Yliajalle mennyt raskaus

Alkaa pikku hiljaa kyllästyttää, vauva rymyää mahassa mutta ei halua tulla ulos.
Maha painaa kuin säkillinen kiviä, sukulaiset soittelee vuorotellen ”joko”??!
Mieliala vaihtelee epätoivosta masennukseen, ahdistukseen, pelkoon ja taas kohta olo on toiveikas ja levollinen.
Synnytys pelottaa, jos tuleekin jättivauva mikä ei mahdu ulos ja miksi se ei ole vielä syntynyt, mikä mussa on vikana ettei synnytys ala. Supistuksia tulee ja menee, mutta ei niissä mitään sellasta ole että kellottamaan olis tarvinnut alkaa.
Onko täällä naisia jotka kokeneet saman epätoivon tuskan?
Raskausviikkoja nyt 41 ja perjantaina on yliaikaiskontrolli ja kai silloin käynnistetään myös synnytys...
Kaksi lasta syntyneet rv 40+5 ja 40+2 , onko tämä nyt sitten tyypillistä että kolmas antaa odotuttaa itseään vielä kauemmin
Miten on muilla menneet synnytykset ja onko vauva voinut ihan hyvin yliaikaisuudesta huolimatta? Ehkä se huolettaa eniten mitä haittaa vauvalle tästä on vai tarviiko tästä huolestua.

 

Neljäs vauva päätti pitkittää ja syntyi lopulta spontaanisti 41+3 päivänä.
Kunnossa oli eikä painanut yli neljää kiloa edes. Aiemmat lapsoset syntyivät suunnilleen laskettuna aikana jokainen.

Tsemppiä!

 

Ja harmaalle ulisijalle tämä kun edellinen jäi moderointia odottelemaan.

Ajatella.

Mut milläs sut saataisiin täältä ulisemasta? Kortsu päähän?

Ootko tosissasi tyhmä kun jaksat päivästä toiseen notkua täällä vaikkei kukaan sun mielestä koskaan sano mitään järkevää?

 

Neljäs vauva päätti pitkittää ja syntyi lopulta spontaanisti 41+3 päivänä.
Kunnossa oli eikä painanut yli neljää kiloa edes. Aiemmat lapsoset syntyivät suunnilleen laskettuna aikana jokainen.

Tsemppiä!

Ihanaa kiitos, tuo lohduttaa
Mulla menee hermot kun se ihminen joka ollaan pyydetty lapsenvahdiksi synnytyskeikkaa varten, kuvittelee että lähdetään salaa ilmoittamatta sille synnyttää.
Mun aivolohkoon ei mahdu että miten se olisi käytännössä mahdollista, jätettäis lapset vaan keskenään tänne ja lähdettäis äijän kans synnyttää vai otettais lapset mukaan?!
Sitten tuosta asiasta soitellaan joka päivä tonninseteli ilme naamalla ”joko!? Noh!?”
varmaan vauvakin panttaa ihteään niin kauan kunnes tuo jatkuva turha kysely lakkaa, kun me vaan ei yksinkertaisesti voida poistua ilman että ilmoitetaan hänelle.

Vastaava juttu on tapahtunut ennen noiden kahden syntymää, tämä henkilö on soittanut synnytys saliin juuri ennen kuin on pitänyt alkaa ponnistaa... Mua ei kyllä vois vähempää silloin kiinnostaa alkaa lörpöttelee puhelimessa kuka haluaa jutella jonkun Ärsyttävän ihmisen kanssa puhelimessa kun on just synnyttämässä?

anteeksi tämä purkaus, hormoonit saa ärsyyntymään kaikesta tuplasti

 

Tsemppiä kovasti viimeisille malttamattomille hetkille! Niin tutun kuuloista kyllä, kolmas ja viimeisin päätti odotuttaa itseään yli, vaikka jo viikoilta 24 olikin supistellut kivuliaasti koko ajan, ja lääkäriä myöten olivat varmoja, että tulee ennenaikaisena!
Yliaikaiskontrollissa tasan 42+0 lääkäri ei päästänyt lähtemään kotiin vaan totes, että nyt saa luvan syntyä. Kopeloi sitten paikat sen verran ronskisti, että loppuaika menikin hatusta pidellessä!
Jännittävää joulun ja loppuodotuksen aikaa sulle! Pian on pikkuinen sylissänne!

