Vauva on älykäs jo syntyessään – tiedostaa perheestään yllättäviä asioita

Vastasyntyneen älykkyys on evoluution muovaamaa. Vauva tunnistaa jo varhain vanhempien tunteita ja reagoi parisuhteeseen.

Teksti Mervi Juusola
Kuvat iStock
Vauvan älykkyys on houkuteltavissa vuorovaikutuksella.
Vauvan älykkyys on houkuteltavissa vuorovaikutuksella.

Tutkimukset osoittavat, että vauvoilla on jo syntyessään paljon tietoa maailmasta – ja erityisesti käy ilmi vauvan älykkyys omista perheenjäsenistä. Vastasyntynyt vauva voi esimerkiksi tunnistaa oman äitinsä äänen, äidin lempimusiikin ja parfyymin.

Reilut kolmekymmentä vuotta sitten ajateltiin, että vauvat ovat yksinkertaisia ajattelijoita, jotka tuhisevat elämänsä ensimmäiset viikot omassa maailmassaan. ”Ensimmäiset viikot vauva vain nukkuu, itkee ja kakkaa”, monet saattavat edelleenkin sanoa.

Vauvan älykkyys on hahmottunut tieteilijöille, kun juuri syntyneelle on tarjottu oman äidin ja vieraan naisen ääntä, äidin lempibiisejä ja muuta musiikkia, äidin parfyymia ja toisenlaisia tuoksuja. Pääsääntöisesti vauvat ovat valinneet aina oman äitinsä äänen ja tuoksun.

Vauvat tottuvat kohdussa makuihin, joita äiti syö raskausaikana paljon. Jos odottava äiti syö paljon porkkanaa ja parsakaalia, ne maistuvat myöhemmin myös vauvalle – ainakin tutkimustulosten mukaan. Jos äiti syö odotusaikana paljon karkkia ja juo makeita mehuja, myös lapsella voi olla taipumusta makeanhimoon.

Myös äidin stressihormonit siirtyvät vauvaan. Äidin odotusajan stressi voi vaikuttaa lapsen temperamenttipiirteiden kehitykseen.

Älykkyys jalostuu naama-ajasta

Aivojen kehitys on evoluution muovaamaa. Evoluutio on virittänyt aivot fyysiseen ja sosiaaliseen selviytymiseen. Vauvan aivot ovat valmiiksi viritetty syömään, oppimaan ja kiintymään omaan perheeseensä.

Vauva on ensihetkistään alkaen kiinnostunut ihmisten kasvoista. Hän tutkii niitä tarkkaavaisesti. Kaikki, mikä muistuttaa ihmiskasvoja, kiinnostaa vauvaa ensimmäisten kuukausien aikana enemmän kuin muut muodot.

Vauvan älykkyys mahdollistaa, että jo varhain hän kykenee "keskustelemaan" kehollaan.

Vauvan älykkyys mahdollistaa, että jo varhain hän kykenee ”keskustelemaan” kehollaan.

Vauvalla on syntymästään saakka myös kyky ja tarve keskustella. Aivan alussa vauva käyttää kehonkieltä silmillään, sitten ilmeillään ja huitomalla käsillään. Noin kuuden viikon ikäisenä hän väläyttää ensimmäisen hurmaavan sosiaalisen hymyn.

Vastasyntyneet osaavat erottaa, mikä on tuttua ja mikä erilaista. Suurimmalle osalle vauvoista vanhempien iloiset ja hymyilevät kasvot ovat tuttua. Jos vanhempi itkee tai näyttää alakuloiselta, vauva saattaa jäädä tuijottamaan vanhemman kasvoja. Surulliset kasvot ovat erilaista.

”Vauvat tarvitsevat paljon naama-aikaa”, toteavat tiedetoimittajat Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen kirjassaan Pää edellä – Näin tuet lapsesi aivojen kehitystä. Naama-aika ja vuoropuhelu ovat perusta lapsen sosiaaliselle kehitykselle, kielen kehitykselle sekä ajattelun taidoille.

Katsekontakti ja vanhempien ilmeiden tarkkailu kehittävät lapsen orastavaa empatiakykyä ja taitoa tulkita toisten ihmisten kehonkieltä.

Vuoropuhelusta vanhempien kanssa lähtee kypsymään monia arvokkaita taitoja: verbaaliset taidot, kommunikoinnin vastavuoroisuus ja hyvä itsetunto. Vanhempien kasvonilmeitä tutkimalla ja yhdessä vanhemman kanssa ympäristöä ihmettelemällä vauva kehittää päättelyn, kategorisoinnin ja ongelmanratkaisun taitoja. Vauvan ensimmäiset kategoriat ovat tuttu – erilainen ja lähellä – kaukana.

Vuorovaikutus vanhempien kanssa ehdottoman tärkeää kielen kehitykselle. Lapsi ei voi oppia kieltä pelkästään televisioita katsomalla tai tabletin näytöltä. Hyvään kielenkehitykseen tarvitaan aitoa vuorovaikutusta.

Vauvat ajattelevat kuin tieteentekijät

”Jokainen lapsi on potentiaalinen tieteentekijä”, toteaa  psykologian professori, filosofi Alison Gopnik kirjassa The Scientist in the Crib.

Vauva ryhtyy tutkimaan maailmaa aisteillaan jo kohdussa. Hän haistaa, maistaa ja kuuntelee. Synnyttyään lapsi jatkaa maailman tutkimista. Jo ensimmäisen puolen vuoden aikana vauva alkaa tehdä kokeita, päätellä asioita ja muodostaa kategorioita.

Vanhemmuus on lapsen tarpeista ja turvallisuudesta huolehtimisen lisäksi myös lapsen aivojen kehittämistä. Lapsen kehitykseen vaikuttaa olennaisesti se, vahvistavatko vai sammuttavatko vanhemmat lapsen ajattelun taitoja sekä synnynnäistä halua tutkia ja oppia.

Molekyylibiologi John Medina summaa kirjassaan Brain rules for the baby selkeitä ”aivosääntöjä” pienten vauvojen vanhemmille.

Jos haluat, että vauvan aivot saavat hyvää jumppaa:

  • Puhu vauvalle
  • Hymyile ja ilmehdi
  • Leiki vauvan kanssa
  • Keskity vuorovaikutukseen vauvan kanssa
  • Opi tuntemaan lapsesi
  • Hallitse omaa ja perheen stressiä

Vanhempien stressihormonit vaikuttavat vauvaan. On tutkittu, että riitaisien perheiden lapsilla on korkeampi stressihormoni kortisolin taso kuin muilla lapsilla. Ensimmäiset kaksi ikävuotta ovat merkittävät lapsen stressinsäätelyjärjestelmän kehitykselle. Stressinhallinnan opettelu alkaa elämän ensihetkistä alkaen. Vanhemmat voivat antaa hyvän mallin, miten stressiä ja tunteita voi rauhoittaa.

Perheissä stressiä aiheuttaa Medinan mukaan erityisesti sosiaalinen eristyneisyys ja yksinäisyys, unenpuute, riitaisa parisuhde ja epäreilu kotitöiden jako. Näihin seikkoihin vaikuttamalla voi suojata myös lasta liialta stressiltä.

 

Kommentit

2 kommenttia
Avatar

Niin on, puppua tuo että evoluutio kehittänyt vauvan aivot. Jumala on ne huolellisesti suunnitellut.

Avatar

Vauva on Jumalan ihmeellinen luomisteko.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä