Kasvatus 03.12.2022 Päivitetty 31.05.2023

Kun oma lapsi jää näpistämisestä kiinni, tilanne on tukala vanhemmallekin – näin laittomuudet saa loppumaan

Suomalaislapset näpistelevät vähemmän kuin ennen. Silti on tavallista, että 9–11-vuotias kokeilee varastelua.

Teksti
Mervi Juusola
Kuvat
iStock

Lapsi on jäänyt kiinni suklaapatukan varastamisesta ja poliisia odotellaan paikalle, ilmoitetaan puhelussa, joka on soitettu ostoskeskuksesta tai lähikaupasta.

– Näitä tilanteita kohtaa lähes jokainen äiti ja isä lapsensa kasvun myötä, kertoo nuorten rikollisuuden ehkäisemiseen keskittynyt erityisasiantuntija Saija Sambou oikeusministeriöstä.

Tuoreen selvityksen mukaan 15–16-vuotiasta 29 prosenttia kertoo, että he ovat joskus näpistäneet jotain.

Poliisin tietoon tulleet näpistykset ovat kuitenkin vähentyneet parin viime vuosikymmen aikana, kuten kaikki muutkin lasten ja nuorten lievät rikokset – alaikäisten vakavien väkivaltarikosten määrä on kuitenkin kasvanut.

– Lapsen kasvuun kuuluu rajojen hakeminen. Suurin osa lapsista ja nuorista kasvaa kokeilujen yli. Osalla kuitenkin rikokset toistuvat, ja moninaisten vaikeuksien vuoksi he saattavat tehdä yhä vakavampia rikoksia, Sambou sanoo.

Lue myös: ”Mieluummin suhaan kodin ja harrastusten välillä kuin poliisiasemalle” – Minna kuljettaa viittä teiniään harrastuksiin vajaat 20 000 kilometriä vuodessa

Kun lapsi jää kiinni pienestä näpistyksestä, vanhemmista saattaa tuntua kohtuuttomalta, että lapsi joutuu odottamaan poliisia myymälän takahuoneessa vartijoiden kanssa. Tähän on hyvää tarkoittava syy.

Näpistyksestä kiinni jääminen tuntuu lapsesta ja vanhemmista epämiellyttävältä ja ahdistavalta – näin viestin siitä, että näpistely ei käy, toivotaan menevän perille.

Suomessa lasten lieviin rikoksiin puututaan kevyesti mutta vakavasti. Ensi kertaa rikoksesta kiinni jääneelle riittää yleensä puhuttelu.

Eri paikkakunnilla on erilaiset käytännöt. Näpistyksestä tehdään useimmiten lastensuojeluilmoitus.

Puhuttelun voi pitää sosiaalityöntekijä tai esimerkiksi Ankkuri-poliisi, ennaltaehkäisevän työn ammattilainen.

– Varhainen puuttuminen on tärkeää, siksi teko ja sen seuraukset käydään läpi sekä kuullaan myös lapsen tai nuoren näkemys tapahtuneesta, Sambou kertoo.

Myös kauppa haluaa antaa vakavan viestin, että näin ei voi tehdä.

– On tärkeää, että tekoa käsitellään myös vanhempien tai muiden turvallisten aikuisten kanssa. Jos vanhemmat suhtautuvat asiaan vakavasti ja vastuullisesti, näpistely pääsääntöisesti loppuu ensimmäiseen kiinni jäämiseen, Sambou kertoo.

Jos varkaus on suuri tai siitä on aiheutunut merkittävää vahinkoa, asiaa voidaan selvittää sovittelun kautta.

– Lapsen mielessä pitää konkretisoitua, että varastaminen on väärin. Keskeistä on, että lapsi ymmärtää varkauden myös sen ihmisen näkökulmasta, keneltä on varastettu, pyytää anteeksi ja korvaa vahingon.

Lue myös: Näin lapsi kasvattaa vanhempiaan: 8 ihmissuhdetaitoa, jotka vanhempi oppii lapselta

Opeta tekosyy, jolla ikävästä tilanteesta pääsee pois

Yleisin syy varastamiseen lienee se, että lapsi sattuu olemaan paikalla, kun kaveri tai kaveriporukka ryhtyy näpistelemään kaupasta.

