Kasvatus 17.04.2022

Tutkijat: Lapselle ei pitäisi sanoa, että hän on älykäs

Myönteinenkin leima voi lisätä epärehellisyyttä. Useat tuoreet tutkimukset osoittavat, että älykkääksi kutsuminen voi laskea merkittävästi lapsen motivaatiota ja kyvykkyyttä.

Teksti
Mervi Juusela
Kuvat
iStock

Monesti ajatellaan, että fiksuksi ja älykkääksi kehuminen vahvistaa lapsen itsetuntoa sekä motivaatiota.

Useat tuoreet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että älykkääksi kehumisella on päinvastaiset vaikutukset lapsen kehitykseen.

APA (Americal Psychological Association) julkaisi hiljattain yhteenvedon kuudesta eri tutkimuksesta, joiden tulosten mukaan älykkääksi kehuminen laskee lapsen motivaatiota sekä kyvykkyyden tunnetta.

Tutkimuksissa verrattiin älykkääksi kehuttuja lapsia samanikäisiin, jotka saivat kehuja ja kiitosta sinnikkyydestä, keskittymisestä ja suunnitelmallisuudesta.

Älykkääksi kehutut nauttivat vähemmän tehtävien tekemisestä. He myös syyttelivät useammin itseään epäonnistumisista, antoivat helpommin periksi haastavissa tilanteissa ja vertasivat useammin itseään toisiin.

Älykkääksi kehutut nauttivat vähemmän tehtävien tekemisestä.

Sinnikkyydestä ja keskittymisestä kehutut lapset ajattelivat useammin epäonnistumisen jälkeen, että olisi pitänyt olla ahkerampi ja keskittyä enemmän.

Lue myös: Tunnista lapsesi temperamentti, ja ymmärrät häntä paremmin

Myönteinenkin leima voi lisätä epärehellisyyttä

Eräässä tutkimuksessa huomattiin, että älykkääksi ja fiksuksi kehuminen voi lisätä lapsen taipumusta epärehellisyyteen.

Jo pelkästään se, että lapsi kuulee luokkakaveri kehuttavan älykkääksi, voi lisätä pienenkin lapsen taipumusta turvautua vilpillisyyteen.

Kaikenlaista lasten leimaamista kannattaa välttää, vaikka määrittelyt olisivatkin hyvää tarkoittavia.

Tyypillisiä leima-sanoja ovat: Älykäs, fiksu, urheilullinen, lahjakas, luova ja johtajatyyppi.

Leima-sanoilla kehuminen voi herkästi johtaa siihen, että lapsi yrittää kovasti olla vanhempiensa odotusten ja leiman mukainen.

Kaikenlaista lasten leimaamista kannattaa välttää.

Hän asettaa itselleen saavutustavoitteita, kuten: Minun pitää voittaa tämä kilpailu. Kokeesta täytyy saada kiitettävä. Olen parempi kuin muut.

Lapsi, joka on saanut johdonmukaisesti kiitosta kovasta yrittämisestä, kärsivällisyydestä, sinnikkyydestä ja tehtäviin keskittymisestä, oppii useimmiten asettamaan itselleen työskentelytavoitteita.

Hänelle on saavutuksia, palkintoja ja vertailu tärkeämpää se, että tekeminen on kivaa sekä kiinnostavaa ja hän kokee olevansa tyytyväinen omaan osallistumiseensa.

Lue myös: Eritysherkkä lapsi leimataan helposti hankalaksi – Herkkyyttä ei tarvitse kitkeä

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X