Miksi vauvoja syntyy eniten kesällä? ”Ensimmäistä lasta yrittävät saattavat kuvitella, että kaikki on helposti hallittavissa”

Kesävauva on Suomen syntyvyystilastojen erityispiirre. Mutta miksi vauvoja syntyy eniten heinä-elokuussa? Tutkimusprofessori ja kesälasten äiti vastaavat.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat Jenni Kollani Photography / Heidi Ekholm-Talaksen kotialbumi
kesävauva tulossa? Niin monella muullakin!
Heidin lasten syntymäpäivien ajoittuminen kesään vaatii toisinaan erikoisjärjestelyjä. Kuva: Heidin kotialbumi

Tänäkin kesänä lukuisissa perheissä koetaan se unohtumaton hetki, kun vastasyntynyt kohtaa vanhempansa ensimmäistä kertaa kohdun ulkopuolella.

Vauvoja on syntynyt kesäkuukausina enemmän kuin muina aikoina Suomessa jo vuosien ajan.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 heinä- ja elokuun syntyvyysluvut ovat olleet yli 4000, kun taas muiden kuukausien luvut alkavat kolmella tuhannella.

Tänä vuonna on puhuttu koronavauvabuumista, joten juuri nyt ennakoidaan myös erityisen paljon kesävauvoja.

Kesävauva tulossa: Miksi vanhemmat suosivat kesäkuukausia?

Tilastoista asia ei suoraan selviä, mutta tutkijat arvelevat, että taustalla on raskauden suunnitelmallinen ajoittaminen, kertoo THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler.

Aiemmin vauvoja syntyi eniten maaliskuussa. Maalisvauvat ovat saaneet alkunsa juhannuksen tienoilla, kun hormonit ovat hyrränneet lämpimillä keleillä.

– Nykyään kolmekymppiset vanhemmat haluavat ajoittaa varsinkin esikoisen syntymän sopivaan ajankohtaan. Kesällä vanhemmilla on muutenkin enemmän vapaata töistä, joten ehkä ajatellaan, että se on sopivin aika vauvan saapua.

Lue myös: Näin hoidat vauvaa kesällä

Seuraavien lasten kanssa suunnitelmallisuus vähenee.

–Ensimmäistä lasta yrittävät saattavat kuvitella, että kaikki on helposti hallittavissa. Kun ensimmäinen lapsi on viimein kotona, huomataan, että suunnitteleminen on vaikeaa tai mahdotonta.

Mitä enemmän vanhemmilla on ikää, sitä vähemmän vauvaa yritetään ajoittaa tietylle kuukaudelle.

Tulevaisuudessa kesän lapsi voi olla harvinaisempi

Tällä hetkellä syntyvyys painottuu kesäkuukausille, eikä siinä ole mitään pahaa.

– Suurin osa Suomessa syntyvistä lapsista on joka tapauksessa suunniteltuja ja toivottuja, Mika Gissler toteaa.

– Joillakin lapsi saattaa vielä tulla liian aikaisin tai liian myöhään. Pitkäaikaistutkimuksista kuitenkin selviää, että mitä toivotumpi lapsi on, sitä paremmat ovat lähtökohdat myöhemmälle hyvinvoinnille ja terveydelle.

Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta ajoittaa lasta kesälle. Jos lasta yrittävän on turvauduttava lapsettomuushoitoihin, raskaaksi tuleminen on hyvin suunnitelmallista.

Silloin ei voi kuitenkaan tuijottaa tiettyä kuukautta.

Synnyttäjien keski-iän edelleen noustessa kesävauvojen määrä voi mahdollisesti tippua, jos yhä useampi tarvitsee lapsettomuushoitoja.

Lue myös: Satu, 45, oli aloittamassa IVF-hoitoja, mutta kuukautisia ei kuulunutkaan

Kesävauvojen äiti: ”Olisi voinut luulla, että raskaus ja helle vain ottavat koville”

Kolmelapsisen perheen äidin, somevaikuttaja Heidi Ekholm-Talaksen, 46, jälkikasvusta kaksi on kesän lapsia – esikoinen syntyi elokuussa, keskimmäinen heinäkuussa ja kuopus syyskuussa.

– Olimme keskimmäisen lapsen odotusaikana Lintsillä. Muistan hyvin kuinka vain siirryin kuumuudessa penkiltä toiselle syöden samalla ranskalaisia, Heidi kertoo.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Äiti Yrittää (@heidiekholmtalas) jakama julkaisu

Oli kuitenkin täysin sattumaa, että perheen ensimmäiset lapset ovat syntyneet lämpimänä vuodenaikana. Ennen esikoista Heidillä ja hänen miehellään oli takanaan 9 vuoden lapsettomuus.

