Tutkimus: Keskosvauvojen varhainen kasvu lisää älykkyyttä
Keskosvauvat, jotka kasvavat hyvin ensimmäisten elinviikkojen ja -kuukausien aikana, pärjäävät aikuisina muita keskosena syntyneitä paremmin kognitiivisissa testeissä.
Ennenaikaisena syntyneistä lapsista ne, jotka kasvavat muita keskoslapsia nopeammin erityisesti ensimmäisten elinviikkojen ja -kuukausien aikana, osoittautuivat aikuisina älykkäämmiksi ja suoriutuivat paremmin toiminnanohjaustaitoja eli tavoitteellisessa suunnitelussa ja sen mukaan toimivissa, vaihtoehtoisia toimintatapoja etsivissä ja impulssien kontrolloimista vaativissa tehtävissä sekä näönvaraista päättelyä vaativissa tehtävissä.
Tämä selvisi psykologian maisteri Sara Sammallahden väitöstutkimuksessa, jossa tarkasteltiin Uudellamaalla vuosina 1978–1986 syntyneitä keskosia. Tutkimusaineistossa oli mukana 157 pikkukeskosena eli alle 1500-grammaisena syntynyttä ja 108 Arvo Ylppö -aineiston hieman ennenaikaisena (34.–36. raskausviikolla) syntynyttä osallistujaa. Heitä tutkittiin aikuisina vuosina 2004–2012.
– Tulokset olivat saman tyyppisiä molemmissa aineistossa, mikä tukee niiden luotettavuutta, Sammallahti toteaa.
Suurin osa keskosista pärjää joka tapauksessa hyvin
Ero tutkimukseen osallistuneiden lasten välillä näkyi jo kouluiässä. Varhaisvaiheessa hyvin kasvaneet keskoslapset saivat hitaammin kasvaneisiin verrattuna parempia arvosanoja peruskoulun päättötodistukseen ja he tarvitsivat vähemmän erityisopetusta.
– Suurin osa keskosista pärjää kuitenkin aikuisina hyvin, Sammallahti painottaa.
Hänen mukaansa mielenkiintoista onkin, miksi jotkut keskoset kärsivät erilaisista keskosuuden haitoista, kun toiset välttyvät näiltä riskeiltä.
Nopea kasvu hyväksi aivoille, riskinä sydän- ja verisuonitaudit
Ennenaikainen syntymä on yksi yleisimmistä imeväisten sairastavuuden syistä. Myös varhainen kasvuhäiriö on näillä vauvoilla tavallinen ongelma. Vielä aikuisiässä keskosten kognitiiviset taidot, joiksi kutsutaan havaintokykyyn, ajatteluun ja toiminnallisiin kykyihin liittyviä taitoja, ovat keskimääräistä hieman heikommat.
Aikaisemmissa tutkimuksissa keskosten kasvuongelmilla on ollut yhteys muita heikompiin suorituksiin neuropsykologisissa testeissä lapsuusiässä. Keskosten nopeampi kasvu ja suurempi energiansaanti imeväisiässä voivat vaikuttaa suotuisasti aivojen kehitykseen, mutta toisaalta lisätä sydän- ja verisuonisairastavuuden riskiä.
Sammallahden tarkastelemassa aineistossa suuri osa vauvoista kärsi kasvuongelmista. Nopeampi aivan varhainen kasvu, erityisesti pään kasvu, oli yhteydessä pidempiaikaiseen kognitiiviseen kehitykseen. Tämän ja muiden aineistojen perusteella vaikuttaisi, että nopean kasvun haitat sen sijaan liittyvät lihomiseen lapsuudessa, vaikka tulokset ovatkin osittain ristiriitaisia.
Tutkimuksessa huomioitiin keskosten sairaudet, syntymää edeltävä kasvu ja ennenaikaisuuden aste, mutta mikään niistä ei kokonaan selittänyt nopeaa kasvua ja kognitiivisten taitojen kehitystä.
– Edelleen on epäselvää, miten ravitsemuksellisilla toimilla voitaisiin vaikuttaa kestävästi keskosten kehitykseen, Sammallahti sanoo.
Jaa oma kokemuksesi