 

Alkaa pikku hiljaa kyllästyttää, vauva rymyää mahassa mutta ei halua tulla ulos.
Maha painaa kuin säkillinen kiviä, sukulaiset soittelee vuorotellen ”joko”??!
Mieliala vaihtelee epätoivosta masennukseen, ahdistukseen, pelkoon ja taas kohta olo on toiveikas ja levollinen.
Synnytys pelottaa, jos tuleekin jättivauva mikä ei mahdu ulos ja miksi se ei ole vielä syntynyt, mikä mussa on vikana ettei synnytys ala. Supistuksia tulee ja menee, mutta ei niissä mitään sellasta ole että kellottamaan olis tarvinnut alkaa.
Onko täällä naisia jotka kokeneet saman epätoivon tuskan?
Raskausviikkoja nyt 41 ja perjantaina on yliaikaiskontrolli ja kai silloin käynnistetään myös synnytys...
Kaksi lasta syntyneet rv 40+5 ja 40+2 , onko tämä nyt sitten tyypillistä että kolmas antaa odotuttaa itseään vielä kauemmin
Miten on muilla menneet synnytykset ja onko vauva voinut ihan hyvin yliaikaisuudesta huolimatta? Ehkä se huolettaa eniten mitä haittaa vauvalle tästä on vai tarviiko tästä huolestua.

Mulla esikoinen syntyi käynnistyksellä 40+2, syntyi terveenä, vahvana ja painoi 4300g, seuraava elikkäs kuopus syntyi rv42, menin päivää aiemmin yliaikaiskontrolliin ja ottivat mut sisälle, ehdottivat ballongia yöksi josko se provosoisi synnytyksen, johon suostuin ja se auttoi, synnytys käynnistyi yöllä ja vauva syntyi rv42+0 aamulla, terveenä ja painoi 3900g eli oli 400g pienempi kuin esikko Jos synnytys ei olisi käynnistynyt "itsellään" olisi se käynnistetty aamulla.

Jaksamista loppumetreille, mä niin tiedän miten tuskaista yliajalla odottelu on mutta kyllä se sieltä pian tulee

 

Mulla esikoinen syntyi käynnistyksellä 40+2, syntyi terveenä, vahvana ja painoi 4300g, seuraava elikkäs kuopus syntyi rv42, menin päivää aiemmin yliaikaiskontrolliin ja ottivat mut sisälle, ehdottivat ballongia yöksi josko se provosoisi synnytyksen, johon suostuin ja se auttoi, synnytys käynnistyi yöllä ja vauva syntyi rv42+0 aamulla, terveenä ja painoi 3900g eli oli 400g pienempi kuin esikko Jos synnytys ei olisi käynnistynyt "itsellään" olisi se käynnistetty aamulla.

Jaksamista loppumetreille, mä niin tiedän miten tuskaista yliajalla odottelu on mutta kyllä se sieltä pian tulee

Tsemppiä kovasti viimeisille malttamattomille hetkille! Niin tutun kuuloista kyllä, kolmas ja viimeisin päätti odotuttaa itseään yli, vaikka jo viikoilta 24 olikin supistellut kivuliaasti koko ajan, ja lääkäriä myöten olivat varmoja, että tulee ennenaikaisena!
Yliaikaiskontrollissa tasan 42+0 lääkäri ei päästänyt lähtemään kotiin vaan totes, että nyt saa luvan syntyä. Kopeloi sitten paikat sen verran ronskisti, että loppuaika menikin hatusta pidellessä!
Jännittävää joulun ja loppuodotuksen aikaa sulle! Pian on pikkuinen sylissänne!

