Kävelemään oppiminen on vauvan odotetuimpia taitoja – 8 keinoa olla tukena
Rennot vaatteet, paljaat varpaat ja kuusi muuta keinoa edistää vauvan kävelemään oppimista.
1. Kävelemään oppiminen lähtee vauvasta itsestään
Ethän vie lapselta kävelemään oppimisen oivaltamisen iloa. Asioita ei voi tehdä ja oppia lapsen puolesta. Uteliaisuus ajaa lapsen lopulta liikkeelle – on tärkeää, että lapsen annetaan kokeilla ja oppia itse.
Lasta voi houkutella liikkeelle esimerkiksi leluja siirtämällä. Usein myös kaukosäädin, kännykkä tai joku muu aikuisten suosiossa oleva mutta lapsilta kielletty työkalu saattaa toimia parhaana houkuttimena kurottelemaan kohti sohvapöytää tai konttaamaan olohuoneen nurkasta toiseen.
Vanhemmat voivat tukea eteenpäin horjuvaa lasta esimerkiksi sormista kevyesti pitelemällä, mutta tuolloin tulee muistaa, ettei lasta saa kannatella liikaa vaan antaa lapsen muodostaa tasapaino ja ottaa askeleet itse. Lapsi kyllä tarraa tiukemmin kiinni, mikäli tarvitsee enemmän tukea.
Lue lisää: Näin vauva kasvaa ja kehittyy
2. Opeta vuorovaikutuksen kautta
Kaikki lapsen kehitys on vuorovaikutuksessa ympäristön ja kehon kanssa. Automaattisen auttamisen sijaan vanhemman kannattaa yrittää näyttää, jotta lapsi voi matkimalla ottaa mallia ja yrittää perässä.
Lapsen sylissä pitäminen ja asentojen vaihtelut edesauttavat tasapainon kehittymistä. Myös kantoliinassa pieni vauva pystyy myötäilemään äidin kehon liikkeitä ja toimintatapoja.
Lue myös: Näin valitset lapselle ensikengät
3. Älä varo liikaa
Pienen lapsen keho on joustava eikä mene rikki pienistä kolhuista. Kävelemään oppiminen voi alkuun olla kaatuilua ja muksahtelua, joka motivoi lasta kehittämään tasapainoaan. Pienten kömmähdysten kautta lapsi oppii hahmottamaan rajojaan. Lapsi ei voi elää koko elämäänsä vanhempiensa valvomassa kuplassa.
Vanhempien ylivarovaisuus usein vie liikkumisen ilon mennessään, jolloin siitä tulee ikävä ja huolestuttava asia. Vanhempien huoli on luonnollista, mutta kömmähdyksiin ei kannata takertua.
Sen sijaan lapselle voi selittää, mistä haaveri johtui tai viedä huomio kokonaan muualle. Usein kömmähdystä seuraava itku johtuu pelkästä säikähdyksestä.
Lue lisää: Lapsen motorinen kehitys.
4. Iloitse ja kannusta lasta
Lapselle on tärkeää, että aikuinen on mukana iloitsemassa ja sopivissa määrin ihailemassa uusia taitoja ja onnistumisia. Tämä kannustaa lasta oppimaan uutta ja yrittämään uudestaan.
Usein ensimmäisen lapsen taitoja ihastellaan ja ihmetellään vahvemmin, kun kaikki on myös vanhemmille uutta. Samaan pitäisi pyrkiä myös nuorempien sisarusten kanssa.
Ihmisen suhde kehoonsa alkaa muodostua jo varhain, minkä vuoksi on tärkeää, että lapsi pääsee tunnustelemaan, miltä oma keho tuntuu ja mihin kaikkeen se kykenee. Sillä, että kokee oman kehon olevan taitava ja toimiva työväline, voi olla vaikutuksia itsetunnon kehittymiseen ja jopa omaan ulkonäköön suhtautumiseen myöhemmällä iällä.
Lue myös: Näin vauvan näkö kehittyy
5. Luo liikkumiselle sopiva ympäristö
Lapsen motorisen kehityksen kannalta on tärkeää, että ympäristö soveltuu liikkumiseen. Huolehdi, etteivät terävät kulmat ja pistorasiat aiheuta vaaratilanteita, jolloin lapsella on mahdollisuus myös itsenäiseen liikkumiseen lattialla.
Kodin tarjoamia mahdollisuuksia, kuten rappusia, kannattaa hyödyntää – vanhemman valvovan silmän alla. Myös tukevista huonekaluista ja rakenteista lapsi saa helposti tukea.
Lue myös: 4 keinoa – näin kannustat lasta liikkumaan
6. Vaatteilla on väliä
Liikkeelle lähtemistä edistää se, että lapsella on joustavat vaatteet, joissa on mukava olla. Juhliin voi pukeutua muodollisemmin, mutta kotona tärkeämpää on, että vaatteet joustavat ja saavat likaantua.
Sisällä ei kannata käyttää kenkiä, sillä lapsen jalan rakenne ja tasapaino kehittyvät parhaiten paljain jaloin. Paljaassa jalassa on myös paras pito.
Lue myös: Vauvauinti kehittää motoriikkaa ja sosiaalisia taitoja
7. Kävelemään oppiminen välineillä
Erilaiset vedettävät tai työnnettävät lelut voivat kannustaa lasta liikkeelle. Esimerkiksi taaperokärry, joiden renkaissa on tarpeeksi vastusta, ajaa tehtävänsä hyvin. Myös työnnettävät tai perässä vedettävät autot voivat kannustaa lasta liikkeelle.
Sen sijaan esimerkiksi kävelytelineitä tulisi välttää, sillä ne eivät tue kehonhallintaa ja antavat väärän kuvan liikkeestä.
Lue myös: Mitä tehdä, jos lapsi ei puhu? 6 kysymystä
8. Ota rennosti, älä vertaile
Oman lapsen motorista kehitystä on turha verrata muihin lapsiin. Hänellä todennäköisesti on jo kaikki fyysiset valmiudet, mutta hän vain odottaa oikeaa hetkeä ensimmäisten askelten ottamiseen.
Lapset lähtevät liikkeelle eri aikoihin ja on täysin luonnollista, että kun toisessa perheessä otetaan ensiaskelia kahdeksan kuukauden iässä, toisaalla lähdetään liikkeelle vasta puolitoistavuotiaana.
Kävelemään lähteminen ja sen ajoitus riippuu pitkälti lapsen persoonallisuudesta ja temperamentista. Uteliaisuus voi nostaa seikkailunhaluisen lapsen jaloilleen jo varhain, kun taas harkitsevainen lapsi voi odotella pitkäänkin sopivaa hetkeä ja varmuutta taidoistaan.
Lapsi oppii omaan tahtiinsa, mutta vanhemmat voivat tukea lapsen motorista kehitystä ja kannustaa ottamaan ensimmäiset askeleet.
Lapsi oppii parhaiten, kun hänelle antaa aikaa ja mahdollisuuksia liikkua mahdollisimman paljon vapaasti ja itsenäisesti. Lasta voi istuttaa esimerkiksi sitterissä esimerkiksi ruoanlaiton tai muiden kotitöiden aikana, mutta mieluiten vain 20–30 minuutia kerrallaan lapsen ollessa hereillä.
Kun lapsi saa liikkua ja touhuta vapaasti, usein pelkkä uteliaisuus hoitaa loput.
Kävelemään oppimisen asiantuntijana liikuntatieteen tohtori Arja Sääkslahti.
Lue myös: Milloin lapsi oppii kävelemään? Asiantuntija vastaa
Jaa oma kokemuksesi