Moi vaan!
Täältä ilmoittautuu yksi ensikertalainen mukaan
@Taaartsan 
Laitan mun tiedot sitten viestin loppuun, ja esittelen itseni ja meidän tilanteen ensin. Varoitus pitkästä viestistä jo tässä vaiheessa.
Toivottavasti huolitte mut mukaan ja toivottavasti tänne tulee lisää väkeä. Ikä on sopiva 36, mutta... mulle tuli melko varhainen keskenmeno, joka vuoti sitten viiveellä. Maanantaina 2 viikkoa keskenmenosta, ja siitä viikko, niin neuvojen mukaan teen raskaustestin. Mulla sattui olemaan ne ekat veriseulat sinä aamuna, kun tuo vuoto tuli, ja sain sieltä näppärästi hcg-arvon, joka oli tosi matala 5,4. On vähän äh-olo tuon seuraavan r-testin kanssa. Mutta voihan siellä olla istukkaa vielä silloinkin, mutta näyttäisi siltä että on vuotanut hyvin pois.
Mä tein tällä viikolla ovistestejä. Toisaalta ihan vaan siksi, että näkisin tuleeko ovulaatiota tässä heti km:n jälkeen ja toisaalta sen vuoks, kun on tuntunut toisella puolella kipuja ja nyt tuli eilen ja tänään ehkä jotain ovislimaa (sori, vaikka ei tää varsinaisesti ole mitään kuvailua). Hämmentävää, kun en oo yleensä huomannut mitään merkkejä ovulaatiosta, ja mä luulisin, että mulla on hyvä kivunsietokyky. Kroppa on ilmeisesti herkkä nyt. - Nyt tuo mun mies neuvoi, että älä tee niitä testejä, kun mulla jäi pari päivää välistä, etten ehtinyt/jaksanut/pystynyt tekemään (olin reissun päällä koko päivän) ja toiseks se aatteli, että niistä tulee vaan paha mieli.
Ikää mulla on siis 36 vuotta ja aika pian 37
Mun avomies ja kihlattu on 38 ja täyttää tänä vuonna 39. Mut oon ihan perusterve ja normaalipainoinen (suorastaan ihannepainoinen). Viime kesänä verikokeessa selvisi, että hb 102 ja söin sitten parin kuukauden kuurin rautalääkkeitä. Hb ja kaikki muutkin punasoluihin liittyvät arvot oli sen jälkeen tosi hyvät, ja ovat tuon verikokeen mukaan edelleenkin. Oon syönyt kesästä asti sitä LadyVita Mamaa, jossa on rautaakin vähän (tosin ne otan ohjeen mukaan aterian yhteydessä, niin enpä tiiä imeytyykö).
Ja sitten mä päätin aloittaa taas harrastamaan liikuntaa, tosin nyt nuha on lykännyt mun suunnitelmia. Mulle on ollut epäselvää, miten liikuntaa voi harrastaa raskauden aikana (kun oon ensikertalainen). Laitoin laskettelunkin alkutalveksi pois, mutta nyt oon huomenna varmaankin menossa. Oon yleensä jotain liikuntaa harrastanut ja aika monipuolisesti kaikenlaista, mutta nyt on ehkä töiden vuoksi ollut hankalaa tämä. Ja työpaikan sählylläkin on uusi aika ja paikka kauempana, ja sählyhän on just niitä hankalia lajeja raskauden aikana. Joten mä vähän ennakoin, ja oon pitäny taukoa tuostakin.
Ehkä tästä meidän suhteesta sitten. Ollaan oltu iät ja ajat yhdessä, nyt kevättalvesta noin 17,5 vuotta. Yliopistolla tavattiin ja tavallaan saman alan ihmisiä ollaan. Mä oon opettaja, mutta mies taas tekee ihan muuta. Kihloissa ollaan, ja ollaan oltu aika pitkään. Ehkä tässä vielä naimisiinkin mennään.
Tämän km:n jälkeen sain nyhdettyä mieheltä vastauksen, että menkkojen jälkeen sitten taas yritetään. Arvellaan, että kohtuun ei ehdi valmistua kunnollista kiinnittymispintaa, kun km-vuoto kesti/kestää niin kauan. Eilen ei tullut kuin ihan pieni tippa, ja mä olin tosiaan liikkeellä koko päivän.
Tuo tärppi tuli 1.-3. yrityksellä. Tikuttelin ovista, ja tärppikierrosta mietin, että tän paremmin tallettelut ei olis voinu mennä. Silloin sain ihan selvän plussan ovistestiin. Kolme kertaa mulla oli aika hyvä käsitys oviksesta, mutta sitten ei osunut yhdynnät kohilleen. Tärppiä edeltävässä kierrossa mies oli sitä mieltä, että olis tärpännyt.
Ehkäpä kaikki oleellinen ja vähemmän oleellinenkin oli siinä
Sori pitkästä viestistä, jos jatkossa lyhyempää...
Mun rivi:
Maaria1980, 36v, yk1 km:n jälkeen ensi kuussa 3/2017, 1. lapsi, tällä hetkellä epämääräinen kp 13/25+. 