Ystävä ei pidä yhteyttä

  • Viestiketjun aloittaja Tiinalliina
  • Ensimmäinen viesti
Tiinalliina
Minulla on hyvä ystävä, jonka kanssa olemme paljon soitelleet ja tukeneet toisiamme.
Tuin häntä, kun hänellä oli vaikeaa miesystävänsä kanssa, töissä ja monta km.
Nyt hän on onnellisesti raskaana ja miehen kanssa menee kaiketi hyvin, ei hän ole yhteyttä pitänyt.Vastaa jos lähetän tekstiviestin, muttei muuta ja vähättelee tekemisiäni. Kauhean paha mieli asiasta ja mietin, että kannattaako välit pistää kokonaan poikki ? Vai onko se lapsellista?
Onko muille käynyt koskaan samalla tavalla ?
Ärsyttää, kun ajattelen ystävääni aika paljon. toki minulla on muita ystäviä,eikä hän ole ainut ystäväni. Hänen miehensä ei pidä minusta, koska ystäväni on kertonut paljon omia asioitaan minulle.
Tuntuu, että olin hänelle vain "roskakori", jonka nyt voi unohtaa kun menee hyvin elämässä...
Minusta ystävät ovat sitä varten,että pidetään yhteyttä satoi tai paistoi.
 
Entinen ystävä
Anna vaan olla, hän ei ole sen arvoinen. Minulla kävi hieman samalla tavalla, mutta kelpasin ystäväksi kun itsellä oli vaikeaa samoin kun ystävällä. Kun minun elämäni alkoi hymyilemään niin ei halunnut sitten enää pitää yhteyttä.

Minä putsasin muutettuani puhelmesta ja sähköpostista kaikki sellaiset, jotka eivät pitäneet yhteyttä kuin joulukortein tai hupimeilein, vaikka itse yritin pitää enemmän yhteyttä.
 
Hei ja on samanlaisia kokemuksia. Olen tuntenut naisen yli 15 vuotta. Nuorempana ystävyys oli hauskanpitoa ja seurustelin hänen veljensä kanssa pariin otteeseen. Kävimme kylässä ja saunoimme. Menin naimisiin ja hän toimi kaasona. Hän seurusteli ja meni naimisiin. Mutta eipä tullut hääkutsua, vaikka kaikki muut yhteiset ystävämme saivat. Nielin katkeran kalkin. Elämääntilanteemme olivat hyvin samanlaiset. Hän erosi ja yritin olla hänen tukenaan tuolloin. Pidin säännöllisesti yhteyttä. Nyt olen huomannut, että se olen minä ja vain minä joka pidän yhteyttä. Ilmeisesti olemme vieraantuneet toisistamme, hän ei tarvitse ystävyyttäni tai sitten hänellä on masis.Ihmetyttää ja mietin, että onko minussa jotain vikaa?Itse olen aika kiireinen ihminen, jolla on monta rautaa tulessa. Silti yritän järjestää aikaa ystävilleni, jotka ovat elämän suola. Ystäviä ei ole koskaan liikaa, ja muutamat heistä ovat tosi helmiä. Onko luonnollista, että joidenkin ihmisten kanssa ystävyys kariutuu ja toisaalta elämä voi tuoda uusia helmiä?Vastailkaa, kun alkaa olla jo jonkinlaista elämänkokemusta, vaikka välillä tuntuu ihan 17-vuotiaalta!
 
No aika hyvä keino tosiaan on että itse lopettaa yhteydenpidon ja sitten jos ei kaveri koskaan ota yhteyttä niin ei ole silloin ystävyyden arvoinen. Mulla on monta tuttua jäänyt juuri tuolla tavalla etten enää viitsinyt olla se joka pitää yhteyttä.

Sitten on niitä kavereita jotka olen tuntenut 20 vuotta ja säännöllisen epäsäännöllisesti soitellaa tapaillaan.
 
meitsi
Mä olen synnyttämisen jälkeen yllättynyt kun juuri sellaiset "ystävät" joiden luuli pysyvän, ovatkin lakanneet pitämästä yhteyttä. Kun minulla oli vaikeampaa elämässä, he jaksoivat kuunnella huolia ja "lohduttaa", siis mieshuolia lähinnä ja työttömyyttä. Oltiin siis samassa elämäntilanteessa. Nyt heillä on niitä mieshuolia edelleen ja itse päräytin naimisiin ja perustin perheen, ja kas kummaa kun olenkin se ainoa joka vielä yhteyttä pitää. Kyse ei ole siitä että olisin heidät "hylännyt", olen koittanut pitää yhteyttä. Olen loukkaantunut myös siitä, ettei lasten kuulumisia kysellä silloin harvoin kun puhelimessa puhumme. Näin se valitettavan usein tuntuu menevän, ei mahda mitään.
 
ystävät vaihtuvat elämässä aina tilanteen mukaan..kun elämä muuttuu ystävät myös..vastaava tilanne mulla an´noin ystävälle kaiken tuen olin aina tavoitettavissa sitähän varten ystävät ovat..Kun mulle tuli vaikeuksia ei ystävääni kiinostannut..olin hyvin loukkaantunut ja suhde hiipui pikkuhiljaa... Mistään ei kannata pitää väkisin kiinni.Näin vaan joskus käy..se sattuu ja on vaikea hyväksyää
Uusia ystäviä löytää..niin minäkin löysin..ehkäpä juuri sinäkin olet..
 

Yhteistyössä