Vauvan kehitys 07.04.2022 Päivitetty 17.07.2023

Lapsen itkua ei tarvitse heti saada loppumaan – Psykologi kertoo, miksi

Pienen vauvan itkuun on reagoitava niin pian kuin suinkin, mutta lapsen kasvaessa hänen itkuaan ei enää tarvitse saada heti loppumaan.

Teksti
Johanna Jantunen
Kuvat
iStock

Itku on vauvan pääasiallinen keino ilmaista, että hän tarvitsee jotakin, oli se sitten ruokaa, turvaa, unta tai läheisyyttä.

Kun vanhemmat vastaavat itkuun mahdollisimman pian, eli esimerkiksi antavat maitoa, ottavat vauvan syliin tai vaihtavat märän vaipan, vauva tuntee olevansa turvassa ja rakastettu.

– Vauvan itkuun reagoidaan siis hyvin pitkälti ongelmanratkaisukeskeisesti; mietitään, mikä lapsella on hätänä ja vastataan siihen, kertoo Heidi Livingston, psykologi ja toinen Fanni-tunnetaitosarjan kehittäjistä.

Lue myös: Vauvan uni: 7 asiaa, joista moni vanhempi stressaa mutta jotka ovat vauvan unelle täysin luonnollisia

Noin 1-vuotiaasta lähtien tilanne alkaa muuttua, kun lapsi alkaa kokea ja ilmaista tunteitaan monipuolisemmin. Lapsen käsityskyky laajenee, mikä herättää hänessä sekä uudenlaisia tunteita että paremman kyvyn ymmärtää tunnekokemuksia.

Taaperon jokaiseen itkuun ei enää tarvitse vastata välittömästi, kuten vauva-aikana.

Livingstonin mukaan kun lapsi pelästyy kovaa ääntä tai suuttuu siitä, ettei saakaan haluamaansa välipalaa, ei olekaan enää olennaista ratkaista tilannetta mahdollisimman pian, vaan auttaa lasta sietämään ja käsittelemään omia tunteitaan.

– Opettelussa tärkeää on se, että lapsi ymmärtää, mitä hänessä tapahtuu; kehossa on tunne, jolla on nimi. Tunne heräsi jostakin hyvästä syystä, se tulee ja menee.

Lue myös: Oi vauvavuosi – 9 asiaa, jotka oikeat äidit tekisivät nyt toisin

Anna lapsen tunnekokemukselle tilaa

Itku on lapselle luonnollinen tapa kokea ja ilmaista ikävä tunne.

– Tunteen kokeminen ei ole vaarallista, ja se on hyvä lapselle viestittää sekä sanoin että elein. Yksi tärkeä keino viestittää tätä on olla lapsen tunteiden äärellä ilman, että yrittää vimmatusti ratkaista tunnetta pois, Livingston sanoo.

Pettymystään itkevän lapsen harhauttaminen esimerkiksi uuteen leikkiin voi toki saada itkun loppumaan, mutta tällöin lapsen tunnekokemukselle ei jää tilaa eikä hän ehdi käsitellä sitä.

– Monesti me aikuisetkin harhautamme itsemme tunnekokemuksista esimerkiksi tekemällä jotain turruttavaa, kuten katsomalla sarjaa. Jos emme käsittele tunnetta, eli emme ymmärrä sitä, kuuntele sitä tai säätele sitä, se vie meiltä lopulta paljon energiaa ja vaikuttaa hyvinvointiin.

Lue myös: Yhdeksän kuukauden iässä tulee usein unitaantuma – onko unikoulu ratkaisu?

Kun lapsi on rauhoittunut, on aika käsitellä tapahtunutta

Mitä sitten tehdä, kun taapero tai leikki-ikäinen itkee? Paras reagointitapa riippuu Livingstonin mukaan tilanteesta.

Jos lapsen tunne on voimakas, vanhemman on hyvä olla lapsen lähellä saatavilla tuomassa turvaa ja tarjoamalla mahdollisuus esimerkiksi tulla syliin rauhoittumaan.

– Vanhempi voi tilanteessa olla hiljaa, lohduttavainen ja empaattinen.

