Meillä alkaa olla ystävys koetuksella. Minun lapsellani ja ystäväni lapselle on noin vuosi ikäeroa. Olimme muutama päivä sitten kylässä ja minulla tuli mitta täyteen. Ystävän lapsi on niin mustasukkainen minun lapsesta, että hän lyö ja potkii eikä vanhemmat puutu asiaan. Äiti antaa jopa lapsen lyödä toisinaan itseään, vähän kikattelee ja kieltää samalla. Muutaman kerran olen myös nähnyt lapsen purevan äitiään. Viime virailulla lapsen lyödessä ekan kerran en juurikaan puuttunut tilanteeseen muuta kuin siirtämällä omaani kauemmas sillä ajattelin, että on äitinsä tehtävä komentaa. Toisella lyöntikerralla estin lyönnin ja komensin. Minun lapseni itki lyönnin takia ja ystävän lapsi siksi, että häntä komennettiin. Mitä teki hänen äiti? Otti syliin ja lohdutti eikä kieltänyt vieläkään. Nytkin minä vaan mietin, että toiminko itse väärin ja tuleekohan tästä sanomista jälkikäteen...
Niin rakkaita kun he onkin niin mitta alkaa olla täynnä. Heidän lapsensa on ollut meillä hoidossa ja osaa halutessaan käyttäytyä vaan ei kun äitinsä on paikalla. En halua altistaa omaa lastani jatkuvalle muksimiselle, koska olen hänestä huomannut, että hän aristelee muita lapsia monta viikkoa ystävän perheen tavattuamme. Siksipä, ennen niin tärkeä ystävyys on jäänyt paitsioon.. Ystäväni ei myöskään kestä juurikaan kritiikkiä lapsestaan, joten sekin tekee tästä hankalaa. Kukaan ollut samassa tilanteessa? Kuinka tämän hoitaisi? Nyt tarvitaan vinkkejä.
Niin rakkaita kun he onkin niin mitta alkaa olla täynnä. Heidän lapsensa on ollut meillä hoidossa ja osaa halutessaan käyttäytyä vaan ei kun äitinsä on paikalla. En halua altistaa omaa lastani jatkuvalle muksimiselle, koska olen hänestä huomannut, että hän aristelee muita lapsia monta viikkoa ystävän perheen tavattuamme. Siksipä, ennen niin tärkeä ystävyys on jäänyt paitsioon.. Ystäväni ei myöskään kestä juurikaan kritiikkiä lapsestaan, joten sekin tekee tästä hankalaa. Kukaan ollut samassa tilanteessa? Kuinka tämän hoitaisi? Nyt tarvitaan vinkkejä.
