Näin vastaat, kun joku huomauttaa pojan pinkistä vaatteesta

Eihän sininenkään kirvoita tytön yllä kommentteja. Maailma on valmiimpi, kun vaaleanpunaista ei enää hämmästellä pojan yllä. Miten ensi kerralla reagoisit?

Teksti
Tiina Torikka
Kuvat
iStock

1. Historiallisella faktalla.

Ennen vanhaan pinkki oli poikien väri, ja nykyäänhän sentään tytötkin saavat käyttää sitä.”

2. Suomalla anteeksi.

”Ai teillä ei ole vielä opeteltu tätä värijuttua kunnolla.”

3. Innostumalla.

”Eikös ole hieno! Aivan niin kuin aikuisilla kaupungilla.”

Mies vaaleanpunaisessa paidassa.
Kommentoimmeko enää aikuistenkaan vaaleanpunaisia paitoja?

4. Toteamalla tosiasian.

”Niin, pinkki on väri.”

5. Tällä kertaa huumorilla.

”Ai vaaleanpunainen? Lapussa kyllä luki että ’haalea koralli’.”

6. Paljastamalla kaksoisstandardin.

”Käsittääkseni tytötkin tykkäävät eri väreistä.”

7. Kerrankin tunteella ja suoraan.

”Tuo on seksismiä.”

8. Kivasti ja rakkaudella.

”Eikö piristäkin upeasti hänen muita värejään!”

Yksikin möläytys hiuksista, vaatteiden väristä tai lemppareista voi tehdä tyhjäksi kymmenet hyväntahtoiset ja vakuuttelevat sanat.

Koulujen ja päivähoitojen aloitus on epävarmuuden värikausi

Elokuussa someryhmät täyttyvät huolestuneiden vanhempien viesteistä – juuri sellaisista, joita he vannoivat jättävänsä koskaan kirjoittamatta. Pitäisikö pinkistä vaatteesta varoittaa?

On mälsää olla vanhempana tasavertaisuussoturi siinä pelossa, että lapsi joutuu maalitauluksi. Vaatii yhä toistoja, toistoja ja toistoja – niin aikuisilta, kasvattajilta kuin ikätovereilta – jotta pieni lapsi voi ymmärtää: kaikki värit ovat aivan yhtä sallittuja.

Kaikki hiusten pituudet ovat sallittuja. Kaikki merenneito-, poliisi- ja keijuasut ovat sallittuja.

Sillä yksikin puheenvuoro päinvastaisesta tekee helposti tyhjäksi kaikki ne toistot.

Lasten värimieltymysten sukupuolittuneisuutta on tutkittu melko paljon. Yhdessä tuoreimmista, Sveitsissä tehdyssä tutkimuksessa kysyttiin yli 10-vuotiaiden lasten lempiväriä. Sävyn sai valita rajoittamattomalta värikartalta.

Tytöt valitsivat vaaleanpunaisen tai violetin useammin kuin pojat, mutta pojat valitsivat punaisen useammin kuin tytöt. Molempien sukupuolien suosikkisävy oli sininen.

Samassa tutkimuksessa aikuiset naiset valitsivat harvoin vaaleanpunaisen suosikikseen, ja sininen oli sukupuolesta riippumatta yleisin valinta, mutta nyt punaisen valitsivat useammin naiset kuin miehet.

Aikuisilta kysyttiin värien herättämistä tunteista – miehet liittivät vaaleanpunaiseen harvemmin positiivia tunteita kuin naiset. Tutkijat uskovat, että kyse voi olla miesten ja naisten asemasta sekä sukupuolistereotypioista.

Päivä, jona vaaleanpunainen vapautui

Kanadassa on vietetty yli vuosikymmenen ajan vaaleanpunaisen paidan päivää joka helmikuu. Se sai alkunsa vuonna 2007, kun kiusaajat ottivat novascotialaisen koulun teini-ikäisen oppilaan pilkkakivekseen pinkin vaatteen perusteella heti ensimmäisenä päivänä.

Samanikäiset David Shepherd ja Travis Price tuohtuivat pojan kohtelusta. He ostivat ja jakoivat kymmeniä vaaleanpunaisia paitoja osoittaakseen, että oppilaat ovat kiusatun puolella: heitä kaikkia ei olisi mahdollista kiusata.

Viikon mittaan suurin osa oppilaista pukeutui pinkkiin. Sana levisi, ja pian myös muiden koulujen oppilaat alkoivat ilmaantua vaaleanpunaisissa vaatteissa. Koulujen henkilökunta tuli aatteen taakse, ja ilmiö kasvoi maanlaajuiseksi.

Vaaleanpunaisen paidan päivää on sittemmin vietetty muuallakin maailmassa, pontimenaan sama tarina kanadalaisnuorten esimerkistä.

Kommentit (1)

Kyllä minun tytärtä luultiin pojaksi, kun hänellä oli sinistä päällä ja sanottiin kommenttia, että miksi pitää pukea tytölle poikien värisiä vaatteita.

Vastaa käyttäjälle Merke Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X