Vauvan terveys 19.08.2021 Päivitetty 29.05.2023

Vauvan keltaisuus: Miten vaarallista on, jos vastasyntyneen iho alkaa kellertää?

Vauvan keltaisuuden vuoksi lähes 10 prosenttia Suomen vauvoista saa valohoitoa. Keltaisuus johtuu elimistöstä poistuvista ylimääräisistä punasoluista.

Teksti
Kia Toivanen
Kuvat
iStock

Parin päivän ikäisenä vauvan iho saattaa muuttua kellertäväksi. Vaikka näky voi olla hurja, on sille olemassa luonnollinen selitys – eikä vauvan keltaisuus useimmiten ole onneksi vakavaa.

Mistä vauvan keltaisuus johtuu?

Keltaisuus on yleisintä ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla, mutta muillakin voi sitä esiintyä. Käytännössä jokaisen vastasyntyneen keltaisuutta arvioidaan synnytyssairaalassa verraten sitä raskausviikkoon, jolla vauva on syntynyt.

Vauvan keltaisuus johtuu siitä, että vauvan elimistöstä poistuu ylimääräisiä punasoluja. Kun punasolut hajoavat, niistä vapautuu keltaista väriainetta, jota kutsutaan bilirubiiniksi.

Vastasyntyneen maksa ei toimi vielä täydellisesti eikä kykene aina hajottamaan näin suurta punasolumassaa nopeasti. Tämän takia osalla vastasyntyneistä iho muuttuu kellertäväksi. Myös silmänvalkuaiset voivat näyttää keltaisilta.

– Bilirubiini on kehon normaali hajoamistuote, eikä lievä kellastuminen ole ollenkaan vaarallista tai itsessään sairauden merkki, toteaa lastentautien erikoislääkäri Jyrki Lähde.

Vauvan keltaisuus on siis tavallista ja useimmiten vaaratonta. Jos väri on kuitenkin voimakas ja vauva on esimerkiksi ruokahaluton ja unelias, hänestä otetaan verinäyte, jolla bilirubiiniarvo saadaan selville.

– Hyvin korkea bilirubiiniarvo on haitallista keskushermostolle ja voi aiheuttaa pysyviä vaurioita lapselle. Keltaisuus voi toisaalta liittyä myös äidin ja vauvan veriryhmien epäsopivuuksiin tai johonkin harvinaiseen sairauteen, kuten synnynnäiseen maksasairauteen tai vastasyntyneen hemolyyttiseen tautiin. Sen takia voimakkaan kellertämisen syy on aina tärkeää tutkia.

Lue myös: Vauvan pulauttelun ja keltaisuuden syyksi paljastui maksakirroosi – hoitona elinsiirto yksivuotiaana

Poikkeava keltaisuus voi liittyä myös huonoon nesteensaantiin eli siihen, ettei vauva saa riittävästi ravintoa jos imetys ei onnistu. Toisinaan puolestaan puhutaan rintamaitokeltaisuudesta eli tilanteesta, jolloin äidin rintamaidon hormonit ylläpitävät keltaisuutta.

Keltaisuus voi olla myös merkki infektiosta, joka voi puolestaan saada aikaan vauvan väsähtämistä ja huonompaa syömistä. Kyseessä voi olla kierre, joten keltaisuutta on tärkeää arvioida myös osana vauvan hyvinvoinnin kokonaisuutta.

Hoitomuotona useimmiten sinivalo

Mikäli bilirubiiniarvot ovat korkeat, vauvalle annetaan sairaalassa sinivalohoitoa. Se edistää kuona-aineiden hajoamista ja hävittää keltaisuuden iholta.

Vuosittain lähes 10 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista saa valohoitoa.

– Valtaosa hoidoista annetaan tilanteessa, jossa ollaan vielä todella kaukana pisteestä, jossa keltaisuus aiheuttaisi suurta riskiä lapselle. Raja-arvot, joita nykyään käytetään, ovat hyvin turvallisia, Jyrki Lähde toteaa.

Lähteen mukaan raja-arvot mahdollistavat, että vastasyntyneiden kohdalla voidaan olla erityisen tarkkoja siitä, ettei mikään mene pieleen – vaikka mahdolliset keltaisuuteen liittyvät sairaudet ovatkin hyvin harvinaisia.