Kiitos teille <3
Mun oloa ei nimittäin ole helpottanut yhtään se, että tosi moni tuttu on nyt joutunut odottelee yliajalle ja synnytys on kestänyt monta päivää eikä lopuksi lapsi ole edes meinannut mahtua ulos... Ja leikkaukseen on päädytty.
Mulla on kieltämättä jonkunlainen leikkauskammo, tai jännitän kaikkea puuduttamista ja leikkaamista hirveesti.
Ja joskus minut on jouduttu leikkaamaan niin että muistan, kun anelin anestesia lääkäriltä että älkää leikatko, tai jotain vastaavaa taisin hokea.

Ja esikoisen syntymän aikaan sain itselleni naistenosastolle kaverin jolla oli aika kovat tuskat, siinä kuussa oli syntynyt ennätysmäärä vauvoja ja tälle naiselle oli tehty sektio. No eihän siinä vielä mitään, mutta sen sektiohaava aukesi ja suolet oli kirjaimellisesti alkanut työntyä sen syliin... Sitten tämä nainen sanoi että se lääkäri oli hänet ommellu tosi nopeasti ja ollut hätäsen olonen... Että eipä tuokaan tarina mun leikkauskammoa lieventänyt

 

Mulla oli jonkun viikon kipeitä ja säännöllisiäkin supistuksia ennen kuin lapsi syntyi sektiolla rv 41+1. Synnytyssalissakin olin päiviä. Raskaus meni hyvin, olo oli hyvä niihin supistuksiin asti, siitä sitten alkoi tuskien taival. Lapsihan oli väärässä tarjonnassa ja epiduraaliakin sain jonkun vuorokauden, eikä se meinannut aina auttaakaan. Kohdunsuu ei avautunut millään. Sektio oli pelastus ja lopetti tuskat, se on oikeasti helppo nakki (usein) alatiehen verrattuna. Lapsi oli pieni, alle 3kg.

Tsemppiä oloon ja tulevaan!

 

Mulla oli jonkun viikon kipeitä ja säännöllisiäkin supistuksia ennen kuin lapsi syntyi sektiolla rv 41+1. Synnytyssalissakin olin päiviä. Raskaus meni hyvin, olo oli hyvä niihin supistuksiin asti, siitä sitten alkoi tuskien taival. Lapsihan oli väärässä tarjonnassa ja epiduraaliakin sain jonkun vuorokauden, eikä se meinannut aina auttaakaan. Kohdunsuu ei avautunut millään. Sektio oli pelastus ja lopetti tuskat, se on oikeasti helppo nakki (usein) alatiehen verrattuna. Lapsi oli pieni, alle 3kg.

Tsemppiä oloon ja tulevaan!

no onpa ollut ikävä kokemus, mutta hyvä että kumminkin päättyi hyvin! Kyllä mä luulen että omakin olotila olisi sama että kunhan pääsee vaan niistä kivuista, jos joutuisi monta päivää odottelemaan niiden kanssa. Oon kans tullut siihen käsitykseen, että palautumisen ja kaiken kannalta olisi hyvä, jos pystyisi normaalisti synnyttäå...
Siitäköhän se sitten johtuu , että ne viimeiseen asti odottelee että tulisko vaan nyt kumminkin alakautta, ja sitä leikkaukseen päätymistä venytetään.
Missä vaiheessa se väärä tarjonta sitten oikein tuli ilmi??

 

Ala tarkistamaan komeroita, puuttuuko mitään ja kun sellaisen huomaat, mitä tarviit ehkä kuitenkin kohta, päättääkin lapsi tulla

 

Kiitos teille <3
Mun oloa ei nimittäin ole helpottanut yhtään se, että tosi moni tuttu on nyt joutunut odottelee yliajalle ja synnytys on kestänyt monta päivää eikä lopuksi lapsi ole edes meinannut mahtua ulos... Ja leikkaukseen on päädytty.
Mulla on kieltämättä jonkunlainen leikkauskammo, tai jännitän kaikkea puuduttamista ja leikkaamista hirveesti.
Ja joskus minut on jouduttu leikkaamaan niin että muistan, kun anelin anestesia lääkäriltä että älkää leikatko, tai jotain vastaavaa taisin hokea.

