Uusi tutkimus paljastaa: Vauvojen imetys on yleistynyt, mutta esikoisia imetetään yhä vähiten

Esikoisen täysimetys on harvinaisempaa kuin hänen sisarustensa. Imetysohjaus voisi tasoittaa tilannetta.

Teksti Johanna Jantunen
Kuvat iStock

Imetys on yhä yleisempää, ja sen suosio on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana, paljastaa tuore Imeväisruokintaselvitys.

Kun vuoden 2019 tutkimustuloksia verrattiin vuoden 2010 tuloksiin, selvisi, että neljän kuukauden ikäisten vauvojen täysimetys oli kasvanut 26 prosenttiyksikköä. Vajaa vuoden ikäisten, 11–12 kuukautta vauvojen vauvojen imetys puolestaan oli kasvanut 21 prosenttiyksikköä.

Eniten äidit imettävät aivan pieniä vauvoja. Alle kuukauden ikäisistä vauvoista 57 prosenttia oli täysimetettyjä ja lähes kaikki, 94 prosenttia, saivat äidinmaitoa edes jonkin verran.

Neljän kuukauden ikäisistä vauvoista puolet oli täysimetetyksellä. Yli puolet äideistä myös jatkoi imetystä pitkään. Vuoden ikää lähestyvistä vauvoista 58 prosenttia oli imetettyjä.

Syntymäjärjestys vaikuttaa täysimetyksen yleisyyteen

Se, onko lapsi esikoinen vai ei, on yhteydessä täysimetyksen yleisyyteen. Seuraavien lasten imetys on tavallisempaa kuin esikoisen. Merkittäviä muutoksia asian suhteen ei ole tapahtunut vuosien 2010 ja 2019 välillä.

Ensimmäistä lasta täysimetettiin alle kuukauden iässä noin 20 prosenttiyksikköä vähemmän yleisemmin kuin toista tai sitä seuraavana syntynyttä lasta. 2–3 kuukauden ja 4–5 kuukauden iässä ero esikoisen ja seuraavien lasten välillä oli kymmenen prosenttiyksikköä.

Syynä asiaan saattaa olla tiedon ja avun puute.

Selvityksessä todetaan, että ensimmäistä lastaan odottava perhe hyötyy imetystietoa ja imetysluottamusta parantavasta imetysohjauksesta, joka alkaa jo raskauden aikana ja jatkuu synnytyksen jälkeen.

Syntymäjärjestyksen lisäksi myös vanhempien ikä, koulutustaso ja tupakointi oliva yhteydessä imetykseen yleisyyteen.

Nuoret, matalammin koulutetut, ainoana vanhempana perheessä olevat ja tupakoivat äidit imettivät lapsiaan vähemmän kuin muut. Myös keskosuus ja vauvan pieni syntymäpaino olivat yhteydessä vähäisempään imetykseen.

Positiivinen tulos kuitenkin oli se, että nuoret ja matalammin koulutetut äidit imettävät aiempaa yleisemmin.

Toisen lapsen kanssa täysimetys toteutuu useammin kuin esikoisen kanssa.

Toisen lapsen kanssa täysimetys toteutuu useammin kuin esikoisen kanssa.

Vanhemmat noudattavat kiinteiden ruokien suosituksia

Selvityksessä tutkittiin myös sitä, kuinka vauvat syövät kiinteitä ruokia. Nykyisten suositusten mukaan kiinteät ruoat aloitetaan aikaisintaan neljän ja viimeistään kuuden kuukauden iässä. Kiinteiden aloittamisen jälkeen vauvan ruokavaliota on hyvä monipuolistaa nopealla tahdilla.

”On ilahduttavaa, että yhä useampi alle neljän kuukauden ikäinen vauva on täysimetetty, ja kiinteiden ruokien maistelu aloitetaan suositusten mukaisesti vasta neljän kuukauden jälkeen. Kiinteiden ruokien aloittamisen jälkeen vauvojen ruokavalio monipuolistuu nopeasti, kuten suositellaankin”, THL:n erikoistutkija Riikka Ikonen sanoo tiedotteessa.

Selvityksen mukaan neljää tai useampaa ruoka-aineryhmää oli maistellut 6–7 kuukauden ikäisistä vauvoista 39 prosenttia, ja 8–10 kuukauden ikäisistä vauvoista 82 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL ovat seuranneet Suomen imetystilannetta Imeväisruokintaselvityksen avulla vuodesta 1995.

Tuore selvitys toteutettiin 47 Manner-Suomen kunnassa, ja siihen vastasi 3418 perhettä.

Lue myös: Kansainvälinen imetysviikko: 10 kuvaa julkkiksista, jotka eivät kavahda raottaa puseroitaan

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä