Opeta lapselle myötätuntoa hyväntekeväisyyden avulla: ”Painota auttamisen iloa, älä ahdista lasta maailman kärsimyksellä”
Myötätunto on vahvuus — sekä ympäristölle että yksilölle itselleen. Myös hyväntekeväisyys, esimerkiksi näin joulun alla, voi olla keino opettaa myötätuntoa lapselle, kunhan hänelle esittää asian oikein: korosta auttamisen iloa, älä maailman kärsimystä.
– Empatiakyky on myötätunnon kokemisen perusta. Empatia voi kohdistua mihin tahansa tunteeseen, mutta myötätunto suuntautuu nimenomaan toisen kärsimykseen ja haluun lievittää sitä, kertoo psykologian professori Mirka Hintsanen Oulun yliopistosta.
– Ilman empatiaa olemme sosiaalisesti varsin kömpelöitä, kuin norsuja posliinikaupassa. Kun lapsen empatiakyky kehittyy oikein, hänellä on myöhemmin helpompaa työelämässä sekä ihan henkilökohtaisissakin ihmissuhteissa: tällöin hän ymmärtää toisen ihmisen tunnetilan ja osaa suhteuttaa toimintaansa sen mukaisesti. Yksilön huono empatiakyky voi heijastua myös läheisiin, Hintsanen listaa syitä, miksi empatiakyvyn ja myötätunnon kehittyminen ovat tärkeitä.
Joulukeräykset yksi keino herätellä empatiaa
Voisiko lapselle opettaa myötätuntoa hyväntekeväisyyden ja auttamisen kautta, esimerkiksi näin joulunaikaan?
— Riippuu siitä, miten asia esitetään lapselle. Jos raha vaan kiikutetaan rahalippaaseen, niin lapsi ei ymmärrä, mistä on kyse. Kannattaa kertoa lapselle auttamisen syyt ja keräyksen taustat.
Hintsanen kehottaa kuitenkin ennakkoon pohtimaan, kuinka tarkkaan ja miten surullisista asioista lapselle kertoo. Myös lapsen ikä vaikuttaa siihen, miten asiat kannattaa esittää.
— Mielestäni kannattaa varoa, ettei lapselle tuo liikaa maailman ahdistusta liian varhaisessa vaiheessa. Puutteen ja köyhyyden voi tuoda varovasti esille ikätason huomioiden, mutta mukaan kannattaa ottaa positiivinen sävy: nyt meillä on mahdollisuus auttaa ja ilahduttaa!
Auttamistilanteen voi myös konkretisoida esimerkiksi paketoimalla annettava lahjan yhdessä tai katsomalla kuvia kohteesta, jonne lippaaseen laitetut rahat matkaavat.
Lue myös: Miten kasvattaa sosiaalinen lapsi? – muista tukea empatian kehittymistä
Opeta lasta nimeämään tunteita
Hintsasen mukaan sekä empatian että myötätunnon kehittymistä auttaa myös omien tunteiden tunnistamisen ja niiden säätelyn kehittymisen tukeminen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pieniä lapsia autetaan nimeämään eri tunteitaan. Lapsen kanssa voi lähteä tarkastelemaan perustunteita vaikkapa kuvakirjojen kautta. “Miltähän tuosta koirasta tuntuu, kun se näyttää tuolta?”
Myöhemmin mukaan tulevat satukirjat, ja niitä lukiessa tunteita voi ajatella jo tapahtumien kautta: koirasta tuntuu tältä, koska tapahtui näin.
— Lapsi ottaa myös mallia vanhemmiltaan ja muilta läheisiltä, joiden kanssa hän viettää aikaa. Toki kaikissa perheissä on välillä ristiriitoja, eikä vanhempi voi jatkuvasti toimia lapsen kannalta esimerkillisesti, Hintsanen sanoo.
Olennaista myötätunnon kehittymisessä on tukea myös lapsen tunnesäätelyn kehittymistä. Voimakkaat, etenkin negatiiviset tunteet, vähentävät myötätunnon kokemista, mutta tunteiden käsittelyä opetellaan aina ikävaiheen mukaisesti.
— Liikaa ei tietenkään voi vaatia, sillä pienen lapsen tunteidensäätelykeinot ovat vielä hyvin rajalliset. Pienen lapsen tunteiden käsittely nojaa pitkälti ulkoisiin tekijöihin ja esimerkiksi vanhemman syli voi auttaa vihaista lasta rauhoittumaan.
Empatia voi jäädä minä-vellomisen alle
Empatiakyvyn kehittäminen on hyödyllistä ihan kaikille. Moni ei aikuisenakaan ole vielä täysin oppinut. Varsinkin, kun nyky-yhteiskunta odottaa yksilöltä paljon, ja itsetuntemuksen ja minä-ajattelun merkitykset ovat korostuneet. Toisaalta itseohjautuvuus on edellytys yhteiskunnassa pärjäämiselle, mutta hysteerinen self-help -oppaiden pänttääminen ja oman hyvinvoinnin äärimmäinen jahtaaminen voi olla ongelmallista.
– Mikäli unohdetaan tarkastella asioita toistenkin näkökulmasta,voidaan joutua aika kovaan yhteiskuntaan. Alustavat myötätuntoon liittyvät tutkimukset näyttävät, että myötätunto edistää paitsi muiden myös yksilön omaa hyvinvointia. Oman navan liika tuijottelu ei välttämättä kannata edes oman itsensäkään kannalta, Hintsanen kertoo.
Lue myös: Näin kasvatat lapsestasi aikuisen, joka luottaa elämään ja itseensä
Jaa oma kokemuksesi