Minun tarinani 09.03.2016 Päivitetty 29.05.2023

Koskettava tositarina: Sydänvikainen vauva koki ihmepelastumisen

Inka-vauvan paha sydänvika todettiin jo kohdussa. Lääkärit eivät antaneet mitään toivoa selviytymisestä. Mutta sitten tapahtui ihme, jota edes hoitohenkilökunta ei pystynyt selittämään.

Teksti
Matilda Katajamäki & Elina Teerijoki
Kuvat
123RF
2 kommenttia

Orimattilalainen Inka, kymmenen kuukautta, on vahvaluonteinen neiti, ja perheensä neljäs lapsi.

– Inka on omapäinen ja temperamenttinen, ja pitää puolensa esimerkiksi lelukiistoissa, kertoo äiti Sini, 27.

Taistelijan luonnetta on tarvittu siihen, että Inka on nyt mukana leikeissä sisarustensa Lauran, 8, Heikin, 5, ja Iidan, 2, kanssa. Vain vuosi sitten Sinin neuvolassa käynti raskausviikolla 22 muutti perheen elämän.

Terveydenhoitaja ei sanonut Sinille syytä, mutta antoi pikaisen lähetteen Päijät-Hämeen keskussairaalaan, jossa sikiön syke todettiin harvalyöntiseksi, vain 55 lyöntiä minuutissa.

– Minulle sanottiin, että sikiöiden rytmihäiriöt ovat yleisiä, mutta sitten lääkäreiden ilmeistä alkoi näkyä, että tämä ei ihan normaalia taida olla, Sini muistaa.

Siitä alkoi sairaaloissa ravaaminen.

Lääkärit halusivat antaa sikiön menehtyä vatsaan

Sinin piti käydä äitiyspolilla ultrassa kerran päivässä, koska vauvalla epäiltiin sydämen vajaatoimintaa. Raskausviikolla 27 vauvan syke oli kääntynyt tiheälyöntiseksi, 280–450 lyöntiin minuutissa.

Sinin syömät viisi sydänlääkettä eivät auttaneet, joten lääkärit päättivät pistää vahvaa sydänlääkettä vauvan napasuoneen.

– Ennen ensimmäistä hoitoa lääkärit kysyivät, yritetäänkö sikiö pelastaa, jos sydänäänet romahtavat lääkkeen sivuvaikutuksena täysin. En tietenkään voinut äitinä sanoa muuta, kuin että kaikki tehdään vauvan eteen. Lääkärit olivat sillä kannalla, että annetaan sikiön menehtyä vatsaan, koska se oli jo niin huonossa kunnossa, Sini kertoo.

Lääke ei auttanut vielä kolmannellakaan kerralla, ja sikiön sydämen vajaatoiminta paheni. Raskausviikolla 31+6, kesäkuisena lauantaiaamuna, jo tutuksi tullut sydänlääkäri ultrasi Siniä Lastenklinikalla.

Hän painoi koneen kiinni, otti Siniä kädestä kiinni ja kertoi, että tilanne on nyt todella paha. Ihme, että sikiö oli enää elossa: se ei enää liikkunut, ja tärkeimpien elimien ympärillä oli niin paljon nesteitä, että aikuinenkaan ihminen ei kestäisi sellaisia nestekertymiä kokoonsa nähden.

Kahden tunnin kuluttua pieni tyttövauva tuli maailmaan kiireellisellä sektiolla. Pieni sydän hakkasi 420 kertaa minuutissa. Sini ei ehtinyt nähdä vauvaa lainkaan, kun tämä kiidätettiin tehohoitoon. Jan-isälle, 37, annettiin polkupyörä, jotta hän pysyisi matkassa sairaalan tunneleissa.

Lue myös:  Valmistauduin turhaan lapseni kuolemaan
Keskustele: Sikiön rytmihäiriö

Sisaruksille piti selittää, ettei vauva tulekaan kotiin

Seuraavat päivät olivat tuskien taivalta. Sini oli vielä heräämössä, kun lääkäri tuli kertomaan hänelle, että vauva menehtyisi minä hetkenä hyvänsä. Vauvan sykettä ei saatu normaaliksi ja sydän oli huonossa kunnossa.

