Näin keskosuus vaikuttaa lapsen elämään – vielä aikuisiässäkin

Ennenaikainen syntymä voi jättää jälkensä kehomuistiin ja mieleen. Lastenlääkäri toivoo, että oppisimme ymmärtämään paremmin keskoslasten elämän haasteita.

Teksti Mervi Juusola
Kuvat iStock
keskonen makaa isän rinnalla
Ihokontakti on ensisijaisen tärkeää lapsen keskushermoston ja kiintymyssuhteen vahvistamisessa.

Suomessa 5–6 prosenttia lapsista syntyy ennenaikaisesti.

Ennenaikaisia synnytyksiä on meillä puolet vähemmän kuin Yhdysvalloissa. Lastenlääkäri ja neonatologi Samuli Rautava arvelee tämän johtuvan muun muassa Suomen hyvästä äitiyshuollosta.

Rautava toimii osastonylilääkärinä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan vastasyntyneiden tehohoito-osastolla sekä apulaisprofessorina Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

– Olen itse 70-luvun keskonen ja työskentelen samassa paikassa, missä minua vauvana hoidettiin, hän kertoo.

Lue myös: Tutkimus: Keskosvauvojen varhainen kasvu lisää älykkyyttä

Keskosuutta ymmärretään nykyisin paremmin

Rautava toteaa, että vielä 70-luvulla keskosvauvojen hoito oli vanhempia etäännyttävää ja se näytti pelottavalta.

Vanhemmat jättivät keskosvauvansa sairaalaan ja lähtivät kotiin odottamaan, milloin lapsen saa hakea kotiin.

Siihen aikaan ei juurikaan osattu kiinnittää huomiota, miten ilman vanhempia sairaalaan jääminen vaikuttaa lapsen kehitykseen ja kiintymyssuhdetyyliin.

– Onneksi keskosten hoito koko ajan kehittyy. Nyt vanhemmat ovat osa hoitotiimiä ja vauvan epämiellyttäviä kipukokemuksia pyritään välttämään niin paljon kuin on mahdollista, hän kertoo.

– Vanhemmat saavat hyvän valmennuksen siihen, että heillä on keskonen. Neuvolan lisäksi perhettä tukee organisoitu seurantaohjelma.

Lue myös: Äidin tarina: ”Kun Sasu syntyi raskausviikolla 27, muu elämä pysähtyi”

keskonen

Ennenaikainen syntymä voi vaikuttaa oppimiseen, liikunnallisuuteen ja jopa sosiaaliseen elämään.

Vanhempien ihokontakti tärkeää

Nykyisin pikkukeskosten hoito on keskitetty viiteen yliopistolliseen sairaalaan: Ouluun, Turkuun, Tampereelle, Kuopioon ja Helsinkiin.

Jos lapsi syntyy pikkukeskosena jossakin pienemmässä sairaalassa, hänet useimmiten siirretään nopeasti hoitoon yliopistolliseen sairaalaan. Lapsi on pikkukeskonen, jos syntymäpaino on enintään 1500 grammaa tai raskausviikkoja on alle 32.

Rautavan mukaan vanhempien ihokontakti ja oman äidin tuore rintamaito on tärkeää keskosvauvan alkuhoidossa.

– Sairaalat pyrkivät siihen, että äitiä ja vauvaa hoidetaan samalla osastolla. Tämän organisointi on iso prosessi, joka on käynnissä yliopistollisissa sairaaloissa. Se edellyttää uudelleenjärjestelyä hoito-organisaatiossa.

Myös tutkimustieto keskosista lisääntyy kaiken aikaa.

Seurantatutkimuksissa on saatu merkittävää tietoa siitä, miten ennenaikainen syntymä voi vaikuttaa oppimiseen, liikunnallisuuteen ja jopa sosiaaliseen elämään.

Rautava muistuttaa, että keskoset ovat monenkirjavaa porukkaa.

– Osa viettää teho-osastolla elämänsä ensimmäiset kuukaudet. Osa puolestaan syntyy lähempänä laskettua aikaa ja sairaalahoito on merkittävästi lyhyempi sekä kevyempi, Rautava sanoo.

– Tiedämme useimmiten vasta 20 vuoden kuluttua lapsen syntymästä, miten keskosuus on vaikuttanut lapsen kehitykseen. Siksi keskostutkimus on aina noin 25 vuotta vanhaa.

