Voiko sormiruokailu vaarantaa lapsen ravinnonsaannin? Selvitimme yhdeksän sormiruokailuväitteen paikkansapitävyyden

Sormiruokailu on lapsentahtinen tapa tutustua kiinteisiin ruokiin. Joskus vanhemmilla voi olla vääriä käsityksiä ja pelkoja sormiruokailusta. Listasimme muutaman yleisimmän väitteen – lue alta, ovatko ne faktaa vai fiktiota.

Teksti
Kati Oksman
Kuvat
iStock

Sormiruokaileva vauva aloittaa kiinteisiin ruokiin tutustumisen, kun on siihen taidoiltaan valmis ja hänen kiinnostuksensa syömistä kohtaan on herännyt.

Selvitimme yhdeksän sormiruokailua koskevan väitteen paikkansapitävyyden.

Lue myös: Näin aloitat sormiruokailun vauvalle

1. Sormiruokailu on vaarallista

Kun aikuiset vauvan ympärillä osaavat turvallisen sormiruokailun säännöt, ei kenenkään pöydän ääressä olijan tarvitse stressata. Ollakseen turvallista, sormiruokailussa tulee muistaa muutamia sääntöjä sekä varmistaa, että vauvan edellytykset sormiruokailuun täyttyvät.

Jos olet epävarma sormiruokailun sujumisesta, voit antaa vauvan testata taitojaan ja kokeilla siten, onko hän valmis. Jos syöminen ei tunnu onnistuvan, kokeile viikon tai kahden päästä uudelleen.

Jos vanhempaa pelottaa sormiruokailu, voi vertaistuesta olla iloa. Pyydä esimerkiksi kokeneempi sormiruokailija vanhempineen kylään tai sopikaa treffit kahvilaan.

Lopuksi. Vauvat tukehtuvat äärimmäisen harvoin ja vielä harvemmin syypäänä on ruoka. Ensiaputaitojen kertaaminen ei ole kuitenkaan koskaan turhaa. Tieto siitä, että tosipaikan tullen osaisi toimia, tuo rauhallisen mielen myös ruokapöydän ääreen.

2. Sormiruokailu on välineurheilua

Kyllä ja ei. Sormiruokailun voi aloittaa ostamatta yhtäkään kippoa, alustaa tai essua. Joskus apuväleistä on kuitenkin paljon iloa, etenkin sotkunhallinnassa.

Sormiruokailua helpottavia välineitä ovat syöttötuoli, ruokalappu tai ruokailuessu, ruokailualusta, snapsilasi, muki tai pillipullo, lautanen, uudelleen täytettävät smoothie-pussit ja ”jarrukorkit”, aterimet ja lattiasuoja, kuten vahakangasliina.

3. Lapselle voi tulla ravintoainepuutoksia, jos sormiruokailu on ainoa ruokailutapa

Sormiruokailu ei ole pelkkää maissinaksujen ja höyrytettyjen vihannesten imeskelyä. Samalla lailla kuin soseruokailussakin, on sormiruokailussa pidettävä huolta lapselle tarjottavan ruoan monipuolisuudesta.

On vanhemman vastuulla varmistaa, että tarjottu ruoka sisältää reippaasti eri raaka-aineita eri ruoka-aineryhmistä iän ja allergioiden sallimissa rajoissa.

sormiruokailu

Sormiruokailu pysyy terveellisenä, kun vauvalle muistaa tarjota monipuolisesti ravintorikasta ruokaa.

Lopulta vauva päättää aina itse, minkä verran syö. Mikään tutkimus Suomessa ei viittaa siihen, että sormiruokailevilla lapsilla olisi ravintoainepuutoksia.

4. Vauva on kuusikuinen, kunnes täyttää seitsemän kuukautta. Riittää, että kiinteät lisäruuat aloitetaan päivää ennen seitsemän kuukauden ikää

Totta on, että äidinmaito, tai sen puuttuessa äidinmaidonkorvike, on alle yksivuotiaan pääasiallinen ravinnon lähde. On silti tärkeää, että puolivuotias syö myös kiinteitä ruokia.

Vauvan tulee aloittaa kiinteät lisäruuat viimeistään puolen vuoden eli 180 vuorokauden iässä. Tämä tarkoittaa siis käytännössä seuraavanlaista laskutoimitusta: 6 kuukautta x 30 päivää = 180 vuorokautta. Maailman terveysjärjestö WHO linjaa asian yksiselitteisesti.

Näin ollen jokaiselle vauvalle tulee siis tarjota kiinteää lisäruokaa viimeistään puolivuotiaana, ellei lääkäri muuta ole määrännyt. On hyvä kuitenkin muistaa, ettei määrien tarvitse olla suuria, vaan aluksi totutellaan eri ruoka-aineisiin ja maistellaan.

Eikä toki kannata kantaa huolta, jos ruokailut aloitetaan vasta pari päivää puolivuotissynttäreiden jälkeen. Esimerkiksi kipeälle vauvalle ei välttämättä kannata kattaa lautasta ensi kertaa eteen.

Alussa sormiruokailevalla ruokaa tipahtelee käsistä. On bonusta, jos suuhun asti eksyy jotain. Taidot karttuvat vähän kerrallaan. Valitse sormiruokailua aloittelevan vauvan lautaselle ruokia, jotka eivät ole liukkaimmasta päästä.

Mutta yksi on selvä: lähelle seitsemän kuukauden ikää ei ole hyvä odotella, tarjosipa sitten sormiruokaa tai sosetta.

5. Kuiva leivänkannikka on hyvä sormiruoka vauvalle purtavaksi ja imeskeltäväksi

Joskus kuulee ohjeita, että sormiruokailu kannattaa aloittaa kovalla ruisleivän kannikalla tai raa’alla juurespalalla, koska niistä vauva ei saa muka irti muuta kuin makua. Tällaiset neuvot eivät liity sormiruokailuun mitenkään. Vauvat voivat saada ikeniensäkin avulla irti ruuasta irtoamaan kovan palan, joka onkin sitten liian hankala työstettäväksi.

Toiseksi sormiruokailu on ruokailua siinä missä muutkin ruokailutavat, anna vauvalle saada ruoasta maun lisäksi jotain mahaankin asti.

Kiinteisiin ruokiin vasta tutustuvan vauvan ruoan tulee olla reilusti pehmeää. Sormiruokailua aloittavan vauvan ruoka tulisi valmistaa niin pehmeäksi, että aikuisen saa sen muussattua kitalakeaan vasten pelkkää kieltä käyttämällä. Koostumus saa muuttua vauvan taitojen mukaisesti. Murean ja pehmeän ruuan tulisi olla myös oikeanmuotoista.

Esimerkiksi kovat hedelmät ja vihannekset kannattaa tarjota pehmennettynä tai raasteena, kirsikkatomaatit ja viinirypäleet neljään osaan leikattuina ja pähkinät ja mantelit murskattuina. Monista ruuista voi muotoilla tikkuja, pötköjä renkaita tai kolikoita, joista vauvan on helppo pidellä itse kiinni.

Palojen pitää olla reilun kokoisia. Muuten lapsi ei saa niistä otetta ja ne katoavat pieneen nyrkkiin. Sormiruokailussa edetään koon suhteen päinvastaisesti kuin soseruokailussa, jossa edetään sileästä karkeaan soseeseen: Sormiruokailija harjoittelee ensin isoilla paloilla ja siirtyy pinsettiotteen ja muun motoriikan tarpeeksi kehityttyä pienempiin paloihin.

6. Sormiruokailu on liian monimutkaista rakettitiedettä

Sormiruokailun yksi periaatteista on, että koko perhe voi halutessaan syödä samaa ruokaa, kunhan muistaa listan ruoka-aineista, jotka eivät sovellu vauvoille eikä tarjoa ruoka-aineita, jotka ovat vauvalle koostumukseltaan sopimattomia.

Lue myös: Koko perhe voi syödä samaa ruokaa jo vauvavuonna, kun 3 asiaa ottaa huomioon

Esimerkiksi jättämällä vain suolan pois valmistusvaiheesta sama ruoka voi sopia koko perheelle. Sormiruokailu ei siis ole rakettitiedettä, kun omaksuu muutamat tässäkin jutussa mainitut periaatteet ja päästää sen jälkeen luovuuden valloilleen!

Ruokaa voi valmistaa niin muun muassa keittämällä, höyryttämällä, hauduttamalla, uunissa kypsyttämällä, paistamalla, raastamalla, pilkkomalla ja mikrossa valmistamalla.

7. Jos äidinmaidon pakastaa ja käyttää sitten ruuanlaitossa, ruokaa ei voi enää uudelleen pakastaa

Asia ei ole näin. Totta on, että jos sulattaa pakastetun äidinmaidon ja tarjoaa sitä juotavaksi, ei maitoa voi enää pakastaa. Myöskään maitoa, joka on sulatettu jääkaapissa, ei voi sellaisenaan enää pakastaa toistamiseen. Ruuanlaitossa tilanne on toinen.

Vauvan suussa on voimaa ja ikenet ovat kovat, joten vauva saa kyllä ruoan jauhetuksi.

Seuraavien ehtojen tulee täyttyä, mikäli pakastat ruuan, jossa on käytetty pakastimesta sulatettua äidinmaitoa:

  • Maito tulee sulattaa nopeasti esim. vesihauteessa ja ruuanvalmistus aloittaa heti ja valmistusvaiheessa ruuan tulee kuumeta kunnolla ja läpikotaisin.
  • Kun sulatat ruuan, sen tulee kuumeta kunnolla ennen tarjoilua.
  • Pidä myös mielessä käytetyn maidon ikä ja se, että mikä tahansa valmis ruoka säilyy pakastimessa noin kolme kuukautta.
  • Ennen kaikkea, kuten kaikessa ruoanlaitossa, on syytä pitää huoli puhtaudesta ja hyvästä hygieniasta.
  • Lue lisää äidinmaidon oikeaoppisesta pakastamisesta ja sulatuksesta täältä.

8. Sormiruokailu onnistuu myös ilman hampaita

Totta. Vauvan suussa on voimaa ja ikenet ovat kovat, sillä hampaat piilottelevat ikenien alla piilossa, joten vauva saa kyllä ruoan jauhetuksi.

Ellet vakuuttunut vielä ikenien tehokkuudesta, anna vauvan puraista sormeasi.

9. Sormiruokailua ei ole pakko toteuttaa, jos ei halua

Totta. Jos sormiruokailu kaiken yrittämisen jälkeenkin ei onnistu, asiaan ei kannata jäädä jumiin. Ruokailla voi muillakin tavoilla. Pääasia on, että kaikilla ruokapöydässä on hyvä olla.

Lue myös: Kokki Meri-Tuuli Väntsi ei jaksa stressata ruokasuosituksista: ”Meidän perheellemme ne eivät sellaisenaan sopineet”

Jutun lähteenä on käytetty Marjut Ollilan kirjoittamaa Simppeliä sormiruokailua (WSOY, 2018) kirjaa sekä Marjut Ollilan Simppeli sormiruokakeittiö –sivustoa.

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X