Oletko huono leikkimään? Se ei luultavasti pidä paikkaansa – lapsen kanssa leikkiminen on vain erilaista
Leikkiä mahtuu aikuisenkin päivään, vaikka sitä ei ehkä huomaa. Näillä asiantuntijan vinkeillä virittäydyt leikkiin lapsen kanssa.
Lapsi pyytää leikkimään, mutta mielessäni pyörii ajatus: ”Onko pakko? En minä osaa enää leikkiä.”
Tiedän kuitenkin, että lapsen kanssa kuuluu leikkiä. Lapselle on tärkeää, että hänelle tärkeistä asioista ollaan kiinnostuneita ja niihin osallistutaan. Vanhemman kanssa leikkiminen on lapsen kehitykselle suotuisaa.
Leikkiä ja leluja Turun yliopistossa tutkinut Katriina Heljakka toteaa, että leikki tekee lapsen kanssa vietetystä ajasta merkityksellisempää:
– Usein muistamme hyvin sen, kenen kanssa parhaita leikkejä on leikitty. Vanhemman kanssa jaetut leikkihetket piirtävät voimakkaan muistijäljen lapsen mieleen.
Tällä hetkellä Heljakka työskentelee MLL:n Leikkipäiväohjelmassa asiantuntijana.
Heljakka muistuttaa myös, että lapsi aistii, jos vanhempi ei ole oikeasti leikissä läsnä. Leikki vaatii herkeämätöntä läsnäoloa, ja lapsi kyllä vaistoaa, jos aikuinen ei oikeasti ole leikissä mukana.
– Tämän tunnistavat varmasti kaikki aikuiset, jotka ovat esimerkiksi pelanneet lasten kanssa muistipeliä – lapsi on haka muistamaan, koska hän on tilanteessa täydellisen keskittynyt.
Leikissä on lupa kuvitella asiat toisin
Olen ajatellut olevani leikkisä ihminen. Mutta miten sitten oikein saisin innostettua itseni silloin, kun lapsi yhtäkkiä kaipaa leikkiseuraa?
Heljakka kannustaa lähtemään liikkeelle esimerkiksi jostakin tutusta hahmosta. Hahmo voi olla lelu tai kuvitteellinen hahmo roolileikissä. Hahmoa voi alkaa kehitellä yhdessä lapsen kanssa.
– Esimerkiksi mediasta tuttua hahmoa voi lähteä kyseenalaistamaan. Mitä jos hän tekisikin näin? Tai asuisi aivan toisin? Mistä asioista hän pitää? Millaisia vaatteita ja varusteita hän pukee ylleen?
Innostun ”mitä jos” -ajattelusta. Heljakka toteaa, että siinä ollaan leikin ytimessä: leikissä on lupa kuvitella asiat toisin.
Sellaistahan teen muutenkin päivittäin, tajuan. Se vain keskittyy paljolti omiin mielenkiinnonkohteisiini. Saatan katsoa somesta videoita haaveillen erilaisista käsityöprojekteista tai koirasta.
Mitä jos ompelisin itselleni tuollaisen mekon? Mitä jos perheessämme olisi koira? Millaista elämämme olisi sitten?
Leikkeihin voi myös hakea inspiraatiota kiinnostavista paikoista.
Kaupunkikävelyllä voit tutkailla, millaisia leikin mahdollisuuksia kaupunkitila tarjoaa – onko esimerkiksi mahdollisuus liikkumiseen, hyppimiseen ja temmeltämiseen?
Myös leikin digitaaliset ulottuvuudet tarjoavat lisää jännittäviä mahdollisuuksia, kun leikkejä voidaan videoida ja tallentaa.
Leikkijöinä olemme kaikki erilaisia
Toiset tuntevat vetoa sosiaalisiin leikkeihin, esimerkiksi sanailuun tai yhdessä liikkumiseen. Toisilla leikki on yksin tekemistä, esimerkiksi lelujen kanssa toimimista – rakentelua, käsitöitä, valokuvaamista ja tarinallistamista jonkin välineen kanssa.
Niiden lisäksi leikki voi olla yksin pelaamista tai vaikka metsässä liikkumista ja hiljaista dialogia oman mielen kanssa.
Aikuiset siis eivät olekaan ehkä yhtä huonoja leikkijöitä kuin saattavat ajatella. Lapsen kanssa leikitään vain erityyppisiä leikkejä.
– Aikuisten keskinäinen huumori on mitä suurimmissa määrin usein leikillistä. Leikillisyydellä luodaan yhteisöllisyyttä ja me-henkeä niin perheen sisällä, parisuhteessa kuin työelämän sosiaalisissa piireissä.
Aikuinenkin hyötyy leikistä
– Parhaissa leikeissä tavoittaa kuuluisan flow-tilan. Aikuisten elämässä tämä tunnistetaan esimerkiksi kuuluisana työn ’imuna’, mutta samanlaiseen uppoutumisen tilaan voi päästä myös leikeissä, Heljakka kuvailee.
Leikki voi toisaalta liittyä myös todelliseen maailmaan eikä yksinomaan edustaa todellisuuspakoa, niin kuin usein ajatellaan.
– Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jaetuissa aikuisten nukke- ja muissa hahmoleluleikeissä ollaan vahvasti tässä ajassa ja tutussa maailmassa kiinni, vaikka näissä nukkedraamoissa joskus aikuisten leikkijöiden fantasioita ilmennetäänkin.
Leikkien avulla voimme niin ikään tuoda reaalitodellisuuteen niin elementtejä, joita toivoisimme olevan tulevaisuudessa.
– Näin voi elää tulevaisuutta todeksi jo tässä hetkessä. Tämä jos mikä on tärkeä taito myös työelämässä.
Jaa oma kokemuksesi