Suomalainen varhaiskasvatus on ollut maailman parasta – Asiantuntija kertoo, onko se sitä yhä
Onko päiväkodeista tullut vain lasten säilytyspaikkoja? Asiantuntija kertoo, mitä Suomalaisen varhaiskasvatuksen tilasta olisi hyvä tietää.
Suomalainen varhaiskasvatus ajautui muutospyörteeseen kymmenisen vuotta sitten, kun silloinen päivähoito siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen.
Käytöstä poistuivat ilmaisut “lastentarha” ja “päivähoito”. Jotkut halusivat luopua kokonaan myös sanan “päiväkoti” käytöstä. Päivähoidon tilalle tuli varhaiskasvatus, joka korostaa lapsen oikeutta yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukeen.
Aiemmin ajateltiin, että vanhemmilla on oikeus saada lapselleen päivähoitopaikka. Nykyisin lähtökohtana on, että varhaiskasvatus on lapsen oikeus saada riittävän laadukasta tukea kasvulleen sekä esiopetusta.
– Varhaiskasvatuksesta on tullut suomalaisen koulutusjärjestelmän ensimmäinen askel, toteaa varhaiskasvatuksen arviointineuvos Janniina Vlasov Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista.
Vuonna 2018 tuli voimaan varhaiskasvatuslaki, joka on tuonut lisää selkeyttä päiväkotitoiminnan sääntöihin ja ohjeistukseen. Aiemmin toimintaa sääteli sosiaalihallituksen asetukset, joita tulkittiin löyhemmin.
Päiväkotien toimintaa ohjaa myös Opetushallituksen laatimat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet eli opetussuunnitelma. Velvoittavat perusteet ovat osaltaan vauhdittaneet varhaiskasvatuksen murrosta.
– Varhaiskasvatukseen vaikuttavat muutokset ovat olleet tärkeitä. Muutosten myötä on tullut uutta käsitteistöä ja uudenlaisia toiminnan tavoitteita, Vlasov kertoo.
Päiväkotien arjesta on tullut entistä tavoitteellisempaa.
– Varhaiskasvatus on yhteiskuntaan liittymisen paikka. Siksi päiväkotien toiminnan tulee olla tavoitteellista ja jatkuvasti kehittyvää. Keskeinen arjen kysymys on, miten päiväkodin toiminta tukee parhaalla mahdollisella tavalla lapsen emotionaalista hyvinvointia ja oppimisen valmiuksia, Vlasov sanoo.
Varhaiskasvatuksen uudet tavoitteet ja käsitteet voivat joskus kuormittaa alan ammattilaisia, jotka eivät ole aina saaneet riittävää lisäkoulutusta uudistuneen opetussuunnitelman ja kehittyneiden tavoitteiden toteuttamiseen.
Mediassa kirjoitetaan varhaiskasvatuksen henkilöstöpulasta, joukkopaosta alalta ja siitä, miten päiväkodeista on tullut lähinnä lasten säilytyspaikkoja. Karvin arvioinnit eivät kaikilta osin vastaa tätä kuvaa.
– Kansainvälisesti vertailtuna suomalainen varhaiskasvatus on edelleen hyvää, mutta laatu vaihtelee kuntien, jopa päiväkotien välillä, Vlasov painottaa.
Hänen mielestään sekä arvioinneissa että julkisessa keskustelussa esiin tuodut ongelmakohdat pitää ottaa vakavasti ja niihin pitää puuttua.
– Täytyy kuitenkin muistaa, että meillä on edelleen todella paljon päiväkoteja, joissa henkilöstö järjestää lapsille päivittäin valtavan hyvää toimintaa. Olisi hienoa, että päiväkotien monipuolista pedagogista toimintaa saataisiin myös mediassa esiin.
Karvi arvioi varhaiskasvatuksen toimintaa, rakenteita ja johtamista. Arvioinnin kohteena ovat muun muassa maksuttoman 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen toteutuminen, taito- ja taidekasvatus sekä varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen. Parhaillaan arvioidaan kiusaamisen vastaisen toiminnan toteutumista sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja tukevia menetelmiä päiväkodeissa.
– Päiväkotien johtajat ja henkilöstö ovat tietoisia lainsäädännöstä ja tavoitteista, joita varhaiskasvatussuunnitelman perusteet heidän työlleen asettavat, Myös vanhemmat ovat entistä tietoisempia, minkälaista varhaiskasvatusta he lapsilleen toivovat, Vlasov sanoo.
Päiväkotien johtamisesta on tullut entistä haastavampaa
Varhaiskasvatusta vaivaa paha henkilöstöpula. Erityisesti yliopistokoulutetuista varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa pääkaupunkiseudulla.
Suuri joukko varhaiskasvatuksen ammattilaisia on siirtymässä eläkkeelle, ja samanaikaisesti yhä suurempi määrä lapsia on tullut varhaiskasvatuksen piiriin. Tähän murrokseen on herätty liian myöhään ja alalle on koulutettu liian vähän yliopistotutkinnon suorittaneita opettajia.
Henkilöstöpulassa varhaiskasvatuksen opettajien sijaisuuksia voidaan tehdä monenlaisilla koulutustaustoilla. Koulutusvaje on kaiken aikaa korjaantumassa.
Myös päiväkotien johtaminen on käynyt yhä haastavammaksi.
Päiväkodin johtajalla voi olla monta toimipaikkaa johdettavana ja sen myötä alaisten määrä on kasvanut. Lainsäädännöllisten ja hallinnollisten muutosten läpivieminen on keskeinen osa päiväkodin johtajan työtä..
– Henkilöstöpula vaikuttaa johtamiseen sekä siihen, miten uudistukset saadaan juurrutettua osaksi arjen toimintoja. Kun henkilöstössä on jatkuvaa vaihtuvuutta, pitkäjänteinen suunnittelu voi jäädä vähemmälle huomiolle.
Suomalainen varhaiskasvatus on ollut maailman kärkisijoilla
Suomalainen varhaiskasvatus on tietyillä mittareilla kansainvälisten laatuvertailujen kärjessä.
Vlasovin mukaan Suomen varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttaa muunmuassa se, että meillä varhaiskasvatus ymmärretään vahvasti lapsen oikeudeksi. Päiväkotien toimintaa ohjataan lainsäädännöllä sekä Opetushallituksen laatimalla, velvoittavalla varhaiskasvatussuunnitelmalla.
Meillä on korkeakoulutetut varhaiskasvatuksen opettajat. Lainsäädännöllä pyritään varmistamaan, että koko henkilöstöllä on monipuolinen alan koulutus.
– Läheskään kaikissa maissa henkilöstö ei ole näin hyvin koulutettua, Vlasov muistuttaa.
Esimerkiksi Norjassa oli vielä jokunen vuosi sitten samantapainen tilanne kuin Suomessa. Varhaiskasvatuksessa oli henkilöstöpula ja työntekijöiden vaihtuvuus suurta. Uusimpien tutkimustulosten mukaan Norjan varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat tyytyväisiä työhönsä ja kokevat, että lapset sekä perheet arvostavat heidän työtään.
Sata prosenttia työntekijöistä kertoi laajassa norjalaistutkimuksessa, että lapset arvostavat heidän työtään. 99 prosenttia koki saavansa arvostusta perheiden taholta. 97 prosenttia kertoi pitävänsä työstään ja 90 prosenttia valitsisi uudelleen saman ammatin.
Keskeinen selittävä tekijä tähän muutokseen on kouluttautuminen. Tutkimus oli osa laajaa OECD:n vertailututkimusta, johon osallistui yhdeksän maata. Kaikista OECD:n tutkimukseen osallistuneista 75 prosenttia oli osallistunut lisäkoulutusohjelmaan viimeisen 12 kuukauden aikana.
– Henkilöstö tarvitsee sekä perus- että täydennyskoulutusta. Henkilöstöpulaan tarvitaan ratkaisuksi laajaa, pitkälle katsovaa yhteistyötä, jolla vaikutetaan henkilöstön hyvinvointiin ja työmotivaatioon, Vlasov sanoo.
Hänen mukaansa varhaiskasvatuksessa tulisi katsoa eteenpäin ja työskennellä yhdessä kriisien ratkaisemiseksi.
– Tämä toki edellyttää, että päätöksenteossa varhaiskasvatuksen asema koulutusjärjestelmän ensimmäisenä osana nähdään tärkeänä ja siihen kohdennetaan riittävästi resursseja.
Askartelu ja musiikkituokiot eivät saa kadota päiväkotien arjesta
Karvin raporteissa on kiinnitetty huomiota taito- ja taidekasvatukseen liittyvän toiminnan vähentymiseen päiväkodeissa. Viime aikoina on pohdittu myös sitä, miten päiväkotien tulisi vastata yhä pienempänä päiväkotielämän aloittavien lasten tarpeisiin – millaista on varhaiskasvatuksen pedagogiikka taaperoille?
Karvin mukaan ohjattua taidekasvatusta ja musiikkipedagogiikkaa ei monissa päiväkodeissa toteuteta riittävästi.
– On hyvä huolehtia siitä, etteivät vanhat, hyvät päiväkotiperinteet katoa. En haikaile tuokiokeskeisen päiväkotikulttuurin perään. Silti haluan korostaa suunnitelmallisen, rikkaan pedagogiikan merkitystä lapsen kehityksessä ja oppimisessa. Lapset rakastavat ohjattua toimintaa. Henkilöstön vastuulla on sitä järjestää.
Varhaiskasvatus on pienen lapsen elämässä merkittävä ajanjakso, jolloin aivot kehittyvät valtavaa vauhtia. Vlasov korostaa osallisuuden kokemusten merkitystä.
– Tunne ryhmään kuulumisesta on ensiarvoisen tärkeää. Varhaiskasvatus on tarkoitettu kaikille lapsille ja jokaisella lapsella tulisi olla tunne, että hänet hyväksytään ja ymmärretään omana itsenään, Vlasov sanoo.
– Ryhmissä tulisi toteuttaa lasten yhteenkuuluvuutta vahvistavaa leikillistä toimintaa, joka tuottaa mielihyvää ja iloa yhteisestä tekemisestä. Kun lapsella on hyvä ja turvallinen olo, hän on avoin ja vastaanottavainen uuden oppimiselle.
Jaa oma kokemuksesi