Pitääkö vauvan kanssa harrastaa, lukea tai pysyä kotona? – Aivotutkijan vinkit
Vauvan aivojen koko lähes tuplaantuu ensimmäisen vuoden aikana. Miten vanhempi voi tukea vauvansa aivojen kehitystä? Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta vastaa.
Vastasyntyneen aivot ovat vielä keskeneräiset, ja etenkin ensimmäisen elinvuoden aikana niissä tapahtuu valtava määrä asioita. Vanhempi voi tukea hurjaa kasvuvauhtia antamalla vauvalle läheisyyttä ja vuorovaikutusta.
Kannattaako vastasyntyneelle lukea ääneen?
Vauvalle ei tarvitse erikseen lukea, mutta vauvan pitää kuulla kieltä. Se, että vauva näkee kasvot ja kuulee samaan aikaan suusta tulevan puheen tai laulun, on erittäin stimuloivaa hänen aivoilleen, tarkemmin näkö- ja kuulojärjestelmille.
Vauvan on tärkeää oppia, että suu on pyöreä, kun sanotaan oooo ja viivamainen, kun sanotaan iiii. Helpointa on jutella hänelle arkisista asioista: mitä nyt tehdään, mitä kohta tapahtuu. Ja miksei sitä lehteäkin voi lukea ääneen.
Toisaalta lorut kannustavat käyttämään eläväisempää puhetapaa. Vaikkei vauva ymmärrä vielä sanojen sisältöä, hän kiinnostuu äänteistä ja tavuista, esimerkiksi Onneli-Anneli-tyyppiset sanaparit ovat vauvasta hyvin kiinnostavia. Niitä on loruissa.
Kuinka paljon vauva tarvitsee virikkeitä kuten harrastuksia?
Vauvan kehittymisen kannalta on tärkeintä, että perhe voi hyvin ja että elämässä on iloa ja rentoutta. Vauvan harrastuksissa ei ole järkeä, jos vanhemmat joutuvat tinkimään niiden vuoksi hyvinvoinnistaan.
Kaikkein tärkeintä vauvan aivojen kehitykselle on se, että hän saa turvallista läheisyyttä sekä katsella vanhempiensa kasvoja, kuunnella heidän jutusteluaan ja lauleskeluaan. Muskarit tai värikylvyt eivät ylitä naama-ajan merkitystä.
Vauvan tunne-elämän kannalta tärkeää on saada säätelyapua, kuten rauhoitteluapua silloin, kun on tarve rauhoittua. Harrastuksen olisi hyvä tukea tätä.
Keskimäärin vauvat myös liikkuvat kotona aktiivisemmin kuin kodin ulkopuolella. Ainoastaan vauvauinnissa on elementtejä, tasapainoon ja veden kannattelevuuteen liittyviä, joita on vaikea toteuttaa kotona.
Jos vauvauinti tai -sirkus tuottaa vanhemmille iloa, vauva reagoi siihen varmasti myönteisesti. Eli siitä vain harrastamaan. Tärkeintä on miettiä, mistä perhe saa iloa.
Onko musiikista hyötyä vauvan kehittyville aivoille?
Vauvan kielen kehityksen tukemisessa musiikki on ihan ykkönen, koska se tukee lapsen kuulojärjestelmän kehitystä. Kielen opettelu on valtava tehtävä vauvan aivoille, ja se alkaa jo paljon ennen kuin vauva sanoo ensimmäisen sanansa. Oikeastaan se on alkanut jo raskausaikana. Vauva oppii sanapainoja, äänteitä, kielen emotionaalisia viestejä.
Muskarista on todettu olevan hyötyä aivojen kehitykselle, mutta kotona tapahtuva musisointi ajaa saman asian. Kannattaa laulaa itse, kuunnella musiikkia tai katsoa muskariohjelmia. Aamu- ja iltalauluilla voi tukea vauvan päivärytmiä.
Vauvan kielen kehitys on selvästi nopeampaa, jos hänen kanssaan on harrastettu musiikkia. Musiikkiharrastus on kuin vakuutus, siitä on hyötyä etenkin lapsille, joilla todetaan myöhemmin jokin kielen kehityksen häiriö. Lieviä häiriöitä ei huomata vielä vauva-aikana.
Miten vauvan liikkuminen vaikuttaa hänen aivoihinsa?