Valohoidon takia ei ole aina välttämätöntä jäädä edes sairaalaan.

– Valohoitolaitteita annetaan myös kotiin. Tällöin vauva on sairaalaseurannassa, mutta saa hoitoa kotona. Pelkästään keltaisuuden takia ei siis tarvitse jäädä sairaalaan, jos vauva on muuten hyvinvoiva.

Valohoito ei ole vauvalle suuri prosessi. Vauva laitetaan vain nukkumaan sinivalolampun alle ilman vaatteita ja silmät suojattuina.

Valohoitoja annetaan yleensä 1–3 päivää, kunnes bilirubiiniarvot ovat laskeneet turvalliselle tasolle.

Keltaisuus häviää iholta myös itsestään useimmiten 1–2 viikossa, kun maksa alkaa toimia paremmin. Joskus keltaisuuden häviäminen voi kuitenkin viedä jopa kuukauden.

– Bilirubiiniarvon seuranta lopetetaan yleensä kun nähdään, että arvot ovat kääntyneet laskuun. Myös neuvolan terveydenhoitaja arvioi tätä kotiutumisen jälkeen.

Kaksi kokemusta vauvan keltaisuudesta

”Tyttö syntyi kolmekiloisena ja häthätää täysiaikaisena. Parin sairaalayön jälkeen kuvittelimme lähtevämme kotiin, mutta vauvan keltaisuus alkoi pistää pikkuhiljaa maallikonkin silmiin.

Lopulta vauva vietti kanssamme viisi yötä synnytysosastolla, varsinainen valohoito aloitettiin puolivälin paikkeilla. Tyttö makasi valopatjalla ja lampun alla eli sai hoitoa kahdesta suunnasta. Se ei ollut harmi eikä mikään, sillä hoitolaitteet viriteltiin hänen omaan sairaalasänkyynsä perhehuoneessa.

Inhottavaa sen sijaan olivat arvomittaukset. Ruuhkaisella osastolla niitä saattoi olla jopa kesken koko perheen unien keskellä yötä. Tuoreille vanhemmille oli sydäntäsärkevää, kun näyteverta vuodatettiin kipua itkevän vauvan kantapäästä monta kertaa vuorokaudessa.

Vielä kotiutumiskuvassa näyttää, kuin meillä olisi turvakaukalossa oikean vauvan sijaan kelmeänkeltainen nukke. Neuvolakortissa on huomio keltaisuudesta 2-kuisenakin, mutta 3-kuisena viimein huojentavat sanat: ’Iho kaunis.'”

Tiina, 36

”Esikoinen syntyi Floridassa. Kotiuduimme sairaalasta kaksi vuorokautta synnytyksestä. Kolmantena vuorokautena menimme lääkärintarkastukseen, jossa lääkäri huomasi heti keltaisuuden ja mittasi bilirubiinit.

Menimme kotiin ja vauva oli tosi väsynyt, mutta ajattelimme sen kuuluvan asiaan. Illalla lääkäri soitti, että arvot olivat niin huonot, että vauvan pitää tulla yöksi valokaappiin sairaalaan – yksin, vanhemmat eivät saisi jäädä.

Tämä kuulosti järkyttävältä, sillä lapsen syntyessäkin hänelle oli välittömästi isketty varashälytin nilkkaan kidnappausvaaran takia (Floridassa on muutama tapaus ollut). Meille oli teroitettu, ettei lasta saa antaa sairaalassa kelle tahansa. Nyt vauva piti jättää sinne yöksi!

Itkin koko yön kotona hysteerisesti, vaikka jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt nukkua. Aamulla syöksyimme heti sairaalaan, jossa arvot oli saatu paremmiksi ja lapsi pääsi kotiin. Lääkäri kertoi myöhemmin etsineensä tietoa pohjoismaalaisten lasten keltaisuudesta, sillä Floridassa asia ei ole niin yleinen.”

Mari, 34

Lähde: Suomalainen vauvakirja (Otava)

Kaksplus kuuluu samaan konserniin Kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa.

Lue myös

Kommentit (1)

Erikoista, Floridassa keltaisuutta pidetään Pohjoismaalaisten ”sairautena”, kun täällä sille altistavana tekijänä pidetään äidin aasialaista syntyperää.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X