Lisäksi vauvalla todettiin aivoverenvuoto, jonka uskottiin jo tehneen tuhojaan. Syntymäpäivän iltana lääkärit kertoivat vanhemmille miettivänsä, missä vaiheessa elämää ylläpitävät koneet sammutetaan.

Sini näyttää tietokoneelta kuvaa, jossa Inka makaa keskoskaapissa. Pientä vauvaa tuskin näkyy johtojen ja letkujen alta. Sini uskoo itse olleensa pienessä sokissa ensimmäisten päivien ajan.

– En halunnut ajatella, että lapseni oli vakavasti sairas, vaan halusin torjua koko asian. En halunnut puhua muiden kuin Janin ja äitini kanssa, koska en olisi pystynyt sanomaan ystävilleni, että vauva voi tosi huonosti, Sini kertoo.

Sinin selviytymistä koettelemuksesta on auttanut rauhallinen luonne. Hän muistaa itkeneensä ensi kerran vasta Inkan synnyttyä. Jan otti tässä vaiheessa asiat raskaammin: hän mietti, mistä löytäisi niin hienoa puuta, että voisi tehdä pienokaiselle itse arkun, ja mietti, missä muistotilaisuus pidettäisiin.

– Hän joutui myös selittämään Heikille ja Lauralle, että vauva ei ehkä tulekaan kotiin. Laura itki, että miksi niin voi käydä, ja että hän ei ehtinyt edes nähdä vauvaa.

Inka oli viisi päivää aivan menehtymisen rajoilla.

Lue myös: Sairasta lasta voidaan nykyään hoitaa jo kohdussa

Mutta sitten tapahtui ihme

Kuudentena päivänä tapahtui ihme, jota lääkärit eivät ole pystyneet selittämään. Inkan sydän löysi normaalin rytmin, ja yleisvointi alkoi parantua.

Nesteitä poistui Inkan kehosta lähes kilo: 2 540 gramman syntymäpaino laski alimmillaan 1 620 grammaan. Aivoverenvuoto hävisi, kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Lääkärit sanoivat varovasti, että nyt voisi jo toivoa vauvan eloonjäämistä.

– Inkalle kokeiltiin antaa maitoa, ensin yksi milli, ja yllättäen se tulikin kakkana pihalle!

Lue myös: Seitsemän keskenmenoa saanut äiti: ”Lapsemme on ihme”
Keskustele: Kuinka nopeasti lapsen paino muuttuu keskoskaapissa?

Melkein normaali arki

Jo reilun kahden viikon päästä syntymästään Inka oli niin hyvässä kunnossa, että hänet saatettiin siirtää omaan sairaalaan Lahteen kasvamaan. Häntä vaivasivat enää tiheälyöntisyyskohtaukset, jotka hoituivat lääkkeillä. Kahden keskolaviikon jälkeen Inka pääsi kotiin.

Nyt Liljan perhe elää lähes normaalia elämää. Inka on pieni ikäisekseen, ja hänen fyysinen kehityksensä on muutaman kuukauden jäljessä. Kotona on stetoskooppi, jolla äiti tai isä kuuntelee Inkan sykettä aamuin illoin.

Inkalla on edelleen tiheälyöntisyyskohtauksia, jotka menevät joskus ohi itsestään, mutta välillä vanhemmat joutuvat viemään hänet sairaalaan, jossa hän saa lääkettä suoneen.

– Inka ei ole koskaan ollut hoidossa, eikä voi mennä päiväkotiinkaan, koska vain meidät on opetettu kuuntelemaan sydäntä, Sini kertoo.

Lääkärit epäilevät rytmihäiriöiden johtuvan Inkan sydämessä olevasta viallisesta ”oikoradasta”, joka voidaan hoitaa, kun Inka painaa 20 kiloa. Sirolla neidillä on siihen vielä 12,5 kiloa matkaa.

Onneksi hänellä on aikaa kasvaa kaikessa rauhassa.

Lue myös: Weeti-vauva sai uuden sydämen alle vuoden ikäisenä
Keskustele: Oikoradan johtumishäiriö, mitä tarkoittaa?

Juttu on julkaistu Kaksplussassa 6/2009.

Kommentit (2)

Mitähän Inkalle nykyään kuuluu?

Todella hyvää, terve tyttö ja kaikesta selvitty.
Terveisin Inkan sisko, Iida.

Vastaa käyttäjälle Tuiske Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X