Vasta kun lapsi on rauhoittunut ja kykenee juttelemaan ja ottamaan vastaan puhetta, häntä kannattaa auttaa jäsentämään tapahtunutta.

“Huomasin, että sä pelästyit todella paljon sitä, että palohälytin alkoi soida. Se olikin kova ääni, se tuli savusta, kun meidän pannukakku paloi vähän. Me ollaan turvassa, kaikki on hyvin.”

“Mä huomasin, että sua suututti, ettei meillä ollut välipalakeksiä, vaikka sä olit suunnitellut jo, että syöt sellaisen. Tosi harmi juttu”. 

Kun tilanne on rauhoittunut, on hyvä auttaa lasta siirtymään eteenpäin mukavaan toimintaan.

– Voimakkaat tunteet jäävät herkästi päälle ja leimahtavat uudestaan, jos lapsi ei saa selkeää siirtymää eteenpäin.

Lievempien tunteiden kohdalla lapsen tunteiden sanoittamista voi tehdä jo itkun aikana.

– Luottaisin tässä vanhempaan, joka tuntee lapsensa. On hyvä olla tietoinen siitä, että usein vanhemman ratkaisukeskeinen puhe lietsoo tunnekuohussa olevan lapsen tunnetta voimakkaammaksi, mutta tietenkin väärinkäsitykset voi korjata nopeasti. Kuten jos lapsi vaikka luulee, että talo palaa, kun palohälytin pärähti soimaan.

Vauvan itkuun kannattaa reagoida ongelmanratkaisukeskeisesti, eli miettiä, mikä lapsella on hätänä ja vastata siihen.

Tee toimintasuunnitelma etukäteen, niin lapsen tunnekuohua voi olla helpompaa sietää

Oman lapsen itkun kuunteleminen voi olla vanhemmalle haastavaa.

– Toisen ihmisen voimakkaat tunteet tarttuvat, ja on raskasta olla vieressä, kun toisella – etenkin itselle rakkaalla ihmisellä – on tunnekuohu, Livingston toteaa.

Jos itkun sietäminen on erityisen vaikeaa ja herättää esimerkiksi aggressiota, kannattaa tarkastella, mistä se voisi johtua. Miten esimerkiksi itseen suhtauduttiin lapsena, kun itketti tai vihastutti?

Lapsen tunnekuohun sietäminen voi myös olla helpompaa, jos on miettinyt etukäteen, miten aikoo tilanteessa itse toimia.

Vanhempi voi esimerkiksi päättää, että aikoo istua parin metrin päässä, keskittyy ajattelemaan mukavia asioita lapsestaan ja hyräilee omaa lempilauluaan.

– Voi myös miettiä itselleen etukäteen jonkin rauhoittavan lauseen, kuten ”tunteet eivät ole vaarallisia” tai ”lapsi itkee seurassani, sillä kokee olonsa niin turvalliseksi, että uskaltaa ilmaista kaikkia tunteitaan”.

Lue myös: Näin pysyt järjissäsi itkevän vauvan kanssa – 9 keinoa

Tunnetaitojen opettelu auttaa lasta säätelemään voimakkaita tunteita

Jos oma lapsi ilmaisee tunteitaan hyvin herkästi itkulla, ja päivät tuntuvat olevan itkua täynnä, se voi tuntua vanhemmasta hyvin raskaalta.

– Itkeminen voi johtua hyvin monenlaisista asioista. Jos lapsesta on huolta, kannattaa ehdottomasti jutella asiasta esimerkiksi päiväkodissa, koulussa tai perheneuvolassa.

Toisaalta jotkut lapset ovat herkempiä kokemaan ja ilmaisemaan tunteita, joten voi olla omalle lapselle myös täysin tyypillistä itkeä paljon.

– Tunnetaitojen opettelu auttaa lasta käsittelemään tunnekokemuksiaan ja säätelemään voimakkaita tunteita. Edelleen lapsi tuntee tunteita, mutta osaa ilmaista tarpeitaan ja tunteitaan paremmin ja säädellä oloaan rauhallisemmaksi. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, että tunteet eivät ylly välttämättä itkuun asti vaan lapsi saa tilanteen haltuun nopeammin.

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X