Näin tieto ja ymmärrys keskosuudesta ovat lisääntyneet viime vuosikymmenten aikana:

1. Keskonen on vähän nuorempi kuin mitä syntymätodistuksessa lukee

Keskosvauvojen kehitystä seurataan ensimmäiset kaksi vuotta kalenteri-iän ja kehitysiän mukaan. Kalenteri-ikä tarkoittaa syntymätodistuksessa olevaa ikää. Kehitysikä määräytyy lasketun ajan mukaan.

Rokotukset annetaan kalenteri-iän mukaan. Viikolla 34. tai sen jälkeen syntyneillä myös ruokavaliossa noudatetaan kalenteri-ikää.

”Osa viettää teho-osastolla elämänsä ensimmäiset kuukaudet.”

Ennen 34. viikkoa syntyneiden ruokavaliossa puolestaan noudatetaan kehitysikää eli soseet ja kiinteä ravinto aloitetaan yleensä lasketun ajan mukaisesti. Uusien ruokien aloittamisessa kannattaa kuitenkin käyttää yksilöllistä harkintaa ja keskustella ruokavaliosta neuvolassa.

Äidinmaito on tärkeää lapsen aivojen kehitykselle. Keskoslapsia suositellaan imettämään 1–2 vuoden ikään saakka. Lehmänmaitoa ei suositella ennen vuoden ikää.

Lue myös: Keskosen vaatteet eivät löydy äitiyspakkauksesta – siksi Sinikka ja muut vapaaehtoiset ompelevat Nuppuspakkauksia, joiden bodyt ovat sydäntäsärkevän pieniä

2. Pikkukeskosena syntyneen keskushermosto on epäkypsä

Erityisesti pikkukeskosilla on epäkypsä keskushermosto. Tämä voi aiheuttaa lapselle levottomuuden tuntemuksia. Lapsi saattaa säpsähdellä herkästi vielä kouluiässäkin.

Kun lapsi syntyy keskosena, hänen ojentajalihaksensa ovat vahvemmat kuin koukistajalihakset. Sen sijaan, että lapsi käpertyisi, hän vetää herkästi vartaloaan taaksepäin.

”Keskosvauva tarvitsee paljon sylissä oloa.”

Vanhempia ohjataan tukemaan lasta ”koukkuasentojen” löytämisessä. Kapalointi ja sykkyrälle käpertyminen antavat turvaa ja rauhoittavat keskushermostoa.

Ihokontakti on ensisijaisen tärkeää lapsen keskushermoston ja kiintymyssuhteen vahvistamisessa. Keskosvauva tarvitsee paljon sylissä oloa.

3. Keskonen voi kärsiä kivuliaiden kokemuksien vuoksi ikävistä kehomuistoista

Vaikka keskosten tehohoito on pehmeämpää kuin ennen, se voi jättää muistijälkiä epämiellyttävistä tai kivuliaista kokemuksista.

Rautava kertoo, että keskosten kehomuistoja on tutkittu vähän.

Toistuvat, voimakkaat kipukokemukset jättävät jäljen aivoihin. Kun tilanne muistuttaa jollain tavalla syntymän yhteydessä koettua pitkittynyttä kipua, keho saattaa reagoida.

Esimerkiksi mahanenäletku tai napanuora kaulan ympärillä voivat aiheuttaa pienen kehollisen trauman, joka saattaa vaikuttaa lapsen imemiseen ja syömiseen.

Ruokailussa voi olla myös motorista vaikeutta. Jos ruokailu on keskoslapselle vaikeaa, apua syömispulmiin voi saada neuvolasta ja toimintaterapiasta.

Kehomuistot voivat aktivoitua vielä aikuisenakin esimerkiksi hammaslääkärissä tai kaulakoruja käyttäessä. Kaikki, mikä koskettaa kurkun aluetta tai suuta, voi tuntua vähän ahdistavalta.

4. Keskosuus aiheuttaa monille lapsille motorista kömpelyyttä

Suurimmalla osalla menee aivan hyvin. 11-vuotiaana tutkituista pikkukeskosista 84 prosenttia oli kehityksessään ikätasolla. Motorinen kömpelyys on keskosilla yleistä.

