Ystävystymisestä

Anin
Enpä ole. Palstailen niin epäsäännöllisen säännöllisesti ja muutenkin huono luomaan uusia ystävyyssuhteita :ashamed: Tai siis tuntuu työ ja arki vievän ihmispolosta mehut tätänykyä...
 
Olimme muuttaneet kun aloin odottaa ensimmäistä lastamme. En tuntenut paikkakunnalta ketään eikä opiskelun kautta 25km päässä tutuksi tulleet ihmiset olleet muut perustamassa perhettä, joten huhuilin tätäkin kautta äitejä seuraksi kahville, picknikille tms.

Tulos oli sama kuin metsästäessäni ihmisiä perhevalmennuksestani, kukaan ei ottanut yhteyttä tai jos otti, ei kertatapaamisen jälkeen kukaan ole kysellyt perään.

Pitää varmaan katsoa peiliin.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 08.07.2006 klo 22:50 ViaValeria kirjoitti:
Olimme muuttaneet kun aloin odottaa ensimmäistä lastamme. En tuntenut paikkakunnalta ketään eikä opiskelun kautta 25km päässä tutuksi tulleet ihmiset olleet muut perustamassa perhettä, joten huhuilin tätäkin kautta äitejä seuraksi kahville, picknikille tms.

Tulos oli sama kuin metsästäessäni ihmisiä perhevalmennuksestani, kukaan ei ottanut yhteyttä tai jos otti, ei kertatapaamisen jälkeen kukaan ole kysellyt perään.

Pitää varmaan katsoa peiliin.
Ystävystyminen vaatii aikaa, minä olen palstaillut täällä jo vuosia, tosin mitäs nytin puolella aiemmin, joten sieltä on tullut muutama ihminen niin tutuksi, että olemme vaihtaneet osoitteita sekä puhelinnumeroita vuosien nettailun jälkeen, ja myös muutaman kanssa tavanneet =) En lähtisi tuiki tuntemattomien kanssa minnekään. Ajan kanssa siis tutustele ihan rauhassa ihmisiin, etsimällä ei Ystäviä löydy, kokemuksesta voin tämän todeta, koska itse olen Ystäviä saanut vasta näin "vanhempana".
 
Jotenkin
Olen minä kaksi palstatuttua tavannutkin, mutta aika harvoin ollaan yhteyksissä, kun kaikilla on ne omat juttunsa.. Välimatkaa on 40-70 km ja sitten ne aikataulut ei käy yksiin aina.. Olisi kiva löytää ystäviä aikuisista äideistä, jotka ymmärtävät millainen on tämä vastuu ym. jutut. Ehkä heihin vielä jossain päin törmää.. Asumme maalla Pohjois-Savossa, joten on aika vaikea tutustua uusiin ihmisiin täällä, mutta toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.. Ehkä sitten kun lapsemme aloittaa tuossa läheisessa päiväkodissa tai esikoulussa tutustumme muihinkin vanhempiin täälläpäin ! :wave:
 
kirjoittelen muutaman kanssa ja toivottavasti joskus tavataankin. Asutaan vaan sen verran kaukana että ei nuo kahvittelutapaamiset kaupungilla onnistu.
Ei se ystävystyminen ja ystävyyden syvyys vaadi sitä face to face kohtaamista vaan sitä voi oppia toisen tuntemaan ihan sähköpostinkin välityksellä.
 
Juu,kyllä ja se on ollut ihana asia:hug: :wave:
Mun nettiystävällä ja mulla sattuu olemaan paljon samanlaisia kokemuksia elämässä,toista voi ymmärtää syvällisesti ja muutenkin ollut oikein hauska tutustua.yhteyksissä ollaan lähes päivittäin ja tavataan aina kun pystytään..terkkuja vaan sinne :D :wave: <br><br>
 
En ole enkä haluakkaan ja kirjoitankin lähes aina harmaana.

Minulla on muutama hyvä ystävä ja heitäkin tapaan harvoin. Pari ystävää on ollut mukana jo varhaisnuoruudesta lähtien ja pari uudempaa ystävää.

Monesti perhe-elämältä ei jää aikaa tavata ystäviä mutta se ei haittaa sillä he ovat samalla aaltopituudella vaikka ei oltaisi kuukausiin nähty. Sitten on paljon hyvää päivää tuttuja joiden kanssa vaihdetaan kuulumisia ja jutellaan kaiken maailman asioista menemättä syvälle henkilökohtaisuuksiin. Nämä ihmiset ovat mukavia ja voisivat olla 'oikeita ystäviä' jos vaan olisi sitä ylimääräistä aikaa.

 
2+ palstalla käyn harvemmin, joten täältä en ole mitään tuttavuuksia saanut. Esikoisen odotusajoilta meillä on kuitenkin loistava mammayhteisö ja ollaan kuin vanhoja ystäviä koko jengi - tunnettu toisemme jo yli 6 vuotta. Kuopuksen vauvaiästä asti olen myös tuntenut muutamia äitejä nettiyhteisön kautta eli hekin jo n. 2,5 vuoden takaisia kavereita. Kyllä nettiystävyydet taitaa olla jo ihan itsestäänselvyys tänä päivänä - ei siis tarvitse olla mikään yksinäinen susi, jos ehtii netissä roikkua... =)
 
Enpä ole vielä ehtinyt. Olen enemmän palstan seurailija kuin kommentoija. Mutta mahdollista se olisi! Palstaa seuratessa saa mielestäni käsityksen myös ihmisestä nimimerkin takana. Ajan kanssa tällaisilta palstoilta voisi hyvinkin löytää ystäviä myös "oikeaan elämään" =)
 
Yhteen äitiin tutustuin odotuspuolella, kun oli sama laskettuaika ja siitä sitten alettiin kirjoittelee ja meseilee. Myöhemmin myös tavattu. Harvakseltaan vaan tavattu kun väli matka 100km.

Tapasin myös toisen äitin mitä nyt puolelta ja sen kanssa ollaa tiivimmin kyläilty kun asutaan muutaman kilometrin päässä toisistamme.

Mesessä on kavereita, joita vaan en ole tavannut, muutaman kanssa olen sopinut nyt kesällä tapaamisen. He asuvat vaan niin kaukana ett harvakseltaan varmaan tavataan (jos kaikki menee hyvin). =)
 
En ole ystävystynyt täällä kenenkään kanssa. Johtuu paljolti itsestäni, olen aika varovainen uusien tuttavuuksien luomisessa.

Kaipaan kuitenkin ystäviä joiden kanssa voisi kirjoitella, soitella, käydä kahvilla ja kylässä. Olen ihan tavallinen (kohta) 31v kahden lapsen äiti.
 
Enpä ole....ehkä kiva heittää näin läppää,mut en tiedä olisko musta sitten johonkin LIVETAPAAMISEEN"..Mä meen yleensä rennoin mielin ja turhia ujostelematta kaikkiin mammapiireihin....mut tää netti juttu on viä aikas avoin :whistle: :whistle: :whistle: :whistle: :whistle:
 
en ole
mulla on paljon ystäviä muuten, netissä käyn huvikseni kirjoittelemassa silloin tällöin.
Siihen maailmanaikaan kun ensimmäiset lapseni sain, ei näitä palstoja vielä ollut. Äippä ystäväni olen saanut lasteni kautta.
Tää on vähän mulle niinkuin juorulehteä lukis tms. Oikeat ystävät livenä.
 

Yhteistyössä