Esikko, äityli, pikkukakkonen... Kokosimme ärsyttävimmät äitiystermit – käytätkö näitä?
Saavatko sanat ”tissittely”, ”masuasukki” tai ”pikkukakkonen” hermosi kiristymään? Kysyimme, mitkä ovat ärsyttävimmät äitiystermit.
Nämä lapsiperhe-elämän termit ällöttävät – myös äitejä itseään:
”’Tissittely’ eli imettäminen. YÖK!”
”’Ämmä’ äidinmaidosta käytettävänä lyhenteenä.”
”Esikoisesta käytettävä ’eskari’. Niin siis onko se jo esikoulussa?”
”’Esikko’ ja ’pikkukakkonen’. Aina näen punaista!”
”Pahin kaikista on ollut vakuutusvirkailijan käyttämä sana ’mammis’ äitiyslomasta.”
”’Vuosikas’, ’murupulla’, ’pulla uunissa’. Miksi ei voida käyttää oikeita sanoja?”
Lue: Näin lapsen ajattelu kehittyy
”’Masu’. Se on maha tai vatsa! Varsinkin, jos mies lässyttää masusta aikuiselle naiselle: ’Onko masu pipi?’”
”’Rakkauspakkaus’. Yök, mikä typerä sanahirviö.”
”’Kestovaippailu’, ’toukka’, ’pottailu’… mitä näitä nyt on.”
”’Yksiöasukki’ on kauhea termi. Ja kun mahaa kutsutaan vauvan yksiöksi.”
”’Masuasukki’. Ilmaisu, jonka käyttäjänä lastensuojelualan ammattilainen menetti kaiken uskottavuutensa.”
”’Korvikeäiti’. Olen sairauteni takia ollut kyvytön imettämään vauvojani, joten poikani ovat aina kasvaneet äidinmaidonkorvikkeella. Mikään ei vauvavuoden aikana tuntunut niin inhottavalta kuin se, että ihmiset käyttivät minusta termiä korvikeäiti. Ihan oikea äiti olen lapsilleni, enkä mikään korvike.”
”’Tisu-mammukka’. Voi luoja, kun eräs vanhempi mies kysyi minulta, että ’tuleeko tisu-mammukkaa’.”
”’Masukki’, ’esikko’ ja ’tosikko’, saatikka sitten siveellisesti ’etupylly’, kun puhutaan tytön sukupuolielimistä.”
”Ärsyttävintä on, jos kutsutaan ’mammaksi’. Kuulostaa vanhalta, ja olen äiti vain lapsilleni.”
”’Äityli’, ’äippä’, ’isipappa’. Argh.”
”’Isimies’ saa näkemään punaista.”
”’Äiti-ihminen’. Ärsyttävää.”
Näin meillä: mihin lapset piilottavat tavaraa?
”’Perheenäiti’. Eikö se riitä, että on äiti lapsilleen? Pitääkö vielä olla itselleen ja puolisolleenkin?”
”Sana ’laatuaika’ perheen kesken vietetystä ajasta. Se on arkea – tai ainakin sen pitäisi olla, eikä mitään silloin tällöin tapahtuvaa laadukasta!”
”’Ruuhkavuodet’ leimaa negatiiviseen sävyyn merkittävään osaan elämästä. Miten olisi ’arki’?”
”Omat kauhusanasuosikkini liittyvät syntymään itseensä: ’Milloin poksahdat’, ’räjähdät’ tai ’jakaannut’?”
”’Pentu’ jostain syystä särähtää aina korvaan pahasti. Koirat saavat pentuja, eivät ihmiset.”
”’Nahkavekkari’, kun lapsi herättää aikuisen. Se kuulostaa dissaavalta, vauva kun herättää syystä eikä kiusallaan.”
”’Vaapero’, eli vauva ja taapero.”
”’Kestoilu’, ’pikkukakkonen’, ja aiheeseen vähän liittymätön inhokkisana ’teeppari’ eli t-paita.”
”Ilmaisut, jotka eivät tarkoita mitään, kuten päämäärättömät lepertelynimet. ’Pulleropallero mussukkanussukka nöpöhöpö’ -linjaa.”
”’Korvikevauva’. Tyttäreni joi korviketta pienestä vauvasta saakka, joten termi tuli tutuksi. Ai että sapettaa vieläkin! Mikä ihmeen korvikevauva? Ei, vaan lapsi joka juo äidinmaidon korviketta.”
Tiesitkö: mitä tehdä, jos lapsi ei puhu?
”Prinssit ja prinsessat ja tyttöjuttu- tai poikajuttu-kohkaamiset ärsyttävät. Ja lässyttäminen. Jatkuva lässytys ei saa aikaan kuin huonoa puhetta.”
”’Poppa’. Me käytämme sanaa ’kuuma’, joten lapset eivät isovanhempien luona ymmärrä, kun siellä puhutaan popasta.”
”’Tarha’. Lapset on päiväkodissa ja eläimet tarhassa.”
”Minua ärsyttää sana ’päikky’ eli päiväkoti.”
”’Pinnis’ eli pinnasänky. Tarvitseeko sänkykin lempinimen?”
”Kun sanotaan, että lapsi on isällä ’hoidossa’, jos hän on kotona oman isänsä kanssa. Kuinka moni lapsi on äidillä hoidossa, kun mies on poissa kotoa?”
”Raskaana ollessani todella monet ihmiset toivottivat, että ’voi paksusti’, vaikkei mahaa vielä edes näkynyt. Se todella ärsytti.”
Lähde: Kaksplussan Facebook-ryhmä
Jaa oma kokemuksesi