Tilanne voi tuntua lapsesta hauskalta, jännittävältä – ja ahdistavalta.

Joskus lapset saattavat varastaa, koska heillä on nälkä tai he haluavat kovasti saada jonkin asian, mutta heillä ei ole siihen rahaa.

Näpistys voi olla ensimmäisellä kerralla päähänpisto.

Jos näpistelyyn ei heti puututa, se voi muuttua ajanvietteeksi, josta lapsi hakee jännitystä elämäänsä välitunneilla ja koulupäivien jälkeen.

Sambou opetti omille lapsilleen, että aina voi keksiä tekosyyn, jotta pääsee pois, jos kaverit aikovat näpistää.

– Oho, mulla soi puhelin, mun täytyy lähteä. Tai voi vaikka sanoa, että vitsi mulla on nyt maha kipeä, pakko lähteä kotiin. En tiedä, onko tämä hyvä neuvo, mutta ainakin käytännöllinen.

Myös jämäkkä reagointi voi toimia.

– Oikein vahvan itsetunnon omaava lapsi voi suojella itseään ja sanoa suoraan, että tämä ei tunnu nyt järkevältä, lähden tästä nyt pois. Parhaimmillaan myös kaverit lähtevät pois tilanteesta ja menevät tekemään jotain muuta.

Vanhemman lompakolla käyminen voi tehdä särön luottamukseen. Asiasta kannattaa kuitenkin keskustella avoimesti.

Hyvä keskusteluyhteys vähentää alaikäisten rikoksia

– Kaikkein huonoin malli, minkä lapsi voi vanhemmiltaan saada suhteessa varastamiseen, on se, ettei asiasta keskustella kotona lainkaan, Sambou sanoo.

Tutkimusten mukaan lapsen ja vanhempien välisen kommunikoinnin vähäisyydellä on vaikutusta lasten ja nuorten tekemiin rikoksiin. Lapsen tulisi tuntea olonsa niin turvalliseksi, että hän uskaltaa kertoa mokailuistaan vanhemmille.

Jos lapsi jää toistuvasti kiinni varastelusta kotona, koulussa tai kaupoissa, kannattaa pysähtyä miettimään, mitkä asiat lapsen elämässä eivät ole kohdillaan.

– Lapsen elämässä on pääsääntöisesti aina muitakin ongelmia, jos varastelusta muodostuu tapa, Sambou kertoo.

Rajojen asettaminen lapselle ei ole lainkaan helppoa. Miten voi toimia jämäkkänä vanhempana ja pitää hyvä keskusteluyhteys lapseen?

Jos tuntuu, että omat voimavarat eivät riitä, on paljon palvelevia puhelimia, joihin voi soittaa ja kertoa: Olen huolestunut vanhempi, mitä minun pitäisi tehdä?

– Itse soitin aikoinaan puhelun Aseman lapset ry:lle, kun naapuruston lapset yhdessä keksivät kaikenlaisia rajanvenytyksiä. Heiltä löytyy myös turvallinen, aikuinen keskustelukumppani myös lapselle, joka ei halua kertoa aivan kaikkea omalle vanhemmalleen.

Yksikin varastaminen vanhemmilta tai kaupasta voi jättää pysyvän jäljen lapsen ja vanhemman suhteeseen. Vanhemmasta saattaa tuntua, että hän on pettynyt eikä voi enää luottaa lapseen.

– Vaikkei näpistely ole hyväksyttävää, se on kuitenkin aika tavallista. Hyvin monet lapset osallistuvat näpistelyyn erityisesti ryhmän paineessa, Sambou painottaa.

Hän pitää tärkeänä myös sitä, ettei lasta syytetä, nimitellä eikä leimata näpistyksen vuoksi.

Ensin kannattaa vähän huokaista, ennen kun sanoo kovinkaan paljon.

– En usko, että on olemassa sellaista perhettä, jossa ei missään vaiheessa jouduttaisi harmaalle alueelle. Näitä asioita tapahtuu kaikenlaisissa perheissä.

Kotiliesi.fi: Näin eronneen Katin, 47, sosiaalialan palkka riittää kuluihin ilman kituuttamista

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X