Vauvan kehitys 11.07.2017 Päivitetty 17.09.2024

Vauvan muistot ovat valokuvamaisia tai tunnemuistoja

Muistot ovat kolmivuotiaaksi asti valokuvamaisia tai tunnemuistoja. Tarinallinen tai kielellinen muisti kehittyy vasta myöhemmin.

Teksti
Mervi Alatalo
Kuvat
iStock

Vauvan muistot ovat erilaisia kuin isomman lapsen tai aikuisen. Ihan pieni vauva muistaa tuoksuja ja ääniä.

Hän näkee niin lyhyen matkan päähän, että kasvomuisti ei pääse kehittymään elleivät kasvot käy säännöllisesti noin 30 senttimetrin päässä hänen omista kasvoistaan. Mutta heti kun vauva alkaa nähdä paremmin, hän alkaa muistaa näkemiään kasvoja ja paikkoja.

Ylipäätään muistaminen on kolmivuotiaaksi asti valokuvamaista tai tunnemuistamista. Jos vauva vaikkapa pelästyy, hän saattaa oppia yhdistämään tuntemukset ne aiheuttaneeseen ihmiseen tai paikkaan, jossa pelästyminen tapahtui.

Taapero muistaa, että olen ollut täällä ennenkin, täällä on tapahtunut jotakin mieleenpainuvaa.

Muistot muuttavat muotoaan

Tarinallinen tai kielellinen muisti, jona me aikuiset muistin ajattelemme, alkaa kehittyä vasta yli kolmevuotiailla. Siksi me aikuiset emme juurikaan pysty palauttamaan muistoja ajalta ennen kolmea ikävuotta.

Moni meistä miettii varhaisinta lapsuusmuistoaan. Joskus muistelijaa askarruttaa, onko kyseessä todellinen, tapahtumisajalta peräisin oleva muisto vai liittyykö muistikuva myöhemmin kerrottuihin asioihin – aina tämäkään ei ole selvää.

Lähde: Aivotutkija Minna Huotilaisen haastattelu.

Juttu on julkaistu Kaksplus-lehdessä 4/2017.

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X