Liikkuminen on tärkeä osa aivojen kehitystä. Vastasyntyneellä se tarkoittaa sitä, että häntä pidetään sylissä ja hänen kanssaan kävellään. Heti kun vauva alkaa löytää omat kätensä ja jalkansa, alkaa hyvin kehittävä vaihe. Kun vauva katsoo omaa kättään ja maistaa sitä, tämä stimuloi hänen aivojensa näkö- ja kuuloalueita, tuntojärjestelmää sekä lihasten liikejärjestelmää.
Vauvan kannattaa antaa olla mahdollisimman paljon lattialla – mieluummin kuin sitterissä – sillä siinä hänen on parempi harjoitella kääntymistä ja ryömimistä. Se, kun vauva lähtee liikkeelle tavoittelemansa lelun perässä, onkin jo su- peroppimista.
Kaikkeen edelliseen yhdistyy myös oman toiminnan säätelyä, motivoitumista ja tavoitteeseen pyrkimistä.
Mikä on vauvan aivoille paras tapa syödä?
Sormiruokailu on oman toiminnan ohjauksen kannalta kehittävämpää kuin lusikalla syöttäminen.
Imetyksen on myös todettu olevan hyödyllistä aivojen kehitykselle. Se saattaa liittyä äidinmaidon koostumukseen tai siihen, että imetys on tyypillisesti hyvää naama-aikaa äidin ja vauvan välillä – tai kenties juuri näiden asioiden yhdistelmään.
Kehittyvätkö huonosti nukkuvan ja tiheään heräilevän vauvan aivot hitaammin?
Katkonainen uni on tietenkin vauvalle huono asia, mutta ei ihan yhtä huono kuin aikuiselle, sillä vauvan uni menee huomattavasti nopeammin syvän unen vaiheeseen. Vaikka jotain on selkeästi pielessä, jos vauva herää tunnin välein, oppimiseen sillä ei näyttäisi olevan vaikutusta.
En ole nähnyt yhtään tutkimusta, jonka mukaan huonommin nukkuva vauva oppisi tavallista hitaammin. Ennemmin tilanne on päinvastoin. Juuri opittu uusi taito, esimerkiksi seisomaan nouseminen saattaa tarkoittaa aivoille niin paljon uutta käsiteltävää, että yöt menevät sen järjestelemiseen.
Minkälaiset lelut ovat parhaita vauvan aivoille?
Lelun pitää olla kevyt, että vauva jaksaa ottaa sen käteensä, käännellä ja tutkia sitä. Vauvaa tietää itse, mikä hänelle on kaikkein kehittävintä. Eri ikäisiä vetävät puoleensa eri asiat.
Vastasyntynyt vauva kiinnostuu etenkin tumman ja vaalean välisistä kontrasteista. Pian sen jälkeen vauva kiinnostuu punaisen ja keltaisen sävyistä, ja vähän myöhemmin kaikesta, mikä pitää ääntä tai missä on pieniä yksityiskohtia. Moniaistisuus on lapsen aivoille tärkeää.
Lapsen ei tarvitse innostua leluista, keltainen muovikauha voi olla hänelle ihan hyvä. Mutta vauvan lähettyvillä täytyy olla tavaroita, joihin hän voi koskea ja jotka hän voi laittaa suuhunsa.
Sopeutuvatko vauvan aivot menevän äidin vauhtiin, vai onko parempi pysyä vauvan kanssa kotona?
Se, että vauva on yhden aikuisen kanssa kahdestaan kotona, on todella uusi vauvanhoitotapa. Aiemmin vauvat ovat olleet aikuisten mukana siellä, missä he muutenkin liikkuivat.
Vauvoista, joita kuljetellaan moniin paikkoihin, tulee usein sopeutuvaisia. Kotiin linnoittautuminen ei siis ole parempi tapa toimia kuin aktiivinen liikkuminen.
Välillä käy kuitenkin niin, että vauva ja vanhemmat ovat temperamenteiltaan erilaisia. Aktiiviselle menijälle syntyy rutiineja ja rauhaa rakastava lapsi tai toisinpäin. Etenkin ensimmäisessä tapauksessa vanhemmat pääsevät varmasti helpommalla, jos etenevät vauvan tahdissa. Jos vauva ei viihdy kahvilassa, ei siellä viihdy äitikään!
Temperamentti liittyy autonomisen hermoston toimintaan ja on melko pysyvä ominaisuus.
Juttu on julkaistu Kaksplussassa 4/17.
Lue myös:
6 keinoa – näin tuet vauvasi aivojen kehitystä
Näin lapsen ajattelu kehittyy
Jaa oma kokemuksesi