Kaksplussan imetyskysely: Yli 50 % imettää taaperoikään saakka
Kaksplus kysyi lukijoiltaan, miten pitkään he imettivät ja miltä imettäminen oikein tuntui. Kuka ruokki vauvaa imetysaikana – äiti, isä vai molemmat? Lue vastaukset!
Jokainen äiti kokee imetyksen omalla tavallaan. Se on matka, jolle lähdetään yhdessä vastasyntyneen kanssa – sen päätepistettä ei voi ennakkoon tietää, vaikka toiveita useimmilla äideillä siitä ennakkoon onkin.
Kaksplus kysyi äideiltä, millainen heidän imetystaipaleensa lopulta oli.
Imetys jatkuu vielä vauvavuoden jälkeen
Suomalaisia kannustetaan täysimettämään vauvaa 6 kuukauden ikään asti. Tämän jälkeen osittaista imetystä suositellaan jatkamaan vähintään 12 kuukauden ikään asti kiinteiden lisäruokien ohella.
Vaikka Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee lapsen rintaruokintaa kahden vuoden ikään saakka, Suomessa imetystä vuoden ikään on pidetty yleisesti normina, koska sen jälkeen lapselle voi alkaa antaa lehmänmaitoa.
Kaksplussan imetyskyselyyn vastanneista äideistä hieman yli puolet kertoi imettäneensä vielä sen jälkeen, kun lapsi oli täyttänyt vuoden – Kaksplussan lukijat imettävät näin ollen keskimääräistä pidempään, sillä THL:n raportin mukaan vain kolmannes suomalaisista äideistä saavuttaa vuoden rajapyykin.
Noin 40 prosenttia Kaksplussan kyselyyn vastanneista äideistä imetti lastaan korkeintaan vuoden ikään saakka. Noin 4 prosenttia äideistä puolestaan kertoi, ettei imetys ollut onnistunut.
Vain prosentti kyselyymme vastanneista äideistä totesi, ettei halunnut imettää lastaan lainkaan.
Äidin tuntemukset sekä henkinen tuki ratkaisevia tekijöitä
Imetys on asia, joka vaatii usein harjoittelua niin äidiltä kuin vauvalta. Lähes 40 prosenttia kyselyymme vastanneista äideistä kertoi, että imetyksen alku oli heille hankalaa, mutta lopulta harjoittelu palkittiin.
Lähes yhtä suuri osa vastaajista koki imetyksen heti hyvin luonnolliseksi, ja siihen liittyi vain positiivisia tuntemuksia. Joka neljäs äiti puolestaan kertoi, että imetyksessä oli ollut ongelmia.
Ne äidit, joille imetys oli hyvin positiivinen asia, jatkoivat imetystä useimmiten reilusti yli vuoden ikään.
Jos äidin imetystaival oli sujunut alusta asti hyvin vaivattomasti, hän imetti keskimäärin pidempään kuin muut.
Jos taas imetystä ohjasi vauvan etu, mutta äiti ei nauttinut imetyksestä, imetys kesti useimmiten muutamista kuukausista vuoden ikään saakka.
Suositukset ovat aina suosituksia, mutta arvatenkin äidin tuntemukset ja kokemukset imettämisestä vaikuttavat oleellisesti siihen, miten pitkään lasta rintaruokitaan.
Tämä takia esimerkiksi Imetyksen tuki ry sekä muut imetykseen tukea ja vertaistukea tarjoavat yhdistykset ovat hyvin merkityksellisiä. Moni äiti kertoikin, että tuesta oli ollut vaikeina aikoina apua:
Imetystukiryhmä, neuvola auttoi kun imetys takkusi.
Imetyksen tuki fb-sivuilta poimitut niksit.
Sain paljon tietoa imetyksen tuen Facebook-ryhmästä, erityisesti tieto tiheän imun kausista helpotti, että tissillä roikkuminen ei kestä ikuisesti.
Käy imetystukihenkilöllä hakemassa apua [tämä neuvo auttoi].
Sen sijaan käytännön osallistumisella vauvan ruokintaan ei näyttänyt olevan samanlaista merkitystä imetyksen jatkumisen kannalta – enemmänkin päinvastoin.
Puoliso ja läheiset osallistuvat ruokintaan vain, jos imetys on äidille hankalaa
Kyselymme tulosten mukaan äidit, jotka imettivät lastaan pisimpään, vastasivat lapsen ruokinnasta imetysaikana useimmiten täysin yksin. He olivat useimmiten äitejä, joille imetys oli alusta asti tuntunut melko helpolta.
Sen sijaan ne äidit, jotka lopettivat imetyksen aikaisemmin, saivat useammin lapsen ruokintaan apua läheisiltään – puoliso tai muut läheiset auttoivat ruokkimalla vauvaa pullosta, joka sisälsi joko pumpattua äidinmaitoa tai korviketta.
Jos imetys oli äidille tuskallista ja vaikeaa, imetys kesti keskimäärin maksimissaan 2–4 kuukautta. Puoliso oli vahvasti mukana näiden vauvojen ruokailun järjestämisessä – apua oli monelle kyselymme äidille ollut kiitettävästi tarjolla.
Läheisten osallistuminen lapsen ruokintaan on varmasti tärkeä tekijä imetyksen jatkumiselle silloin, kun äiti kokee imettämisen epämieluisana, vaikeana tai kun imetystaival on muuten ollut uuvuttava.
Noin puolet kyselyyn vastanneista äideistä kertoi, ettei vauvaa ollut imetysaikana ruokkinut kukaan muu kuin äiti.
Osallistuvalla tuella ei kuitenkaan näyttäisi olevan niin merkittävää vaikutusta, että imetystä jatkettaisiin edes osittaisena läheskään yhtä pitkään keskimäärin kuin silloin, kun äiti kokee imetyksen helppona ja vauvaa ei ruoki hänen lisäkseen kukaan muu.
Kyselymme perusteella ei siis vaikuta siltä, että pitkään imettäneet äidit olisivat jakaneet vastuuta lapsen ruokinnasta myös läheisilleen, mikä olisi edesauttanut pitkää imetystaivalta – nämä äidit sen sijaan halusivat ja pystyivät ruokkimaan vauvan imetysaikana täysin yksin.
Jos imetys sujuu mutkattomasti, tapa onkin sekä äidille että vauvalle helpoin ja vaivattomin. Muut läheiset tulevat mukaan vauvan ruokintaan usein silloin, kun vauva alkaa saada muutakin kuin rintamaitoa ravinnokseen, eli 4–6 ikäkuukauden tienoilla.
Aika ajoin keskusteluihin nousee kuitenkin näkökulma siitä, onko vastasyntyneen ruokkiminen kokemus, johon myös lapsen toisella vanhemmalla olisi oikeus – yhteiset ruokailuhetket ovat hyvin intiimejä, ja varsinkin niissä vanhempi ja lapsi voivat kokea syvää yhteyttä ja tarvitsevuutta toisistaan. Toisaalta vauvan ruokkimisen lisäksi on myös paljon muita tapoja olla vauvan lähellä ja helliä tätä.
Eräs 27-vuotias isä lähetti Kaksplussalle kysymyksen aiheeseen liittyen:
”Saimme puoli vuotta sitten esikoisemme. Tuntuu, että vaimoni ja vauva ovat kaksikko, ja minä isänä olen jäänyt perheen ulkopuolelle. Vauva on koko ajan vaimossani kiinni: päivällä sylissä ja yöllä vieressä imetettävänä. Tunnen itseni hyödyttömäksi ja tarpeettomaksi. –”
Psykologin vastauksen kysymykseen voit lukea täältä.
Lähde: Kaksplussan suuri imetyskysely 2018, Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010 (THL)
Jaa oma kokemuksesi