Ja esikoisen syntymän aikaan sain itselleni naistenosastolle kaverin jolla oli aika kovat tuskat, siinä kuussa oli syntynyt ennätysmäärä vauvoja ja tälle naiselle oli tehty sektio. No eihän siinä vielä mitään, mutta sen sektiohaava aukesi ja suolet oli kirjaimellisesti alkanut työntyä sen syliin... Sitten tämä nainen sanoi että se lääkäri oli hänet ommellu tosi nopeasti ja ollut hätäsen olonen... Että eipä tuokaan tarina mun leikkauskammoa lieventänyt

Tosi ikäviä kokemuksia sulla Ei varmaan helpota mutta yritä olla jännittämättä ja stressaamatta kun ne ei yleensä ainakaan auta asiaa Salli itselles kaikki hyvä ja rentouttava loppupäiville ja yritä muistaa että asiat menee miten menee, etukäteen itsensä pelottelu ei niitä muuta vaikka toki kaikkea on hyvä etukäteen vähän selvittääkkin.
Mulla esikoisen synnytys ei edennyt kunnolla käynnistyksestä huolimatta ennenkuin 10 tunnin jälkeen erityiskätilö just ennen kotiinlähtöään tuli kurkkaan mikä mättää, hän hoksas heti että kalvot ei olleet puhjenneet kunnolla ja puhkaisi ne, niin vauva syntyi reilussa tunnissa. Onneks ehti tulla vilkaiseen, normi kätilö kaavaili jo että pitää leikata jollei seuraavassa kolmessa tunnissa synny

 

Kalvojen puhkaisulla syntyi mun toinen lapsi nopeasti. Oli ollut pientä verenvuotoa, supistelua ja lapsen sykkeetkin vähän ailahteli. Joten päättivät "käynnistää" 40+4, pyysinkin sitä koska verenvuoto huolestutti ja esikoisen synnytyksen käynnistyminen itsekseen kesti useita päiviä supistellen ja olin jo puolikuollut väsymyksestä ennen kuin päästiin ponnistamaan.

Mut juu, jos paikat on jo vähän auki, niin kalvojen puhkaisu pisti hommaan vauhtia ainakin minulla, meni n. 2h ja vauva oli pihalla, ei keritty puudutuksia harkita mutta ei haitannut, olin syvästi kiitollinen nopeasta synnytyksestä .

 

no kyllähön neuvolassa seurataan tarkkaan esim. istukan toimiontaa tuossa vaiheessa. ja tuskin olisivat noin pitkälle päästäneet jos olis pelko liian isoksi kasvavasta vauvasta

 

Taitaa olla ponnistelemassa Puppy nyt

 

Ensimmäinen 41+6, toinen 40+6, kolmas 40+3,
kaksosraskautta käynnistettiin viikoilla 38+0 tipalla yksi päivä, ei käynnistynyt. Seuraavana päivänä pääsin kotiin kun ei tuntunut yhtään supistusta ja pyhät pukkasi päälle. Käynnistyi itekseen sitten 38+2.

 

Eipä ponnistuta ei
Tänään saanut useamman kerran jotain ihan kamalia itkukohtauksia ekaa kertaa koko raskauden aikana, ettei tiedä minne osastolle sitä päätyisi jos nyt sairaalaan soittaisi. Henkinen olotila välillä jotain ihan järkyttävää... Toivon tosiaan että tämä enteilisi synnytystä eikä mitään vakavaa masennusta.

 

Olet todennäköisesti kovin väsynyt. Onko mitään fyys. oireita, päänsärkyä, verenpaineet ovat ilmeisesti ok ja vauvan liikkeitä tunnet.

 

Olet todennäköisesti kovin väsynyt. Onko mitään fyys. oireita, päänsärkyä, verenpaineet ovat ilmeisesti ok ja vauvan liikkeitä tunnet.

Jos sinulla on ollut aiempien raskauksien jälkeen synn. jälkeistä masennusta ja varsinkin psykoottitasoisia oireita, pyydät tukea rohkeasti ja heti.

