Äidin vakaat ja läheiset ihmissuhteet edistävät pikkulapsen hyvinvointia, todistaa uusi THL:n tutkimus
Jos äidin ihmissuhteissa aikuisiin esiintyy epäluottamusta tai läheisyyden puutetta, se voi heijastua lapsen tunne-elämän ongelmiin vielä kahden vuoden iässä.
Äidin vahva kiintymyssuhde lapseen sekä sosiaalisen verkoston tuki vaikuttavat myönteisesti pikkulapsen psykososiaaliseen hyvinvointiin. Näin osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusi seurantatutkimus.
Lapsen psykososiaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan THL:n mukaan esimerkiksi kaksivuotiaista puhuttaessa sitä, että lasta kannattelee yleinen turvallisuudentunne, joka kannustaa häntä suhtautumaan maailmaan uteliaasti sekä kokemaan siitä iloa ja onnistumista.
Jos lapsen psykososiaalinen kehitys kulkee kohdillaan, tukee se lapsen iänmukaisia itsenäistymispyrkimyksiä sekä edistää tasapainoista tunne-elämää ja hyvää käyttäytymistä.
Tutkimuksen mukaan pikkulapsen psykososiaalista hyvinvointia edesauttaa se, että äidin ihmissuhteet puolisoon ja muihin aikuisiin ovat läheisiä ja vakaita.
– Tukemalla äitien sosiaalisia verkostoja ja vahvistamalla kiintymyssuhdetta vauvaan varhaisessa vaiheessa voidaan vaikuttaa positiivisesti lapsen sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen, toteaa päätutkija, yliopistonlehtori Erja Rusanen Helsingin yliopistosta.
Sen sijaan läheisyyden puute, ahdistuneisuus sekä epäluottamus äidin ihmissuhteissa heijastuivat lapsen suurempiin tunne-elämän ongelmiin kaksivuotiaana.
Lapsen psykososiaalinen kehitys kärsii heikosta kiintymyssuhteesta
Tutkimus pitkälti vahvisti jo aiemmin tehtyjä havaintoja.
Lapsen psykososiaalinen kehitys heikkeni vielä kahden vuoden iässä, jos äidillä oli loppuraskaudessa negatiivisia odotuksia sen suhteen, miten hän kykenee pitämään lapsestaan huolta ja jos hän kiintyi lapseen heikosti tämän ollessa 3–8 kuukautta.
Tällöin kaksivuotiaan lapsen käytös viesti epäluottamusta siihen, että hän voi turvautua missä tahansa tilanteessa vanhempaan ja että hänen tarpeisiinsa vastataan.
Jos äiti luottaa loppuraskaudessa huonosti kykyynsä pitää huolta lapsesta, lapsen psykososiaalinen kehitys voi myöhemmin järkkyä.
Aiemmat tutkimukset ovat jo todistaneet yhteyden äidin ja vauvan välisen vahvan kiintymyssuhteen sekä lapsen hyvän fyysisen, psykologisen ja sosiaalisen kehityksen välillä. THL:n mukaan tuore tutkimus on kuitenkin aikaisempia tutkimuksia laajempi sekä osallistujamäärältään että seuranta-ajaltaan.
Tässä tutkimuksessa lisäksi havainnoitiin, miten äidin ihmissuhteet puolisoon ja muihin aikuisiin vaikuttavat pikkulapsen hyvinvointiin.
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimus toteutettiin keräämällä tietoa äideltä neljänä eri ajankohtana: viimeisen raskauskolmanneksen aikana sekä lapsen ollessa kolmen, kahdeksan ja kahdenkymmenenneljän kuukauden ikäinen. Toisin sanoen tutkimushenkilöitä seurattiin kahden vuoden ajan.
THL kertoo, että tutkimukseen osallistui 1667 äitiä, joista 943 vastasi kyselyihin jokaisena neljänä ajankohtana.
Tutkimuksessa rajattiin pois muut tekijät, joihin lapsen psykososiaalinen kehitys voisi olla yhteydessä. Näitä olivat äidin ikä, koulutus, terveydentila, lasten lukumäärä sekä mahdollinen masennus ja stressi.
Jaa oma kokemuksesi