Arki päiväkodeissa on aiempaa vaikeampaa – taustalla on monia syitä, joista osa on perheissä
Päiväkodissa työskentely on muuttunut entistä haastavammaksi. Päiväkotien johtajat kertovat, mistä se johtuu.
Vaikka Helsingissä noin puolet varhaiskasvatuksen opettajien paikoista onkin avoinna tai niihin on palkattu muodollisesti epäpätevä opettaja, on tämä toimintakausi ollut henkilöstön saatavuuden suhteen jo hieman aiempia parempi, summaa varhaiskasvatusyksikön johtaja Elina Wallin.
– Päiväkodissa saattaa olla ryhmiä, joissa kenelläkään ei ole varhaiskasvatuksen alan koulutusta. Pedagogisen laadun osalta Helsingissä on varhaiskasvatuksen kriisi, Wallin toteaa.
Wallin on myös huolestunut suomen kielen oppimisesta varhaiskasvatuksessa. Ryhmät pyritään muodostamaan niin, että ainakin yhden yhden työntekijän suomen kielen taso olisi äidinkieltä vastaava. Se ei aina toteudu.
Wallin pitää tärkeänä, että tästä keskustellaan. Varhaiskasvatuksen keskeinen tehtävä on lapsen kielenkehityksen tukeminen.
– Osassa ryhmistä juuri kenenkään äidinkieli ei ole suomi. Tämän asian kanssa täytyy olla hereillä, koska on tärkeää, että lapsilla on mallia suomen kielen omaksumiseen.
Helsingissä varhaiskasvatuksen palkkaus ei ole enää ongelma samalla tavoin kuin ennen. Pääkaupunkiseudulla alan palkat ovat nousseet ihan mukavasti, Wallin toteaa.
Ongelmana ovat tällä hetkellä ehkä pikemminkin työolot. Työ on monesti kuormittavaa eikä se aina tunnu psykologisesti turvalliselta.
– Työolot ovat osaltaan vieneet opettajia pois alalta. Mielestäni työolojen houkuttelevuutta tulisi edelleen kehittää. Edelleenkin palkkauksen tulee vastata työn vaativuutta. Monet myös toivovat enemmän mahdollisuuksia tehdä lyhyempää työpäivää tai viikkoa.
Wallinin mielestä päiväkotien ilmapiiriä rasittaa usein työntekijöiden välinen jännite. Pätevien ja epäpätevien työntekijöiden välillä voi herkästi tulla kitkaa. Palkkaus on sama kelpoisilla ja ei-kelpoisilla, mikä aiheuttaa epäoikeudenmukaisuuden tunteita.
– Sitä jännitettä on ollut jo pitkään. Kun itse aloitin nuorena opettajana, työkaverit kysyivät: Mihin sinä tässä työssä tarvitset maisterin tutkintoa? Wallin kertoo.
– Toivon, että tulevina vuosina päästään tilanteeseen, jossa päiväkodeissa työskentelee lähes suurimmaksi osaksi alalle koulutettuja ammattilaisia. Lastenhoitajat tekevät lastenhoitajan tehtäviä, opettajat opettajien tehtäviä, ja kaikkien työtä arvostetaan.
Myös päiväkotien johtajilla on suuri merkitys.
– Päiväkodin johtajan kelpoisuuteen ei sisälly johtajakoulutusta, toisin kuin esimerkiksi rehtoreilla, Wallin kertoo.
Johtajakoulutuksen hankkiminen on päiväkotien johtajille useimmiten vapaaehtoista.
– Johtajan työssä tulee vastaan paljon asioita, jotka eivät liity kasvatustieteen maisterin tutkintoon. Olisi hyvä saada oma koulutus varhaiskasvatuksen johtajille, Wallin pohtii.
Ovatko perheet muuttuneet?
Perheet ovat yhä moninaisempia. Itsellisten äitien perheitä ja sateenkaariperheitä on yhä enemmän. Osassa perheitä äidinkieli ja kulttuuri on muu kuin Suomi.
– Tämä haastaa miettimään asioita uudella tavalla: miten päiväkodissa puhutaan perheestä ja esimerkiksi juhlapäivistä, Wallin sanoo.
Myös oululainen päiväkodin johtaja Annukka Hulkkonen näkee monikulttuurisuuden yhtenä varhaiskasvatuksen merkittävimpänä kehityshaasteena. Päiväkoti on ympäristö, jossa perheet kohtaavat suomalaisen yhteiskunnan.
