Vauvan vyöhyketerapia on ehkä tieteilijöistä huuhaata, mutta yksi hyöty on varma
Moni vanhempi kokee, että koliikkivauva tai vatsaoireinen vauva saa apua vyöhyketerapiasta. Tieteilijät kuitenkin suhtautuvat vyöhyketerapiaan epäluuloisesti.
Vauvan vyöhyketerapia on lääkkeetön, vaihtoehtoinen hoitomuoto, joka perustuu kehon oletettuihin vyöhykelinjoihin. Hoidossa käsitellään näitä linjoja ja niiden päitä, joiden uskotaan heijastelevan vartalon eri puolille.
Tieteilijät suhtautuvat kahtiajakoisesti niin kutsuttuihin vaihtoehtohoitoihin. Myös vyöhyketerapiaa kyseenalaistetaan, sillä Suomessa sen vaikutuksia ei juurikaan ole tutkittu tieteellisesti.
Tästä huolimatta moni vanhempi kokee, että koliikkivauva tai muuten vatsaoireinen ja levoton vauva saa apua vyöhyketerapiasta.
Lue myös: Suomalainen tutkimus osoittaa: Vyöhyketerapia voi jopa poistaa koliikin?
Vauvan vyöhyketerapia on koko kehon terapiaa
Vyöhyketerapia tunnetaan ehkä parhaiten jalkapohjien paineluun ja hierontaan keskittyvästä hoitomuodosta, jossa jalkapohjien eri alueiden ajatellaan vaikuttavan muualle kehoon.
Erilaisia heijastealueita voi olla myös reisissä, säärissä, päässä, kasvoilla ja korvissa eli ympäri vartalon.
Vauvojen hoito onkin usein koko vartalon vyöhyketerapiaa. Vauvojen vyöhyketerapia on hyvin lempeää. Vauvoille ei tuoteta kipua, ja hoito tehdään vauvan ehdoilla.
Vauvahieronnasta vauvojen vyöhyketerapia eroaa siten, että vauvahieronta on kokonaisvaltainen, hyvää tekevä käsittely.
Vyöhyketerapiassa hoitoa voidaan kohdentaa niihin heijasteisiin, joihin liittyy jokin ongelma, kuten vaikkapa ruoansulatusvaivat.
Myös vyöhyketerapia tarjoaa vauvalle rentouttavan hetken, jossa vauva saa nauttia. Kosketusta ja ihokontaktia pidetään hyvin tärkeänä osana pienten vauvojen hoitoa. Siksi vyöhyketerapiaan voi tuoda myös oireettoman vauvan, joka voi hyötyä lempeästä kosketuksesta.
Koliikkivauvaa hoitaessa käsittely tehdään suoliston, niskan ja selän heijasteisiin. Heijasteita haetaan eri puolilta kehoa.
Kuten vauvahieronnassa, myös vyöhyketerapiassa käytetään usein hierontaöljyä, jotta hoito tuntuu vauvasta pehmeältä ja miellyttävältä.
Lue myös: Kuuluuko sektioarpea hieroa? Äitiysfysioterapeutti punnitsee hyödyt
Hoitoa voidaan antaa jo hyvin pienelle vauvalle
Vauvaa voidaan hoitaa hyvinkin pian syntymän jälkeen, kirjoittaa vyöhyke- ja fysioterapeutti sekä kouluttaja Anna-Kaarina Lind teoksessaan Vyöhyketerapia ja refleksologia koliikkivauvan hoidon tukena – opas vanhemmille ja muille vauvaa hoitaville (2008, Medika Nova).
Hoito voi auttaa vauvaa toipumaan synnytyksessä tulleista jännitystiloista ja rasituksista. Miellyttävällä kosketuksella on myös mukavaa toivottaa vauva tervetulleeksi maailmaan.
Lind suosittelee aloittamaan hoidon ennen koliikkioireiden alkamista – ja jos koliikkioireita ilmenee, hoidon aloittamisen kanssa ei hänen mukaansa kannata viivytellä.
Hoitoaika kannattaa ajoittaa muutama tunti ennen yleisintä itkuaikaa. Monilla vauvoilla itkuisin aika on illalla, mutta asiassa on yksilöllisiä eroja.
Hoitohuoneen tulee olla lämmin, noin 23–24 asteinen, sillä vauva on hoidon aikana ilman vaatteita. Hoitoon on hyvä tulla kylläisenä, jotta nälkä ei pääse yllättämään.
Hoitotilassa ei suositella olevan musiikkia tai esimerkiksi suitsukkeita, koska vauva saattaa reagoida vieraisiin ääniin ja hajuihin voimakkaasti.
Kotihoito-ohjeet tarvittaessa
Vauvan vyöhyketerapia onnistuu myös kotona, jos vanhemmilla on voimia, kiinnostusta ja halua toteuttaa hoitoa kotioloissa.
Lind kuitenkin muistuttaa, ettei asian pitäisi olla vanhemmille rasite. Jos vanhemmat ovat hyvin uupuneita, kotihoito-ohjeiden kanssa voi odottaa.
Parhaimmillaan kotihoito edistää vauvan ja koko perheen hyvinvointia sekä tarjoaa mukavan ja rentouttavan tavan vanhemmalle tutustua omaan vauvaansa.
Lähde: Anna-Kaarina Lind: Vyöhyketerapia ja refleksologia koliikkivauvan hoidon tukena – opas vanhemmille ja muille vauvaa hoitaville (2008, Medika Nova).
Kotiliesi.fi: Vyöhyketerapiaa kotona – lue helpot ohjeet, ja sinäkin osaat!
Jaa oma kokemuksesi