Apgarin pisteet – mitä ne kertovat vauvasta?
Lapsi saa ensimmäiset Apgar-pisteet jo minuutti syntymänsä jälkeen. Pisteiden tarkoitus on arvioida, miten vastasyntynyt voi syntymähetkellään, mutta mitä ne kertovat tulevasta?
Apgarin pisteet sai alkunsa 1950-luvulla ja on ollut Suomessakin käytössä 60-luvulta lähtien. Mikä tämä amerikkalaisen lääketieteen tohtorin Virginia Apgarin kehittämä pisteytysjärjestelmä oikeastaan on?
– Sen tarkoituksensa oli alkaa kiinnittää systemaattisesti huomiota vauvan vointiin heti syntymän jälkeen ja arvioida lapsen elvytyksen tarvetta. Lisäksi se helpottaa synnytyksen hoitotapojen ja elvytyskäytäntöjen vertailua, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, HUS:n osastonlääkäri Tarja Myntti.
Tavallisesti vastasyntynyt pisteytetään kolmesti: minuutin, viiden minuutin ja kymmenen minuutin iässä.
Joissakin synnytyssairaaloissa on kuitenkin tapana antaa Apgarin pisteet vain minuutin ja viiden minuutin iässä, mikäli ne ovat korkeat ja vauvan vointi säilyy hyvänä. Tällöin pisteitä ei välttämättä enää kirjata kymmenen minuutin iässä.
Harva vauva saa täydet pisteet
Apgarin pisteisiin vaikuttavat viisi osa-aluetta: vauvan sydämen syke, hengitys, lihasjäntevyys, väri sekä ärtyvyys. Kustakin osa-alueesta voi saada 0–2 pistettä eli yhteensä korkeintaan 10 pistettä.
Yleisimmin pisteitä laskee vauvan väri, sillä enemmistö vastasyntyneistä sinertää hieman.
– Lähes kaikilla vauvoilla on pientä sinertävyyttä, ja myös lihasjäntevyydestä voi tulla yhden pisteen alenema. Juuri kellään ensimmäisen minuutin pistemäärä ei ole 10, ja monella se ei ole sitä vielä viiden minuutin kohdallakaan, Myntti sanoo.
Pisteisiin voivat vaikuttaa esimerkiksi raskauden kesto, synnytyksen aiheuttama rasitus vauvalle, infektio, äidin käyttämät lääkkeet tai sektio, jossa äiti on nukutettu.
– Tällöin vauvakin syntyy unessa, minkä vuoksi lihasjäntevyys voi olla veltto, Myntti tuumaa.
Apgarin pisteet: osa-alueet ja pistemäärät
| Osa-alue | 0 pistettä | 1 piste | 2 pistettä |
|---|---|---|---|
| Sydämen syke | ei todettavissa | alle 100/min | yli 100/min |
| Hengitys | ei hengitä | hidas, haukkova |
säännöllinen |
| Lihasjäntevyys | veltto | alentunut jäntevyys | normaali jäntevyys |
| Ärtyvyys | ei reagoi stimulaatioon | reagointi vähäistä |
itku, voimakas reagointi |
| Väri | kalpea, sinertävä | sinertävä raajoista | punakka |
Olennaiset 5 minuutin Apgar-pisteet
Joskus Apgarin pisteet voi myös laskea ensimmäisestä tuloksesta. Jos näin käy, vauvalla voi olla ongelmia esimerkiksi hengityksen käynnistymisen kanssa.
– Paljon yleisempää kuitenkin on, että aluksi hieman matala pistemäärä nousee viiden ja kymmenen minuutin kohdalla, Myntti toteaa.
Alkuperäisen kriteeristön mukaan 0–3 pistettä on huono tulos, 4–6 kohtalainen ja 7–10 hyvä tulos. Myntin mukaan ensimmäisen minuutin kohdalla annetut pisteet eivät ole yhtä kriittiset kuin viiden minuutin pisteet.
– Osa vauvoista on syntymästään rasittuneita eivätkä täysin virkkuja vielä ensimmäisen minuutin kohdalla. Moni kuitenkin toipuu viiden minuutin ikään mennessä, joten silloin annetut pisteet ovat jatkoennusteen kannalta paljon olennaisemmat, hän selittää.
Lue myös: Kaikki imetyksestä – imetysasennot, ruokavalio, alkoholi ja muut kiperät kysymykset
Harvinaiset matalat Apgar-pisteet
Väestötutkimuksissa matala, 0–3 pisteen tulos viiden minuutin iässä lisää lapsen riskiä esimerkiksi CP-vammaan, kehitysvammaan ja epilepsiaan. Yksilötasolla sen ennusteellinen arvo on kuitenkin vähäisempi.
Myntin mukaan matalien pisteiden merkitys on se, että lapsen vointia pitää jatkossa tarkkailla.
– Usein vauva tarvitsee jotakin tukea ainakin alkuvaiheessa. Synnytys on voinut olla vauvalle rankka ja hän on voinut esimerkiksi vetää lapsivettä keuhkoihinsa, eikä hengitys ole käynnistynyt kunnolla, Myntti sanoo.
Matalat Apgarin pisteet viiden minuutin iässä ovat kuitenkin harvinaisia. Vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa vain 0,4 prosenttia vastasyntyneistä sai viiden minuutin iässä 0–3 pistettä.
– Ja suurin osa niistä, joiden pisteet ovat kohtalaisella tasolla, toipuvat nopeasti. Tällöin varsinaista seurantaa ei vauvalle yleensä ohjelmoida, mutta neuvolassa asia on hyvä tiedostaa ja tarkkailla lapsen kehitystä. Valtaosalle näistä lapsista ei koidu minkäänlaisia terveysongelmia, Myntti lisää.
Pisteytysjärjestelmä ei sovi keskosille
Apgarin pisteet ovat Myntin mukaan myös hieman ongelmallisia. Pisteytysjärjestelmä ei esimerkiksi sovellu keskosille, joiden ominaisuudet, kuten jäntevyys, eivät ole samanlaisia kuin täysiaikaisilla vauvoilla.
Silti Apgar-pisteet on edelleen hyvä menetelmä arvioida vastasyntyneen vointia, sanoo Myntti.
– Vastasyntyneeltä otetaan myös napavaltimosta pH-arvo, joka antaa lisätietoa, mutta ei kerro vauvan voinnista suoraan. Siksi Apgarin pistejärjestelmä on edelleen tarpeellinen, Myntti tuumaa.
Kotiliesi.fi: Millaista oli kätilön arki vuosikymmeniä sitten? Näin kunnankätilö kertoo pula-ajan synnytyksistä
Jaa oma kokemuksesi