– On selvää, että silloin ei mieti ajoitusta. Kuopuksemme kuitenkin sai alkunsa yllätysluomuna.

”Nautin lämmöstä ja siitä, että vauvaa ei tarvinnut pukea juurikaan.”

Sattumasta huolimatta kesä on ollut Heidistä parasta aikaa huolehtia vastasyntyneestä.

– Nautin lämmöstä ja siitä, että vauvaa ei tarvinnut pukea juurikaan. Ulos lähteminen kävi helposti.

Molemmat perheen vanhemmista toimivat kesälasten vauva-aikaan yrittäjinä. Kesälomia heillä ei ollut tiedossa, joten sekään ei ollut kesävauvaa ajatellen hyötynä.

Varsinkin esikoisen odotusaikana kesä oli työntäyteinen, sillä perheen omakotitalo oli juuri rakenteilla.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Äiti Yrittää (@heidiekholmtalas) jakama julkaisu

Kun Heidi odotti perheen kuopusta kesällä 2018, olo oli kuitenkin kesän paahteessa heikko.

– Olisi voinut luulla, että raskaus ja helle vain ottavat koville. Syke kuitenkin nousi korkeaksi pelkästä leivän voitelusta.

Selvisi, että Heidin ferritiiniarvot olivat hyvin alhaiset. Rautainfuusioon Heidi pääsi lopulta yksityislääkärin lähetteellä.

– Toivoin, että asia olisi huomattu aiemmin, jotta kesä ei olisi hurahtanut väsymyksen kourissa.

Lue myös: Ferritiiniä on alettu mitata julkisellakin selvästi enemmän – jääkö raskauden raudanpuute silti huomaamatta neuvolassa?

Lasten kannalta Heidi ei näe kesällä syntymisessä muuta ongelmaa kuin syntymäpäiväjuhlat.

Keskikesällä syntyneiden kaverit eivät pääse lomasuunnitelmien vuoksi juhliin oikeana syntymäpäivänä. Niinpä keskimmäinen lapsi on saanut juhlansa usein elokuussa esikoisen kanssa yhtä aikaa.

– Keskimmäisellä lapsellamme on nyt 6-vuotiaana ensimmäisen kerran omat kaverisynttärit.

Kesällä vaara ennenaikaiseen synnytykseen on pienempi?

Jos kuitenkin syntymäkuukauteen on mahdollista vaikuttaa, olisiko suotavaa saada lapsi kesällä? Tutkitusti esimerkiksi infektiotautien riski on silloin pienempi.

– Infektiotaudit ovat synnytysten ennenaikaisuuden syy, johon meillä on mahdollisuus vaikuttaa, THL:n Mika Gissler toteaa.

– Korona-aikana korostunut käsihygienia ja kanssakäymisten rajoittaminen ovat purreet muun muassa influenssaan. Toisaalta muuten covid-19-taudin vaikutukset raskaana oleviin ovat jääneet meillä Suomessa vähäisiksi. Syntymärekisteristä löytyy noin 100 äitiä, joilla on ollut diagnoosi.

Lue myös: Korona vei Johanna Pulkkisen, 33, keuhko-osastolle viimeisillä raskausviikoilla ja käänsi painon laskuun: ”Vauvan vuoksi oli yritettävä syödä”

Syntyvyys onkin ollut korona-aikana yleisesti hienoisessa kasvussa. Gissler arvelee, että koronavirus sai lapsenhankintaiässä olevat aikuiset pohtimaan, että elämässä on muutakin kuin työ ja huvitukset.

– Vauvoja on syntynyt tämän vuoden aikana selvästi vuosia 2019 ja 2020 enemmän, ja nyt puhutaankin ”koronavauvoista”. Vielä ollaan kuitenkin selvästi alempana kuin vuosina 2015–2017, Gissler selventää.

– Osa ilmiöstä on varmaan tämän hyvin alhaisen hedelmällisyysluvun palautumista.

Vuoden 2020 loka-marraskuussa etenkin pk-seudulla tartuntatilanne kuitenkin huonontui. Tällä voi olla vaikutuksia loppuvuoden syntyvyydelle.

– On mahdollista, että sen seurauksena tulee baby boomin vastakohta. Tätä emme kuitenkaan vielä tiedä.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä