Narsistinen äiti vahingoittaa lapsensa kehitystä rajusti – oireilu voi jatkua pitkälle aikuisuuteen
Narsistinen vanhempi keskittyy lapsen sijaan omien toiveidensa toteuttamiseen. Niin lapsi oppii, ettei hänen tarpeillaan ei ole väliä.
Narsistinen äiti tai isä on huomionhakuinen ja hänellä on hankaluuksia tuntea empatiaa. Narsistivanhemman vaikutuksessa kasvaminen voi aiheuttaa lapselle myöhemmin monenlaisia mielenterveydenongelmia.
Ongelma on yllättävän laaja, sillä arvioiden mukaan 5-15 prosenttia aikuisista kärsii persoonallisuushäiriöstä. Narsismi taas lukeutuu yhteen persoonallisuushäiriöiden pääryhmistä.
Lue myös: Psykopaattinen ihminen löytyy useimmiten lähipiiristä
Narsistilla on tavallisesti hyvin jäykkä ajattelu- ja käyttäytymistapa: hänellä on voimakas ihailuntarve ja suuruuskuvitelma itsestään, eikä hän kestä kritiikkiä.
Arjessa narsismi näkyy tavallisesti hyvin monella elämän osa-alueella – niin töissä, kotona kuin vapaa-ajallakin.
– Narsisti koetaan usein aluksi karismaattisena henkilönä, mutta myöhemmin hänestä paljastuu hyvin kylmä, empatiakyvytön ihminen, joka rakastaa huomiota. Narsismi voi olla lievää, mutta vakavimmissa tapauksissa narsisti käyttäytyy aggressiivisesti, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Maarit Vesterinen Pikkujätistä kuvailee.
Useimmilla psyykkisesti terveillä ihmisillä voi ilmetä stressitilanteissa persoonallisuushäiriöille ominaisia tapoja kokea tai käyttäytyä. Narsistisia piirteitä voi tulla esiin esimerkiksi parisuhteen päättyessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen kärsisi narsistisesta persoonallisuushäiriöstä.
– Narsismi kehittyy jo lapsuudessa tai nuoruudessa. Joskus iän myötä persoonallisuushäiriölle ominaiset piirteet saattavat lievittyä, Vesterinen kertoo.
Narsistinen äiti tai isä häiritsee lapsen kehitystä
Narsismin kehittymisen taustalla on usein turvaton lapsuus. Narsistisessa persoonallisuushäiriössä lapsen eriytymisvaihe on jäänyt kesken, eikä hänen mielikuvansa itsestään erillisenä yksilönä ole muodostunut tarpeeksi vahvaksi. Tämä johtaa itsearvostuksen puutteeseen ja siihen, että ihminen tarvitsee korostuneesti muiden hyväksyntää.
– Geeneillä voi olla vaikutusta narsismin kehittymisessä. Myös vanhemman narsistinen käytös saattaa muokata lasta vanhemman kaltaiseksi persoonallisuudeltaan ja käyttäytymiseltään, Vesterinen huomauttaa.
Lue myös: Miten lapsesta kehittyy narsisti? “Puutu ajoissa, jos hän määräilee sinua jatkuvasti”
Lapsi tarvitsee turvallisuudentunteen ja uskoa siihen, että hänen tarpeitaan ja toiveitaan kuunnellaan. Hän tarvitsee myös rohkaisua ja hyväksyntää sellaisena kuin on.
Narsistisessa kasvatuksessa lapsi saattaa kokea olevana riittämätön vanhemmilleen, ja hänen tarpeensa saattavat tulla täysin ohitetuksi itsekkään välinpitämättömyyden vuoksi. Tällainen kasvatus haittaa lapsen kehitystä ja voi sairastuttaa myöhemmällä iällä masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöön.
– Narsistinen äiti tai isä saattaa lytätä ja moittia lasta esimerkiksi piirustustaidoista tai koulumenestyksestä. Lapsi oppii olevansa hyväksytty vain silloin, kun hän tuottaa iloa vanhemmilleen. Jos lasta ei rohkaista yrittämään vaikeitakin asioita, epävarmuus kasvaa. Lapsi tarvitsee turvaa, kannustusta, terveitä rajoja ja hyväksyntää, Vesterinen listaa.
Se, kuinka vahvasti narsistinen käytös vaikuttaa lapseen, riippuu lapsen temperamentista. Herkkä lapsi saattaa kokea enemmän kolauksia kuin ulospäinsuuntautunut, itsenäinen lapsi.
Jos toinen vanhempi on rakastava, suojaa se lasta narsistivanhemman vaikutukselta.
Narsisti ei huomaa olevansa sairas
Usein henkilön narsistiset luonteenpiirteet tulevat esiin jo ennen lastenhankintaa, mutta joskus ne saattavat voimistua ison elämänmuutoksen jälkeen, esimerkiksi lapsen synnyttyä.
Jos kumppanin käytös huolettaa, on asia hyvä ottaa esille hänen kanssaan, ja yrittää saada hänet ymmärtämään tilanteen vakavuus lasten kannalta: narsistinen vanhempi on lapselle vahingoksi.
– Jos asiasta keskusteleminen ei auta tai asiaa ei uskalla ottaa puheeksi esimerkiksi narsistin aggressiivisuuden takia, kannattaa olla yhteydessä neuvolaan, Vesterinen neuvoo.
Monesti tilanteen myöntäminen on narsistille haastavaa.
– Narsisti ei usein koe omassa käytöksessään tai toimintatavoissaan mitään ongelmaa ja siksi narsismin hoitaminen on vaikeaa. Psykoterapia olisi siihen kuitenkin tehokas hoitokeino.
Narsistinen äiti tai isä ei pysty peittämään käyttäytymistään ja saattaa esimerkiksi tiuskia lapselle myös muiden nähden. Siksi tilanteeseen saatetaan joskus puuttua myös neuvolan tai koulun taholta. Tämä on tärkeää lasten kannalta, sillä persoonallisuushäiriön varjossa kasvaminen vaikuttaa heidän koko elämäänsä.
– Aikuisena masennus tai ahdistuneisuus saattavat kertoa traumaattisesta lapsuudesta, kiintymyssuhdehäiriöstä ja siitä, että on kasvanut narsistin vaikutuspiirissä. Tällöin on hyvä hakeutua esimerkiksi työterveyshuoltoon ja sitä kautta psykoterapiaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä, Maarit Vesterinen lupaa.
Lue myös: Voiko lapsi olla narsisti? Tämän takia se on epätodennäköistä
Anna.fi: Narsismi perheessä – Tällainen äiti narsisti on
Kommentit (9)
Jutun lähdeteos ei ole kovin uskottava.
Tutun kuulosta,äititraumaa (äidin narsismia) pyrkinyt nyt hoitamaan omatoimisesti vuosia. Pitkä aika elämästä ahdistuneisuushäiriön kanssa kamppaillut ja yrittänyt tervehtyä siitä. Ehjäksi tuskin tulen.
Jännä kuinka joillain on oikein hyvä maine mutta ihmisenä ihan täys paska ja sitte joilla on huono maine mutta ihmisenä mukavia.. Nii kai se menöö
Yhteys neuvolaan? Yleensä jos kyseessä narsismi, tyyppi näyttäytyy mallikansalaisena ja uhrit ympärillä hermoveikkoina ja epävakauna. Narsisti on itse puhtoisen täydellinen, joten kertokaapa joku jos tähän on neuvolasta apu löytynyt.
Monesti tilanne niin että sitä nöyristellään ja yritetään olla hissukseen ettei lapset kärsisi raivokohtauksista joita aiheutuu jos vaikka pitää kissaa sylissä tai eikä puolisoa tai jos mainitsee jonkun naispuolisen työkaverin
Juuri näin. Tarpeen tullen käännetään asiat päälaelleen ja tehdään toinen syylliseksi. Toki neuvolasta voi saada keskustelutukea jos tilanne menee liiaksi pääkoppaan.
Itse kasvoin narsistisen äidin kasvattamana. Isä oli aina poissa kotoa työnsä takia. Äiti ei olisi halunnut jäädä kotiäidiksi, mutta taipui isän tahtoon. Me emme joutuneet päiväkotiin, vaan äiti toimi perhepäivähoitajana ja hoiti meidät kaikki kouluikäisiksi. Sitten hän palasi työelämään. Olin esikoisena eniten äidin hampaissa. Olin tuhma lapsi ja hän mollasi minua usein. Veljeni oli hänen suosikkinsa. Äitini on nyt kuollut. Yli kymmenen vuotta ennen kuolemaansa, hän katkaisi kaikki välinsä meihin lapsiinsa. Aloite tuli 100% häneltä. Kyllä, me tottelimme häntä kuten aina, emmekä käyneet katsomassa häntä lainkaan vanhainkodissa, jossa hän asui 7,5 viimeistä vuottaan. Kyllä, kunnioitimme hänen toivettaan välirikostamme, emmekä osallistuneet hänen hautajaisiinsa. Hänelle oli tosi merkittävä asia ennen kuolemaansa katkaista meihin lapsiin kaikki välit. Hän tiesi sen, että me lapset tulisimme hänen toivettaan myös noudattamaan, niin kuin noudatimmekin. No, me säästyimme valtavalta hoitotaakalta ja vanhustenpalvelutalossa käynneiltä ja hautajaisten järjestämisiltä. Hänen asiansa hoitivat hänen toivomansa henkilöt. Toki rintaperillisyys toteutui. Sitä hän ei ollut halunnut estää tai purkaa. Perimme hänet rintaperillisinä.
Mitähän jutun kirjoittaja tosiaan ajattelee neuvolalla olevsn tarjota….? Ei mitään. Juuri helposti käy noon kuten edellinen kommentoija kertoi, eli ongelman esiin nostajasta tehdäänkin ongelma ja kaikki kääntyykin häntä vastaan.
Ei näissä voi neuvola, perhrneuvola tai lastensuojelu olla avuksi, tai olisi ihan älytön säkä jos sieltä jotain apua saisi, luultavimmin vain jos työntekijä on itse kokenut vastaavaa. Väkivaltstyöntekijät pn ainoita jotka ymmärtää kokemukseni mukaan.
Jutussa oli ohje että jos epäilee toista vanhempaa narsistiksi, kannattaisi olla yhteydessä neuvolaan.
Sallikaa minun nauraa! Yleensä näissä tilanteissa on juuri niin että uhria epäillään mielipuoliseksi, koska narsisti osaa hurmata. Hän hurmaa kaikki käytöksellään, eikä tämän ilmiön tunnistaminen ole mitenkään tavallista edes ammattilaisilla. Toisen leimaaminen narsistiksi saattaa yleensä sinut itsesi vain ongelmiin.