 

Olet todennäköisesti kovin väsynyt. Onko mitään fyys. oireita, päänsärkyä, verenpaineet ovat ilmeisesti ok ja vauvan liikkeitä tunnet.

no kun fyysisesti kaikki on tosi hyvin, verenpaineet hyvät ja muut... Tämä raskaus mennyt siinä mielessä kaikista parhaiten, edellisistä oli raskausmyrkytys vaaraa ja vaikka mitä. Omituista tässä sinänsä on että noiden kohtausten jälkeen olo taas helpottuu, ettei mieliala jää ns. Matalaksi ja synkäksi, mutta sitten se taas yhtäkkiä iskee jostain tosi pienestä.

 

no kun fyysisesti kaikki on tosi hyvin, verenpaineet hyvät ja muut... Tämä raskaus mennyt siinä mielessä kaikista parhaiten, edellisistä oli raskausmyrkytys vaaraa ja vaikka mitä. Omituista tässä sinänsä on että noiden kohtausten jälkeen olo taas helpottuu, ettei mieliala jää ns. Matalaksi ja synkäksi, mutta sitten se taas yhtäkkiä iskee jostain tosi pienestä.

ok, hormonihommia, herkkä ja väsynyt odottamiseen. Olet tod.näk kokeillut kaikki mahd. rentoutuskeinot itseäsi hellien.

 

Ja harmaalle ulisijalle tämä kun edellinen jäi moderointia odottelemaan.

Ajatella.

Mut milläs sut saataisiin täältä ulisemasta? Kortsu päähän?

Ootko tosissasi tyhmä kun jaksat päivästä toiseen notkua täällä vaikkei kukaan sun mielestä koskaan sano mitään järkevää?

Sinä et päätä mikä on järkevää ja mitä täällä saa kommentoida. Voit toki raportoida ja vasikoida kommentteja oksennukseen asti, mutta jos olet aikuinen ihminen, niin jossain kohtaa sinunkin on ymmärrettävä, että maailmassa on muitakin mielipiteitä ja tapoja ajatella kuin ne sinulle mieluiset.

 

Ja harmaalle ulisijalle tämä kun edellinen jäi moderointia odottelemaan.

Ajatella.

Mut milläs sut saataisiin täältä ulisemasta? Kortsu päähän?

Ootko tosissasi tyhmä kun jaksat päivästä toiseen notkua täällä vaikkei kukaan sun mielestä koskaan sano mitään järkevää?

Kortsu päähän kuulostaa laittomalta uhkaukselta. Rikosilmoitus tehty.

 

Sinä et päätä mikä on järkevää ja mitä täällä saa kommentoida. Voit toki raportoida ja vasikoida kommentteja oksennukseen asti, mutta jos olet aikuinen ihminen, niin jossain kohtaa sinunkin on ymmärrettävä, että maailmassa on muitakin mielipiteitä ja tapoja ajatella kuin ne sinulle mieluiset.

Sit olet vielä niin tollo että kuvittelit mun raportoineen kommenttisi.
Suoraan sanoen harmittaa, napannut sitä talteen koska se versio missä lainasin teksiäsi, poistettiin myös.

 

Kortsu päähän kuulostaa laittomalta uhkaukselta. Rikosilmoitus tehty.

Opettele lukemaan niin ei tarvitse suotta ilmoitella.

 

no onpa ollut ikävä kokemus, mutta hyvä että kumminkin päättyi hyvin! Kyllä mä luulen että omakin olotila olisi sama että kunhan pääsee vaan niistä kivuista, jos joutuisi monta päivää odottelemaan niiden kanssa. Oon kans tullut siihen käsitykseen, että palautumisen ja kaiken kannalta olisi hyvä, jos pystyisi normaalisti synnyttäå...
Siitäköhän se sitten johtuu , että ne viimeiseen asti odottelee että tulisko vaan nyt kumminkin alakautta, ja sitä leikkaukseen päätymistä venytetään.
Missä vaiheessa se väärä tarjonta sitten oikein tuli ilmi??

Vasta sen alateitse yrittämisen loppuvaiheessa tuli ilmi tuo tarjontavirhe ja sehän on yksi syy siihen, miksei kohdunsuukaan avautunut kunnolla missään vaiheessa.
Sektiostakin voi toipua todella nopeasti, joskus paljon nopeammin kuin alatiestä mutta nämä asiat on tietysti tilannekohtaisia