Noin 10–51 prosentilla pikkukeskosista on kehityksellinen koordinaatiohäiriö. Se voi ilmetä esimerkiksi rytmitajun heikkoutena ja vaikeuksina käyttää kynää.

Pyöräilyn ja luistelun opettelu saattaa vaatia tavanomaista enemmän aikaa. Yhdentoista vuoden ikään mennessä kahdeksalla prosentilla pikkukeskosista on yhä motorisia vaikeuksia.

CP-vamman riski on vähentynyt pikkukeskosilla murto-osaan aiemmasta. Seurantajaksolla 2002–2008 pikkukeskosten CP-vammaoireisto väheni 13,7 prosentista 3,7 prosenttiin verrattuna vuosiin 1991–1998.

Lapsen kömpelyyteen ruokaillessa, kädentaidoissa sekä liikunnassa on hyvä suhtautua ymmärtäväisesti ja kannustavasti.

Lue myös: Helmi syntyi raskausviikolla 23 ja joutui tehohoitoon 200 km päähän kotoa: ”Tilanne oli epätodellinen”

5. Matematiikan oppiminen voi olla keskoslapselle vaikeaa

Keskosuus aiheuttaa usein haasteita tarkkaavaisuuden säätelyssä sekä avaruudellisessa hahmottamisessa.

Avaruudellinen hahmottaminen on kykyä hahmottaa tilaa ja aikaa. Avaruudellista hahmottamista tarvitaan esimerkiksi suunnistaessa kartan kanssa, matematiikan tehtävien ratkaisussa, aikatauluista kiinni pitämisessä, palapeliä kootessa tai legoilla rakentaessa.

”Keskosella voi olla aikuisenakin haasteita suoriutua tehtävistä, joissa tarvitaan avaruudellista hahmottamista.”

Kouluikään mennessä keskosten lukemisen valmiudet ovat samalla tasolla kuin ikätovereilla, mutta matematiikan oppimisessa voi olla vaikeuksia. 11-vuotiaista keskosista 46 prosenttia on saanut koulussa jotain erityistä tukea.

Keskosella voi olla aikuisenakin haasteita suoriutua tehtävistä, joissa tarvitaan avaruudellista hahmottamista.

Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi huonekalujen kokoaminen tai korkeampaa analyyttista ajattelua vaativat tehtävät. Vastaavasti keskoset voivat olla erittäin taitavia synteesien tekemisessä eli asioiden yhdistelyssä ja ”ison kuvan” hahmottamisessa.

Keskosuudesta johtuva avaruudellisen hahmottamisen heikkous voi joskus aiheuttaa epäreiluja tilanteita esimerkiksi rekrytoinnissa.

Psykologisissa testeissä ilmi tuleva analyyttisen ja matemaattisen ajattelun heikkous tulkitaan helposti niin, että ihminen ei ole kovin älykäs, vaikka hän todennäköisesti on monin puolin älykäs ja taitava.

Keskoslapsen oppimista edistävät sinnikäs ja tunnollinen luonne, motivaatio ja perheen tuki. Suomalaistutkimuksen mukaan tunnollisuus on keskosille tyypillinen luonteenpiirre.

6. Aikuisiässä keskonen välttää usein humalahakuista juomista ja häiritsevää käyttäytymistä

Tutkimustulokset kertovat, että monet keskonen välttää aikuisiässä runsasta päihteiden käyttöä. He solmivat romanttisia suhteita myöhemmällä iällä kuin ikätoverit.

Keskosilla näyttää olevan taipumus pohtia asioita mieluummin mielessään kuin huutaa ja riehua.

Keskosille on tyypillistä, että he eivät halua käyttäytyä toisia häiritsevästi. He käyttävät useimmiten stressinhallintaan muita keinoja kuin päihteitä ja häiriökäyttäytymistä.

Joidenkin tutkimustulosten mukaan sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet ovat keskosille yleisiä. Rautava arvelee tämän johtuvan mahdollisesti lievistä kielellisistä haasteita sekä siitä, että keskoset usein pohtivat asioita hiljaa mielessään ja harkitsevat aika tarkkaan, milloin avaavat suunsa.

Anna.fi: Eevi Teittisen ja Teemu Packalénin vauvalla on nyt nimi! Isä kertoo keskosvanhemmuuden kriisistä, pariterapiasta ja normaalimmasta perhe-elämästä

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä