nyt jännittää enemmän kuin tarpeeksi, että pysyykö kyydissä. Viiva vahvistunut nyt neljättä päivää ja menkkojen pitäis alkaa viimeistään huomenna. On jo ilon aihe että ylipäätään voidaan raskautua kun eka lapsi kummallekin. Ei kauhean kauaa yritetty mutta tein joitakin pieniä muutoksia viimeisimpään kiertoon. Tiedä sitten oliko millään mitään merkitystä. Olis niin kiva perustaa vaikka oma FB ryhmä meille vanhemmille jos plussia tulisi ja olisi enemmän aktiivisuutta. Mutta sitä voi pohtia myöhemminkin.

Mutta tsempit kaikille ja näköjään ikä ei ainakaan ole välttämättä este
 
Moikka.
Täällä enskuussa 37v. täyttävä ilmoittautuu joukkoon. Tein viime pe ekan testin ja sain haamun silloin kp 22/28 sit su ja ma ja tänään ja kyllä viivat vahvistuu :love:
Tää raskaus olisi 5 ja 6lapsi edellinen oli kaksosraskaus. Jännittää onko nytkin. Olisi kiva liittyä vanhempien odottajien keskusteluryhmään. Olisi paikka minne valittaa olojaan :whistle::D
 
Moi!

Tervetuloa @Hannele80 Ollaan samaa hyvää vuosikertaa

En ole vähään aikaan kirjoitellut ja olen lähinnä taustaillut kk verran tuolla 2019 ryhmässä. Se näköjään auttoi ja mulle tämä olikin ilon pääsiäinen kun plussasin. Nyt jännittää enemmän kuin tarpeeksi, että pysyykö kyydissä. Viiva vahvistunut nyt neljättä päivää ja menkkojen pitäis alkaa viimeistään huomenna. On jo ilon aihe että ylipäätään voidaan raskautua kun eka lapsi kummallekin. Ei kauhean kauaa yritetty mutta tein joitakin pieniä muutoksia viimeisimpään kiertoon. Tiedä sitten oliko millään mitään merkitystä. Olis niin kiva perustaa vaikka oma FB ryhmä meille vanhemmille jos plussia tulisi ja olisi enemmän aktiivisuutta. Mutta sitä voi pohtia myöhemminkin.

Mutta tsempit kaikille ja näköjään ikä ei ainakaan ole välttämättä este
Olen mukana ryhmässä jos joku perustaa :) Täällä myös pitkäperjantaina pärähti plussa testiin ja nyt pelon sekaisin tuntein jännäilen rv 4+3 :love:
 
Tuolta 40+ puolelta tulin kurkkailemaan tännekin. Jos perustatte face-ryhmää vähän vanhemmille odottajille, niin pääsisiköhän siihen mukaan? :) Mulla ylläriplussa sikäli, että tulee jos on tullakseen meiningillä menty pari vuotta. No nyt sitten ehkä olisi tosiaan tulossa. Tänään viikkoja 6+ :love:
 
Hei

Ilmottaudumpa minäkin tänne mukaan. Olen nyt jonkun aikaa seurannut toisten vauvahaaveita ja päätin nyt liittyä joukkoon. Elikkäs olen nyt 37v ja vauvakuumeillut enemmän ja vähemmän parin vuoden ajan, mutta nyt keväällä vauvakuume on yltynyt varmaan suuremmaksi kuin koskaan. Minulla on 3 lasta edellisestä suhteesta (14, 10 ja 8 vuotiaat) ja nykyisellä miehellä myös 3 lasta edellisestä suhteesta (13, 10 ja 8 vuotiaat). Paljon on siis lapsia, eikä tätä vauvakuumetta voi järjellä selittää, mutta kuume on kova ja halu saada yhteinen lapsi uuden mieheni kanssa. Olemme olleet yhdessä 5 vuotta ja viime kesänä menimme naimisiin. Mieheni ei ole vielä lämmennyt vauvahaaveisiini ja meillä on vielä ehkäisykin käytössä (kierukka), mutta olemme asiasta kyllä paljon puhuneet eikä hän täysin ole tyrmännyt asiaa. Tässä alkaa vaan aika käydä vähiin kun ikää on jo enemmän ja kun itsellä kuume on kova niin on välillä hyvin ahdistava olo miten saisin mieheni suostuteltua tähän mukaan... Ei voi kun toivoa että hän pian näyttäisi vihreää valoa meidän yhteiselle vauvahaaveelle.
 
Moi kaikille!

Kirjoittelin aiemmin keväällä. Mulla loppu raskaus lyhyeen eli ei ehtinyt pidemmälle kuin kuudennelle viikolle. Nyt ekat piinapäivät menossa sen jälkeen. On tää kyllä niin ”herran” hallussa tää touhu että nyt jo melkein naurattaa että taas on toiveet korkealla kahden viikon ajan. Ens viikon lopulla sitte taas joko iloitaan tai itketään, joten nautin nyt siihen asti hyvästä fiiliksestä pitkästä aikaa.

Kiva että on muitakin meitä vanhempia vaikka keskustelu kovin hiljaista onkin.
 
Moikka! Olin mukana tämän ketjun alkuvaiheissa. Sitten meillä tärppäsi ja lopputulos tuhisee tuossa sivuvaunussa(pinnasänky kiinni parisängyssä). Poika on kohta 2kk ja hyvin on mennyt! ❤

Täällä tuttuja nimiä muistan @Momon ja @Sarianne81. Onnea teille molemmille raskaudesta! Ja tsemppiä kaikille yrittäjille tässä ketjussa!

Minä täytin 39, mutta haaveilen silti salaa vielä yhdestä vauvasta. Minun mies toivoisi myös toista lasta vähän myöhemmin. Hän onkin minua paljon nuorempi, vasta 28. Minä en voi kuitenkaan hirveän kauan odotella. Katsotaan sitten kun poika on vuoden ikäinen mitkä on fiilikset...
 
Moikka kaikille!

En tiedä onko mun mitään järkeä liittyä tänne mukaan, todennäköisesti vain pahentaa mun vauvakuumettani mikä on tällä hetkellä yksipuolista ja mulla on kierukkakin. :D

Täällä siis 36v viiden lapsen äiti.. nuorin on neljä vuotta vanha ja tuntuu että elämä alkaa vasta helpottamaan.
VIelä puoli vuotta sitten olin varma etten enää ikinä halua uutta vauvaa mutta nyt, tää kuume vaan pahenee koko ajan.

Olisin varmasti jo juossut lääkärille poistamaan kierukan mutta mies torppasi ajatuksen jyrkästi. Hänellä on vielä traumoja kahden nuorimman vauva-ajoista, syntyivät vain 1,5v ikäerolla ja oli kyllä aika rankkaa.

Mutta minä leijun koko ajan vain korkeammalla vauvakuplassani jota ei järjellä voi selittää, voi että tätä oloa.
Sain miehen myöntymään siihen että ensi vuonna olisi optio yritykselle eli nyt tässä pitäisi ainakin tammikuuhun asti kärvistellä.
Sen jälkeen aion aloittaa kunnon hiillostuksen. Vauvavauvavauva :D
 

Yhteistyössä