”Poikien äiti on perheen kuningatar” – Sanna kasvattaa neljää miehenalkua ja vastaa luuloihin poikien äideistä
– Välillä, kun makoilen sohvalla, pojat saattavat tulla tarkistamaan otsani lämmön, etten vain vaikuta kipeältä, Sanna kertoo.
Poikien äitiys vaikuttaa olevan omalla tavallaan erityistä, kuten tyttöjenkin vanhemmuus. Näin toteaa Sanna Räsänen, joka on Poikien Äidit Oy:n toinen omistaja.
Toinen omistajista, Jonna Mikkonen, pyysi Sannaa mukaan laajentamaan somepohjaisesta Poikien äidit -verkostosta päivätyön. Kaksikon kirja Poikien äidit – Pojan käyttöopas äideille julkaistiin lokakuussa 2019.
Ovatko nämä myytit totta, Sanna Räsänen?
Poikien äiti on perheen kuningatar.
– Ainakin meidän perheessä. Pojat huomioivat minua eri tavalla kuin isäänsä.
Yleensä heillä on jokin pieni tuominen mukanaan, kuten kukka tai muu pieni aarre, kuten joku heidän mielestään upea kivi. Isää he kuitenkin kuuntelevat paremmin. Tämä johtunee siitä, että olen paljon kotona ja lasten kanssa. Työtäni hoidan nimittäin kotoa käsin. Niinpä minulle on helpompi näyttää negatiivisiakin tunteita. Kun makoilen sohvalla, he saattavat tulla tarkistamaan otsani lämmön, etten vain vaikuta kipeältä.
Ihanneperheessä on tyttö ja poika.
– Ei ole merkitystä. Poikien äideillä oli joskus yhteistyönä Kaksplussan bloggaajan Munakoisoni ja minä kanssa kampanja, jossa oli hashataginä ”täydellinen perhe”. Kampanjassa kaikenlaiset perheet määriteltiin täydellisiksi, myös lapsettomat.
Toki pojille on tutkitusti tärkeää saada elämäänsä miehen malli. Jos oma isä ei ole läsnä pojan elämässä, voi miehen malli olla joku toinen mies.
Poikien äideillä on sanaton yhteys.
– Varsinkin silloin on, jos äidillä on useampi poika ja jos nämä pojat ovat tyypillisiä liikunnallisia ja vilkkaita poikia. Jos taas äidillä on taiteellinen ja vähän rauhallisempi, niin pojan äitinä oleminen ei ehkä poikkea niin paljon tytön äitinä olemisesta. Toki tytötkin voivat olla liikunnallisia ja vilkkaita siinä, missä pojatkin.
Luulen kyllä, että kaikilla poikien äideillä on jotakin yhteistä.
Voin kuvitella tekeväni tyttöjen ja poikien kanssa samoja asioita.
– Perheemme tyttö ei innostu aina pelailemaan, kuten perheemme pojat.
Muuten perheemme lapset tykkäävät samoista asioista, kuten retkistä ja elokuvissa käymisestä. Ja pojatkin haluavat kynsilakkaa, jos he näkevät, että tytön kynnet lakataan. Tyttö tykkää enemmän leikkiä pienillä hahmoilla, kuten petseillä. Toisaalta pojista nuorin monesti liittyy leikkiseuraksi.
Poikien kanssa on huoletonta.
– Varsinkin kouluikäiset poikani hukkaavat enemmän tavaroitaan kuin tyttöni. Pojat ovat kyllä aina kisaamassa, painimassa tai pelaamassa jotain. Mutta toisaalta he eivät jää harmittelemaan esimerkiksi rikkoutunutta tavaraa niin pitkäksi aikaa kuin minä tai tyttö.
Jaa oma kokemuksesi