Nirso lapsi voi innostua uusista ohjeista - Äiti testasi kasvisruokakirjan

Miten tässä näin pääsi käymään? Lapsistani piti tulla kaikkiruokaisia ja ennakkoluulottomia, pienestä asti niin sushia kuin munakoisovuokaakin lempiruokinaan pitäviä herkuttelijoita. Totuus on kuitenkin, että nyt 6- ja 8-vuotiaina he ronkkivat epäluuloisina ”vihreitä juttuja” annoksistaan ja nyrpistelevät nenäänsä uusille ruokalajeille jo ennen maistamista. Itsekin nappaan arjen kiireessä liian usein kaupasta sen kana- tai jauhelihapaketin.

Toimitukseen tupsahtaa uutuuskeittokirja Kasvisruokaa koko perheelle, ja tartun siihen innokkaasti. Josko tämän innostavasti kuvitetun ja helpolta vaikuttavan kirjan avulla saisin ujutettua kasvisruokaa arkeemme? Uusia makuja, ja maapallokin kiittäisi.

Lue myös: Näin totutat lasta uusiin makuihin

Aloitan helposta: kikhernecurryn tyyppisiä intialaishenkisiä kastikkeita meillä on totuttu syömään. Maistuu kaikille, tosin viipaloidun, lämmitettäessä möhjääntyvän banaanin jättäisin ehkä itse pois. Myös vihreä carbonara (parsakaalia, sokeriherneitä ja persiljaa) saa peukutusta, kuopus kylläkin erottelee persiljat lautasen reunalle. Sen sijaan porkkana-pähkinäpasta oudoksuttaa jälkikasvua liikaa, ehkä kastikkeessa käytetyn ranskankerman antaman happamuuden vuoksi. Periaatteessa porkkana ja hasselpähkinät ovat meillä hyväksyttyjä makuja.

Tiesitkö tämän lapsen kasvisruokavaliosta?

Ohjeet olivat luvatun helppoja ja nopeita valmistaa. Kirjassa on kivasti huomioitu myös vegaanit, ja kirjoittajat tuntuvat olevan aidosti tietoisia nirsojen lasten vanhempien haasteista. Monta potentiaalista reseptiä odottaa vielä kokeiluaan.

Sara Ask ja Lisa Bjärbo (suom. Rita Oksanen): Kasvisruokaa koko perheelle (Gummerus)