Vuosi sitten astui voimaan uusi uusi yhdenvertaisuuslain säännös, jonka myötä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen tuli varhaiskasvatuksessa velvoittavaksi. Nyt oikeusnimisteriö esittää, että varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnitelman velvoittavuudesta luovutaan.
Annukka Hulkkonen pitää yhdenvertaisuussuunnitelman velvoittavuutta säilyttämisen arvoisena.
– Joka asiaan ei tietenkään tarvita omaa suunnitelmaa. Tulisi miettiä, mikä on olennaista ja voiko joitakin suunnitelmia yhdistää.
Hulkkonen mainitsee monikulttuurisuuden uudeksi haasteeksi kommunikoinnin niiden perheiden kanssa, joissa ei puhuta juurikaan suomea eikä englantia.
– Ensimmäistä kertaa olemme olleet tilanteessa, jossa perheen kanssa ei ole yhteistä kieltä. Apuna on käytetty kuvia ja tulkkauspuhelimia. Kyllä se haastaa yhteistyötä, kun yhteistä kieltä ei ole.
Oulussa on käytetty valokuvaamista yhteistyön ja kommunikoinnin välineenä.
– Olemme ottaneet valokuvia siitä, mitä päivän aikana on tehty. Sillä on pyritty ehkäisemään tilannetta, jossa perhe ei tiedä, mitä heidän ympärillään tapahtuu.
Hulkkosesta tuntuu, että monien vanhempien elämässä on entistäkin enemmän kiireen tuntua.
– Osa vanhemmista arvostaa aiempaa enemmän omaa aikaa. Sellaisiakin ylilyöntejä on koettu, että lapsi ei aina kuulu vanhempien lomasuunnitelmaan. Yhteistyö perheiden kanssa sujuu kuitenkin valtaosin hyvin.
Varhaiskasvatuksen kunnioitus avainasemassa
Oulun kaupungin varhaiskasvatuksessa moni asia on paremmin kuin pääkaupunkiseudulla. Oulun päiväkodeilla on pääsääntöisesti omat, kiertävät ja pätevät varahenkilöt. Sijaiseksi saadaan poikkeuksetta koulutettu varhaiskasvatuksen opettaja.
Hulkkosen mukaan varhaiskasvatuksen pedagoginen laatu on Oulussa tasaista eri päiväkotien välillä.
– Henkilökunnan välinen yhteistyö ja sen sujuvuus on todella merkittävä tekijä. Parhaimmillaan päiväkodin toimintakulttuuria kuvaa ilmaisu oppiva yhteisö. Lapset ja henkilöstö oppivat yhdessä ja toisiltaan. Lapsi voi oppia ja kehittyä omana itsenään ja yhteisön jäsenenä.
Oppiminen tapahtuu leikin kautta kuten ennenkin, vaikka toimintakulttuuri on muuttunut tavoitteellisemmaksi.
Hulkkosta huolestuttaa uusien opettajien väsyminen työssään.
– Siihen pitäisi reagoida mentoritoiminnalla ja hyvällä perehdytyksellä.
Yhä useammat valmistuvat varhaiskasvatuksen opettajat ovat kasvatustieteiden maistereita. Akateemisuus ei ole katoamassa suomalaisista päiväkodeista.
– Varhaiskasvatukseen tarvitaan korkeakoulutettuja opettajia ja johtajia, Hulkkonen painottaa.
Hän peräänkuuluttaa ratkaisuja myös päiväkotien johtajien ylikuormittumiseen.
– Joku kohtuu pitäisi olla työntekijöiden määrässä johtajaa kohden. Jos työntekijöitä on yli 70, ei johtaja ehdi kohdata yksikön työntekijöitä sillä tavalla kuin pitäisi. Aikaa pitää olla pedagogiselle työlle ja henkilöstöjohtajuudelle.
Annukka Hulkkonen tahtoo päättäjien, varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja perheiden vaalivan suomalaisen varhaiskasvatuksen laatua: leikin merkitystä, henkilöstön hyvää koulutustasoa ja pysyvyyttä, rikasta pedagogiikkaa ja yhteisöllisyyttä.
– Toivon varhaiskasvatuksen arvostuksen nousevan niin sanoissa kuin teoissakin. Tuemme lasta hänen opinpolkunsa alkuvaiheessa. Se on merkityksellistä lapselle sekä perheelle.
Kommentit (1)
Mihin ”Arki päiväkodissa on aiempaa vaikeampaa” -jutusta unohtui yksi tärkeä korkeakoulutettujen ammattiryhmästä, varhaiskasvatuksen sosionomit?