Kasvatus 11.07.2017 Päivitetty 17.08.2023

Saako lapsi itse päättää, mitä syö? 10 vinkkiä nirsoilun nitistämiseen

Lapsen nirsoilu voi tehdä ruokahetkistä ikäviä, vai kuulostaako tutulta: uhmaikäinen heittää lautasen lattialle tai kieltäytyy edes maistamasta tarjolla olevaa annosta. Miten nirso lapsi saadaan syömään tai edes maistamaan yhteisillä aterioilla? Kysyimme ohjeita asiantuntijalta.

Teksti
Anna Mäkelä
Kuvat
Istockphoto

Kaksplussan keskustelupalstalla ja Facebookissa on käyty vilkasta keskustelua siitä, miten tulisi toimia, kun lapsi nirsoilee. Kuinka käy, jos lapsi valitsee itse ruokansa? Otimme yhteyttä Neuvokas perhe -kouluttajaan ja terveydenhoitajaan Elisa Luomarantaan, ja pyysimme vinkkejä pikkulapsiarjen haastaviin ruokailutilanteisiin.

Jos alle kouluikäinen lapsi kieltäytyy määrätietoisesti syömästä tarjottuja ruokia, voi vanhemmalla mennä sormi suuhun. Onko tällöin syytä koota ateriat lapsen toiveiden mukaan?

– Alle kouluikäisten kohdalla vanhemmat ilman muuta päättävät jääkaapin sisällön ja vastaavat aterioista, Elisa Luomaranta toteaa

Jos lapsi pääsee ihan itse valitsemaan ruokansa, päätyy lautaselle helposti liikaa sokeria ja tyhjiä hiilihydraatteja tai pelkästään nakkia, perunamuusia tai muuta lapsen suosikkia. Luomarannan mukaan tärkeintä on se, että lapsi näkee jokaisella yhteisellä aterialla, millaisista osista terveellinen ateria koostuu. Näin lapsi oppii muun muassa sen, että kasvikset ovat osa ateriaa.

Lapsen kasvaessa on kuitenkin järkevää lisätä hiljalleen vastuuta ja valinnanvapautta. Vanhempi voi esimerkiksi tarjota muutaman järkevän välipalavaihtoehdon, joista lapsi voi sitten valita mieluisimman. Iän myötä lapsen valinnanvapautta voi askel kerrallaan lisätä.

Nirsoilu ei heti aiheuta puutostiloja

Uhmaikäisen kanssa lautaset voivat lennellä ja aiemmin hyvällä halulla syöty lempiruoka ei enää maistukaan. Vanhempi huokaisee helpotuksesta, jos edes pieni osa ateriasta päätyy suuhun asti. Voiko tämänkaltainen nirsoilu aiheuttaa lapselle puutostiloja?

– Uhmaiän nirsoilussa on kyseessä ohimenevä vaihe, jonka aikana puutostiloista ei ole syytä vielä huolestua. Useimmat lapset maistavat rohkeammin jo 4–5-vuotiaina, Luomaranta vakuuttaa.

Vanhemman ei siis tarvitse syyllistyä, vaikka jokainen lapsen ateria ei olisikaan koostumukseltaan ihanteellinen. Tavoitteena kannattaa kuitenkin pitää sitä, että koko perhe söisi monipuolisesti ja saisi tarpeeksi laadukkaita rasvoja, proteiineja, vitamiineja, kuitua sekä hyviä hiilihydraatteja.

– Lapsi oppii tyypillisesti pitämään sellaisista mauista, jotka ovat tulleet tutuksi. Tutuksi ruoat taas tulevat ainoastaan niitä tarjoamalla ja maistamalla. Joskus uuteen makuun tykästyminen vaatii 10 tai jopa 100 maistamiskertaa. Eikä kaikesta tietenkään tarvitsekaan tykätä, Luomaranta muistuttaa.

Nirso lapsi söisi mieluiten vain omia suosikkejaan.Uusia makuja opeteltaessa kannattaa lapsen lautaselle valita lisäksi myös lapsen vanhoja suosikkeja.

Maistamalla eroon nirsoilusta

Nykyään ollaan onneksi tultu kauas ajasta, jolloin lautanen oli syötävä aina tyhjäksi. Moni Kaksplussan lukija kertoo pitävänsä tätä nykyä ohjenuoranaan sitä, että vanhempi päättää, mitä syödään ja lapsi päättää, kuinka paljon. Myös Luomaranta pitää ohjetta järkeenkäypänä.

– Lähtökohtaisesti lapsi tietää itse parhaiten, milloin on nälkäinen tai kylläinen, etenkin jos taitoa on opeteltu yhdessä. Jos lapselle tuleekin nälkä jo ennen seuraavaa ateriaa, on hyvä hetki pohtia yhdessä, että olisiko suurempi annos pitänyt nälän paremmin poissa, Luomaranta sanoo.

Kun lapsen kanssa totutellaan uusiin makuihin, kannattaa sitä ajatella taidon harjoitteluna, ei pakkona. Tuputtaminen ei siis toimi, mutta tarjota kannattaa aina.

Jos tavoitteena on oppia syömään esimerkiksi perunaa, ei Luomarannan mukaan kannata varautua lukuisilla muilla vaihtoehtoisilla lisukkeilla. Sen sijaan opeteltavan maun kaveriksi kannattaa valita lapsen vanhoja suosikkeja, jotka suurella todennäköisyydellä maistuvat tälläkin kertaa. Kun lapsi tulee kylläiseksi muista aterian osista, ei ole katastrofi, vaikka se peruna jäisikin lopulta lautasen reunalle.

Lue lisää:

Lapsen ruoka-aineallergiat – allergiaperheen parhaat vinkit

Vauvan tärkeät vitamiinit – näin huolehdit vauvasi ravintoaineista

Näin totutat lasta uusiin makuihin – 4 vinkkiä

Herkkujen antaminen lapselle – Tämän takia karkkipäivä voi olla huono juttu

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X