Näin saat lapsen kertomaan päivästään: 4 keinoa + 5 kysymystä
Lapsi saattaa loputtomasti jutella vanhemmilleen lempiohjelmansa viimeisistä käänteistä tai pelihahmoistaan, mutta suu meneekin suppuun, kun pitäisi kertoa päivästään. Vastaukset ovat lyhyitä, kuten ”hyvin meni” tai ”ihan kiva”.
Kun virittelet jutteluhetkeä lapsen kanssa, ajoitus on kaiken a ja o. Lapsen silmät lupsahtelevat väsymyksestä tai pelissä on jännittävä vaihe meneillään – tuskin kannattaa tällaisissa hetkissä yrittää aloittaa keskustelua lapsen kanssa. Mieti siis etukäteen, mikä olisi teille toimiva ajoitus kuulumisten vaihtoon. Kertoisiko lapsi päivästään mieluiten samalla, kun potkitte palloa ulkona? Entäpä sujuisiko keskustelu yhteisen päivällisen lomassa?
Lue myös: Lapselle jutteleminen edistää lukutaidon kehittymistä
Moni vanhempi hyödyntää automatkoja jutusteluun, oli kyse sitten koulumatkasta tai harrastuksiin menemisestä. Autossa juttelun bonuksena on se, että keskusteluajalla on selkeä alku ja loppu, eikä lapsen tarvitse olla katsekontaktissa aikuisen kanssa. Se voi helpottaa avautumista erityisesti vaikeammista asioista.
1. Keskustelu alkuun: Avaudu ensin itse lapselle
Yksi niksi, jolla saa lapsen kertomaan päivästään, on puhua ensin omasta päivästään. Mitä itse puuhailit päivän aikana? Tai jos haluaa kuulla, mitä lapsi tykkää tehdä päivisin kavereidensa kanssa, voi kysymystä peilata omiin kokemuksiin lapsuudessa. Esimerkiksi: ”Äiti pelasi Nintendoa ja hyppi hyppynarulla, mitä te pelaatte ja leikitte?” Kun jakaa ensin omasta elämästään, on helpompi odottaa, että lapsi vastavuoroisesti jakaa vanhemmalle elämästään.
Lue myös: Nämä ovat suosituimmat leikit hakujen mukaan – kolmen kärjessä yllättävä uutuus
2. Kuuntele, ennen kuin puhut
Vanhemmat, jotka rauhassa kuuntelevat lapsiaan, viestittävät olevansa aidosti kiinnostuneita heidän asioistaan ja ymmärtämisestään. Kuunteleminen on taito, joka voi vaatia aikuiselta harjoitusta. Yksi keino kuunteluun keskittymisen parantamiseksi on laittaa puhelin pois kädestä ja katse pois ruudusta. Kun lasta katsoo kuunnellessaan, tarjoaa hänelle jakamattoman huomion.
Vastusta myös kiusausta ehdottaa heti ratkaisuja, vaikka lapsi kertoisikin jotain, mikä edellyttää toimia aikuiselta. Kuuntele ensin mahdollisimman pitkään, vaikka olisikin vaikeaa olla keskeyttämättä. Näin keskustelu etenee lapsen ajatusten mukaan.
3. Kysy avoimia kysymyksiä
Jos lapselta kysyy, miten päiväsi sujui, siihen voi vastata yhdellä sanalla, esimerkiksi ”hyvin”. Näin ollen se on suljettu kysymys, joita on suositeltavaa välttää jutteluhetkissä – vaikka toki jotkut lapset aloittavat jo sellaisesta pitkän pulputuksen. Mikäli näin ei käy, kokeile avata keskustelu mieluummin kysymällä esimerkiksi nämä avoimet kysymykset:
- Mikä oli parasta päivässäsi?
- Mitä uutta opit tänään?
- Kenen kanssa leikit?
- Mitä leikitte?
- Mikä oli haastavaa tänään, tai mistä et tykännyt?
Ole kuitenkin varpaillaan kielteisten kysymysten kanssa, jotta et vaikuta hyökkäävältä. Kurjien asioiden esiin nostaminen, varsinkin liian nopeasti keskustelussa, voivat myös helposti johtaa sulkeutumiseen.
4. Keskustelu ei katkea, kun lähestyt hankalia asioita pehmeästi
Vanhempana haluaa jutella lapsen kanssa kuitenkin myös haasteista, kuten vaikka siitä, kiusataanko häntä koulussa. Kysymyksen asettelulla on merkitystä siinä, saako lapsen kertomaan hankalista asioista. Esimerkiksi kysymys, miksi olet noin surullinen, todennäköisemmin johtaa vaikenemiseen kuin avautumiseen. Sen sijaan epäsuorempi reitti voi toimia: ”Vaikutit autossa olevan vähän pahalla mielellä. Tapahtuikohan tänään jotakin?” Toinen vaihtoehto on lähestyä asiaa aihetta sivuavalla kysymyksellä, kuten: ”Onko muuten mielestäsi teidän luokassa kiusaamista?” Tulokulmaa vaihtamalla voi päästä yllättävän syvälle lapsen kanssa.
Lue myös Anna.fi:n juttu: Katkesiko keskusteluyhteys? Toimi näin, jos puoliso ei puhu
Kommentit (1)
Niin lapset kuin aikuisetkin tarvitsevat aikaa palautua ennenkuin voi palata johonkin asiaan joka tapahtui tunteja sitten. Muistiin jäävät usein tunteita herättävät asiat. Ne aktivoituvat jossain vaiheessa, vaikka nukkumaan mennessä.
Lapset reagoivat asioihinsa ensisijaisesti käyttäytymällä- kun harjoitellaan vasta käsitteitä.
Keskusteleminen on harjoiteltavissa oleva taito. Sitä oppii vaan käytännössä:) ja kyllä ihan hyvä vastaus on sekin, ettei huvita keskustella. Että mistäs sitten jutellaan?